lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku

Mitä sinun pitäisi tietää taksiuudistuksesta?

Joel Karjalainen, ylitarkastaja (Kuva: LVM)

Liikennepalvelulaki tulee voimaan heinäkuussa, ja se tuo tullessaan merkittäviä muutoksia etenkin taksiliikenteeseen. Monet muutoksista liittyvät yritystoimintaan ja sen edellytyksiin, mutta osa niistä on myös taksinkäyttäjien hyvä tiedostaa.

Valinnoillasi on merkitystä

Kun taksipalvelujen käyttäjänä teet valintoja, osoitat samalla millaisia palveluja haluat ja kuinka paljon olet valmis niistä maksamaan.

Liikennesektori on ollut kauan vahvasti säänneltyä ja viranomaisvetoista toimintaa. Tavarankuljetuksissa ja linja-autoliikenteessä toimintaa on vapautettu hiljalleen 1990-luvulta lähtien, mutta taksiliikenne on säilynyt tiukasti säänneltynä aina tähän päivään saakka. Viranomaiset ovat päättäneet, ketkä toimintaa saavat harjoittaa ja kuinka paljon palvelu saa maksaa. Liikennepalvelulaki tuo tähän muutoksen.

Tarjolle tulee erilaisia ja erihintaisia taksipalveluja

Tähän asti valtioneuvosto on päättänyt, kuinka paljon taksipalvelut saavat Suomessa maksaa. Käytännössä enimmäishinnoista on muun muassa alan tämän hetken kilpailutilanteesta johtuen tullut myös vähimmäishinnat. Jatkossa viranomaiset eivät enää määrittele käyttäjille tai palveluntarjoajille sopivaa hintaa, vaan niiden annetaan muodostua vapaasti kysynnän ja tarjonnan pohjalta. Hinnat määräytyvät jatkossa puhtaasti tuotantoon liittyvien kustannusten ja asiakkaiden maksuhalukkuuden perusteella. Tämä on yksi keskeisimmistä kesällä voimaantulevista muutoksista.

Nykyinen hintasääntely on johtanut hyvin tasalaatuiseen palveluntarjontaan. Hintojen vapautumisen yksi keskeisimmistä vaikutuksista onkin se, että se mahdollistaa erilaisten ja erihintaisten palvelujen tarjoamisen.

Hintasääntelyn vaikutus on helppo hahmottaa, jos mietitään esimerkiksi autokauppaa. Hinnoittelun ollessa vapaata tarjolla on lukuisia erilaisia malleja, joiden hinnat vaihtelevat alle 10 000 eurosta satoihin tuhansiin euroihin. Jos autoille asetettaisiin 20 000 euron hintakatto, kalleimpia malleja ei enää valmistettaisi lainkaan.

Jatkossa myös taksiliikenteessä tulee varmasti olemaan tarjolla hyvin erilaisia palveluja: joku yritys lupaa taksin käyttöösi aina viiden minuutin sisällä tilauksesta, toinen tarjoaa limusiinikuljetusta samppanjatarjoilulla ja kolmas kyytiä pakettiauton pelkääjän paikalta ensi viikon tiistaille. Kaikkien näiden palvelujen tuottamisen kustannukset ovat erilaisia ja siten niiden kuluttajahinnatkin tulevat luonnollisesti vaihtelemaan. Lopulta asiakkaat päättävät, millaisia ja minkä hintaisia palveluja on tarjolla.

Selvitä vaihtoehdot etukäteen

Taksipalvelujen käyttäjien on hyvä tiedostaa erilaisten palvelujen olemassaolo ja pyrkiä selvittämään omiin tarpeisiin sopivaa palveluntarjoajaa jo ennen matkaa. On myös syytä muistaa, että hinnoittelun vapautumisen myötä erilaiset hinnoittelumallit voivat yleistyä. Osa yrityksistä saattaa tarjota esimerkiksi kiinteähintaisia matkoja, osa veloittaa kuljetun matkan ja osa matkaan käytetyn ajan perusteella. Joku voi keksiä jotain aivan muuta. Hinnat voivat myös vaihdella vapaammin esimerkiksi eri vuorokaudenaikoina.

Asiakkaan kannattaa siis selvittää etukäteen mistä hinta koostuu ja arvioida, mitä matka tulisi maksamaan. Esimerkiksi erilaisten lisämaksujen ja mahdollisten luokseajokorvausten kanssa kannattaa olla tarkkana.

