yleinen

Tule kuulluksi, anna lausunto!

Eline_Rossi_001_netti
Eine Rossi (Kuva: LVM)

Meillä kaikilla on oikeus kertoa mielipiteemme siitä, millaisia lakeja Suomessa on tai millaisia vasta valmistellaan. Poimintoja netin keskustelupalstoilta:

”Kuka %?!!&£ se tästäkin oli vastuussa? Milloin tää muutos tuli? Oletko tosissasi valmistelemassa autoihin gps-seurantaa? Siis mitä helv… Jos kaksi kaistaa samaan suuntaan, niin saako bussi tulla pysäkiltä suoraan toiselle kaistalle? Öh, nyt en ymmärtänyt, mikä on muuttumassa.”

Nettiheittojen sijaan on mahdollista tulla myös vakavammin kuulluksi. Lisäksi se on toivottavaa. Vaikuttamisen aika on silloin, kun lakeja valmistellaan, ja eri tahojen kuuleminen on olennainen osa tätä työtä.

Hallintokielellä puhutaan kuulemisista ja lausunnoista. ”Lausunto” kuulostaa juhlavammalta kuin mitä se on. Kysymys on yksinkertaisesti mielipiteen ilmoittamisesta kirjallisesti. Oikeus antaa lausuntoja on niin yksittäisillä ihmisillä, organisaatioilla kuin viranomaisillakin – ei vain niillä, joilta sitä on erityisesti pyydetty.

Lausuntokierroksia ei järjestetä turhan takia. Lausunnoilla on väliä ja jokaiseen lausuntoon perehdytään. Monesti lausunnoissa tulee esille näkökulmia, joita valmistelijat eivät ole osanneet ajatella. Lausunnot vaikuttavat siihen, millainen laista lopulta tulee.

Lausunnolla ei ole kaavaa tai määrämittaa. Koko laajasta lakipaketista ei tarvitse muodostaa mielipidettä: lausunto voi koskea hyvinkin pientä asiakohtaa. Keskeistä on se, että lausuja ilmoittaa, mikä hänen mielestään on lakiluonnoksessa vialla. Toki kehuakin saa. Perustelluista mielipiteistä tykätään. Erityisen tervetulleita ovat parannusehdotukset.

Lausuntoja varten lakiluonnos perusteluineen on nähtävillä Valtioneuvoston hankeikkunassa ja useimmiten myös lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Lisäksi lausuntoja voi lähettää niitä pyytävien ministeriöiden kirjaamoon sähköpostilla tai kirjeenä. Lausuntopalvelu.fi-sivulle kirjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä esimerkiksi pankkitunnuksilla.

Tuskin lausunnon kirjoittaminen on kenenkään Lempiharrastus nro 1. Mutta se on varma keino saada tärkeistä asioista äänensä kuulluksi ja dokumentoiduksi. Lyhytkin lausunto kirjataan ja säilytetään. Ja se on painavampi kuin katoava sohaisu somessa.

”Kyllä niitä korjausta kaipaavia pykäliä olisi vaikka millä mitalla, mutta ei jaksa alkaa niitä tuonne (lausuntopalvelu.fi) ruveta esittämään, kun tietää ettei yhden ihmisen esityksille paljoa painoarvoa anneta”, kirjoitti nimimerkki Ajomies netin keskustelupalstalla vuosi sitten, kun luonnos tieliikennelaiksi oli lausuntokierroksella.

Hyvä Nimimerkki: Kunpa olisit jaksanut kirjoittaa. Sillä olisi ollut merkitystä.

Eine Rossi

Kirjoittaja on viestintäasiantuntija ministeriön viestinnässä

 

podcastit

Impulssi-podcast: Tulevaisuudessa sinäkin saatat matkustaa juhannuksena karaokejunalla

Impulssi-podcastin yhdeksännessä jaksossa pohditaan rautatieliikenteen tulevaisuutta. Suomi avaa tulevina vuosina rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkoilla luovutaan ja markkinoille tulee mukaan uusia toimijoita.

Miten raideliikenne avataan markkinoille? Minkälaisia vaikutuksia sillä on matkustajien arkeen? Miten rautatiepalvelut muuttuvat? Entä hinnat? Miten rautatieliikenteen avaaminen markkinoille vaikuttaa koko suomalaiseen liikennejärjestelmään?

Vieraina keskustelemassa Aalto-yliopiston markkinoinnin työelämäprofessori Lasse Mitronen sekä Liikenne- ja viestintäministeriön markkinayksikön johtaja Laura Eiro. Keskustelua johdattelee Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun

podcastit

Impulssi-podcast: Näin avaruusteknologia tuo banaanit ruokapöytääsi

Impulssi-podcastin kahdeksannessa jaksossa keskustellaan avaruudesta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Jaksossa kysytään, millainen avaruusvaltio Suomi on. Mitä avaruusvaltio Suomi tekee juuri nyt ja millainen avaruusvaltio se voisi olla tulevaisuudessa? Mikä oikein tekee valtiosta avaruuden suurvallan? Entä missä tapahtuvat avaruusteknologian kehityksen kiinnostavimmat käänteet?