Saat tiedon palvelun hinnasta ennen matkaa

Täysin villiä länttä taksipalvelujen hinnoittelusta ei ole kuitenkaan tulossa. Liikennepalvelulaki velvoittaa taksiyrityksiä ilmoittamaan palvelun hinnan tai hinnan määräytymisen perusteet ennen matkan alkamista. Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirastolla on mahdollisuus antaa tarkempia määräyksiä siitä, kuinka hinta täytyy asiakkaille ilmoittaa.

Taksiala myös digitalisoituu kovaa vauhtia. Jatkossa kuluttajien käytössä tulee todennäköisesti olemaan nykyistä enemmän myös helppokäyttöisiä sovelluksia, joiden avulla hintavertailu onnistuu näppärästi. Moni yritys tulee todennäköisesti tarjoamaan arviohintoja tai mahdollisuutta maksaa matka ennen sen alkamista. Nämä lisäävät asiakkaan varmuutta siitä, mihin hän kyytiin nousemalla sitoutuu. Asiakkaan näkökulmasta selkeät ja ennustettavat hinnat tulevat olemaan kilpailuvaltti, joten yritykset tulevat tähän asiaan varmasti panostamaan.

Taksipalveluita kysynnän mukaan

Liikennepalvelulaki myös karsii taksiliikenteen harjoittamiseen liittyviä velvoitteita. Jatkossa takseilla ei ole enää esimerkiksi päivystys- tai asemapaikkavelvoitetta. Siten taksipalvelujen tarjonta tulee painottumaan nykyistä vahvemmin kysynnän mukaan. Taksien ei välttämättä kannata enää päivystää ympärivuorokautisesti, sillä kysyntä painottuu tyypillisesti tiettyihin vuorokaudenaikoihin. Siten tuotantokustannuksia ja palvelujen hintoja on mahdollista laskea.

Päivystysvelvoitteen poistumiseen kannattaa varautua etenkin silloin, jos oma taksintarve ajoittuu ajankohtaan, jolloin kysyntä on tyypillisesti vähäistä. Palvelujen saatavuutta voi pyrkiä varmistamaan tilaamalla taksin etukäteen. Tällöin taksin ei tarvitse välttämättä päivystää koko yötä, mutta asiakas saa silti tarvitsemansa kyydin. Lisäksi kunnat ja Kansaneläkelaitos tulevat hankkimaan taksipalveluja, jotka tulevat osaltaan ylläpitämään taksipalvelujen saatavuutta koko maassa.

Tavoitteena käyttäjien tarpeita vastaavat palvelut

Kesällä voimaan astuva lakimuutos tulee olemaan Suomen taksialalle historian merkittävin. Alan toimintamallit ovat olleet hyvin samanlaisia useita vuosikymmeniä ja niihin sekä yrittäjät että kuluttajat ovat tottuneet. Muutosvaihe tuleekin varmasti olemaan opettelua puolin ja toisin. Se on kuitenkin varmaa, että pitkällä aikavälillä vapaampi toimintaympäristö ja lisääntyvä kilpailu synnyttävät uudenlaisia palveluja, jotka vastaavat nykyistä paremmin käyttäjien tarpeita.

Kirjoittaja työskentelee ylitarkastajana liikenne- ja viestintäministeriön palveluosastolla.

yleinen

”Kadulla tehtävät työt” ja muita julkaisuja

Eline_Rossi_001_netti
Eine Rossi (Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole tutkimusministeriö, mutta erilaisia asioita tutkitaan ja selvitetään paljon. Tästä materiaalista syntyy julkaisuja, joita vuosien varrella on kertynyt Valtioneuvoston julkaisuarkistoon (Valto) hieman toista tuhatta.

Tutkimustietoa tarvitaan päätöksenteon pohjaksi ja esitysten tueksi. Erilaisia vaihtoehtoja on punnittava, eikä tämä onnistu, ellei niitä ole vertailtu.

Selvityksiä on tehtävä myös siksi, että tiedettäisiin, onko maan liikenteessä ja viestinnässä jotakin kohennettavaa. Epäkohdista täytyy muodostaa realistinen kuva. Koska LVM haluaa toimia läpinäkyvästi, julkaistaan myös vähemmän imartelevia tuloksia tuottaneet selvitykset.

Lisäksi LVM on julkaissut roppakaupalla selvityksiä ja raportteja hallinnonalan toiminnan kehittämiseksi ja ohjenuoraksi toimijoille.