Samalla jaksossa paljastetaan, miten avaruusteknologia helpottaa ihmisten arkea, liikkumista ja ilmastonmuutoksen torjumista.

Vieraina keskustelemassa Space Systems Finlandin toimitusjohtaja Veera Sylvius ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski. Keskustelua luotsaa liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun

podcastit

Impulssi-podcast: Onko sinunkin työparisi tulevaisuudessa robotti?

Impulssi-podcastin seitsemännessä jaksossa tarkastellaan robotiikkaa ja robotisaatiota. Minkälainen ilmiö robotisaatio on ja miten se vaikuttaa elämäämme? Minkälaista robotisaatiota ja minkälaisia robotteja on olemassa jo nyt? Millä tavoin robotit vaikuttavat terveydenhoidon ja liikenteen aloilla? Entä mitä eettisiä kysymyksiä robotisaatioon liittyy?

Lisäksi jaksossa pohditaan, kuinka Suomi voi tulla tulevaisuudessa robotiikan kärkimaaksi. Minkälaisia toimia kärkimaaksi eteneminen vaatii ja minkälaisia uusia elinkeinoaloja kehityksen myötä nähdään?

Vieraina keskustelemassa tietokirjailija, Robotics Finlandin perustaja Christina Andersson sekä Liikenne- ja viestintäministeriön tietoliikennetoimintayksikön johtaja Päivi Antikainen. Keskustelua johdattelee ministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun

yleinen

Hankeikkunasta avointa tietoa valmistelusta

Saara Reinimaki
Saara Reinimäki, viestintäpäällikkö (Kuva: LVM)

Mistä löydän tieliikennelaista  annetut lausunnot tai tiedon liikennepalvelulain  valmistelun etenemisestä? Kuka hankkeesta vastaa ja joko se päättyi? Jos kuulostaa tutulta, kannattaa tallentaa linkki Valtioneuvoston hankeikkunaan.

Hankeikkuna sisältää tiedot ministeriöiden kehittämishankkeista, säädösvalmistelusta ja erilaisista toimielimistä. Tämä ministeriöiden yhteinen verkkopalvelu on otettu liikenne- ja viestintäministeriössäkin laajasti käyttöön. Haluamme, että valmistelemistamme asioista on saatavilla tietoa helposti ja avoimesti.

Hankeikkuna tukee kaikkien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, kun tieto hankkeista on löydettävissä yhteisestä paikasta. Palvelusta voi hakea tietoa hankekohtaisen tiedon lisäksi esim. teemoittain ja vastuualueittain. Hankkeista löytyy linkit keskeisiin asiakirjoihin, viimeisin tieto hankkeen etenemisvaiheesta sekä vastuuhenkilöiden tiedot.

Osana avointa, digitaalista valtioneuvostoa hanketieto on saatavilla myös avoimen rajapinnan kautta kaikkien kiinnostuneiden käyttöön ja hyödynnettäväksi Avoin data.fi -palvelusta. Aineistoa on tarjolla 2000-luvun alusta alkaen ja sitä on ladattu kymmeniä kertoja.

Hankeikkunassa tieto elää ja päivittyy asioiden etenemisen myötä. Kuulemme mielellämme myös palautetta ja ideoita miten tiedon saatavuutta voisi vielä parantaa.

Saara Reinimäki

Kirjoittaja on viestintäpäällikkö liikenne- ja viestintäministeriössä

podcastit

Impulssi-podcast: Lohkoketjun avulla palveluita luodaan ilman välikäsiä

Impulssi-podcastin kuudennessa jaksossa pohditaan blockchainin eli tuttavallisemmin lohkoketjun käsitettä. Jaksossa lohkoketju määritellään yksinkertaisesti tietokannaksi, johon on mahdollista tallentaa Twitter-viestin pituinen merkkijono ja joka toisaalta automatisoi ihmisten välistä luottamusta. Mitä tämä siis käytännössä tarkoittaa?

Jaksossa kysytään muun muassa, minkälaisia käytännön sovelluksia lohkoketjuteknologialla voi luoda. Onko lohkoketjun syntyminen yhtä suuri mullistaja kuin internet on ollut? Mitä merkittävää lohkoketjut tuovat ihmisten arkeen? Minkälaisia vaikutuksia lohkoketjuteknologialla on yhteiskunnallisesti?

Vieraina keskustelemassa työelämäprofessori, tutkijatohtori Timo Seppälä sekä Liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Tuomas Kaivola. Keskustelua johdattelee ministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun

yleinen

Tietosuoja-asetus vahvistaa yksilön oikeuksia

Figuuri
Tuomas Kaivola

Viime vuosina on puhuttu paljon datatalouden noususta, kun teknologiayritysten palveluista on tullut osa jokaisen arkipäivää ja niistä on sitä myötä tullut maailman arvokkaimpia yrityksiä. Datatalous tarkoittaa pelkistettynä sitä, että datan merkitys tuotannontekijänä kasvaa ohi käsien ja hammaspyörien. Lisäksi data ei ole pelkästään tuotannontekijä, vaan merkittävä keino kehittää sekä uusia että nykyisiä palveluita ja tuotteita.

Iso osa datatalouden tietomassasta on henkilötietoja. Tällaisia ovat kaikki tiedot, jotka voidaan liittää yksittäiseen ihmiseen, esimerkiksi nimi- ja osoitetietojen kaltaiset perustiedot. Henkilötietoja ovat myös yksilöitävät tiedot henkilön liikkumisesta ja sijainnista. Suomessa ja EU:ssa on jo vuosikymmenten ajan ollut sääntelyä henkilötietojen suojasta. Nyt kun tietojen käsittelyn merkitys kasvaa, myös henkilötietolainsäädäntöä päivitetään.

Yrityksille alkaa jo olla tuttu EU:n yleinen tietosuoja-asetus, jota aletaan soveltaa toukokuussa 2018. Asetus ja kansallisen tietosuojalainsäädännön päivittäminen kuuluvat oikeusministeriön toimialaan. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä on kehittää digitaalisen liiketoiminnan ympäristöä.  Tämän toiminnan yhteydessä ministeriö on jo kaksi vuotta järjestänyt digitaalisen liiketoiminnan tietosuojafoorumi -nimistä tapahtumaa. Tilaisuuksissa keskustellaan ajankohtaisista tietosuojakysymyksistä ja pyritään tukemaan luetettavan digitaalisen liiketoiminnan kehittymistä. Seuraava tilaisuus järjestetään 28.2.2018, ja sen teemana on tietosuojan usein kysytyt kysymykset.

Suomalaisten kuluttajien tietoisuus tietosuojauudistuksesta vaikuttaa kuitenkin vielä olevan melko vähäistä. Vain vajaa kolmannes on kuullut uudistuksesta. Tämä on valitettavaa, sillä tietosuoja-asetus vahvistaa yksilön oikeuksia. Esimerkiksi yksilön oikeutta tarkastaa hänestä kerätyt tiedot modernisoidaan ja tietyissä tilanteissa yksilöllä on oikeus pyytää palveluntarjoajaa siirtämään häntä koskevat tiedot toiselle palveluntarjoajalle. Käytännössä tämä voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että yksilö saa helposti siirrettyä tietonsa yhdestä sosiaalisen median palvelusta toiseen tai vaikka bonuskorttinsa ostohistorian erilliseen budjettisovellukseen.

Miten voitaisiin lisätä ihmisten tietoisuutta tietosuojauudistuksesta? Viranomaisten toimet varmasti lisääntyvät toukokuuta kohden, mutta myös palveluntarjoajat voisivat kertoa rohkeammin uudistuksesta. Tietosuojauudistus tuo palveluntarjoajille uusia velvollisuuksia, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden erottautua luotettavana kumppanina. Esimerkiksi eurobarometrin mukaan kuluttajien luottamuksessa on vielä paljon parantamisen varaa, joten mahdollisuuksia markkinoilta löytyy. Voisitko palveluntarjoajana esimerkiksi ottaa käyttöön MyData-mallin, joka avaa henkilölle mahdollisuuden siirtää omat tietonsa myös muiden palveluiden käyttöön? Tämä on myös käytännön keino toteuttaa yksilön tietosuojaoikeudet.

Tuomas Kaivola

Kirjoittaja on ylitarkastaja LVM:n tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä.

Impulssi-blogi 30.3.2017: Tietosuoja digitaalisessa liiketoiminnassa: katse asiakkaaseen

Talouselämä 29.12.2017: EU:n uusi tietosuoja-asetus tulee – Suomalaisista vain alle 30 prosenttia on edes kuullut koko asetuksesta

Euroopan komissio 2015: Special Eurobarometer

Impulssi-blogi 6.7.2016: Ihminen data-avaruudessa

Impulssi-podcast 11.12.2017: Tulevaisuudessa jokaisella on oikeus omaan dataan

Valtioneuvosto.fi/hankkeet: Digitaalisen liiketoiminnan tietosuojafoorumi (LVM028:00/2017)