Valton julkaisuluettelo on itse asiassa kiehtovaa luettavaa. Sieltä löytyy esimerkiksi historian kaari siitä, miten digitalisaatio on lyhyessä ajassa kehittynyt. Nämä kaksi sitaattia ovat varsin kuvaavia:

”Kuvapuhelimien erilaisia kokeiluja on ollut ainakin neljä vuosikymmentä. Kokeiluilla on yleensä ollut yksi ja sama tulos: kuvapuhelin on tarpeeton, se ei ole olennainen lisä tavalliseen puheluun jokapäiväisessä käytössä.” (Viestintäpalvelujen yleistymisen esteet, 2005)

”Yksinkertaisimmillaan etäläsnäolo on videokuvan ja äänen välittämistä esimerkiksi videokokouksessa, mutta yhdistäminen keinotodellisuuden tai lisätyn todellisuuden teknologioihin on ollut tyypillinen ja ilmeisen luonnollinen kehitysaskel etäläsnäolon tutkimuksessa.” (Keinotodellisuuden hyödyntäminen liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla. Selvitys, 2017)

LVM:n julkaisut eivät ole bestsellereitä millään asteikolla. Harvoin ne kuitenkaan ovat niin kuivia ja kryptisiä, että vain aiheeseen vihkiytyneet ymmärtävät sisällön: ”Yhdistelmän 3-3-3 sivuttaisaseman RA-arvo vetoautopainotteisesti lastatussa tapauksessa on selvästi korkeampi kuin yhdistelmien 3-3 ja 3-4 sivuttaisaseman RA-arvo.” Mutta aina selvitykset johonkin tarpeeseen on tehty, ja jotakin tarkoitusta ne palvelevat.

Ainoa vähänkin klikkiotsikon suuntaan viittaava LVM:n julkaisu on löytämäni helmi eli julkaisu B28 vuodelta 2002, joka valitettavasti ei vielä ole Valtossa.

Sen otsikko on ”Kadulla tehtävät työt”.

Se kertoo katutöiden lupamenettelyn kehittämisestä. Tietysti.

Eine Rossi

Kirjoittaja on viestintäasiantuntija ministeriön viestinnässä

podcastit

Impulssi-podcast: Suomi – älykäs keskipiste?

Impulssi-podcastin erikoisjaksossa pohditaan, miten suomalainen osaaminen ja palvelut voivat muuttaa maailmaa. Kuinka Suomesta tulee älykkäiden palveluiden tunnettu osaajavaltio? Missä suomalaiset ovat jo maailman parhaimmistoa? Minkälaisia visioita tarvitaan esimerkiksi parempien 5G-verkkojen, älykkään liikenteen ja infrastruktuurin järjestämisen takaamiseksi?

Livenä äänitetyssä jaksossa keskustelevat Rolls Roycen johtaja Sauli Eloranta, Space Systems Finlandin toimitusjohtaja Vera Sylvius, EK:n puheenjohtaja ja Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila sekä OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio. Keskustelu on nauhoitettu Liikenne- ja viestintäfoorumissa 6.3.2018 ja sen juontaa toimittaja Baba Lybeck.

podcastit

Impulssi-podcast: Maailma muuttuu, kestääkö Suomi?

Impulssi-podcastin erikoisjaksossa etsitään ratkaisuita tulevaisuuden yhteiskunnan kohtaamiin haasteisiin. Tulevaisuuden yhteiskunnalta ja sen verkoilta edellytetään kestävyyttä ja kykyä vastata uusiin haasteisiin. Millaisin ratkaisuin kuljemme kohti tulevaisuutta? Tätä kysyttiin LVM:n Liikenne- ja viestintäfoorumissa 2018.

Livenä äänitetyssä jaksossa keskustelijoina ovat liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman, Sitran johtaja Mari Pantsar, Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell ja YIT:n johtaja Juha Koskiainen. Keskustelu on nauhoitettu Liikenne- ja viestintäfoorumissa 6.3.2018 ja sen juontaa toimittaja Baba Lybeck. Lue loppuun

yleinen

Datataloudessa tarvitaan yhteistyötä

Taru Ratsas, viestintäneuvos, Tietoliiketoiminta-yksikkö

Data on liiketoiminnan kasvun moottori. Se vaikuttaa yritysten ja käyttäjien lisäksi myös kansantalouden toimintamekanismeihin. EU:n datatalouden arvo kattaa noin kaksi prosenttia yhteisön bruttokansantuotteesta. Tämän arvioidaan kasvavan neljään prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.  Näin tapahtuu, jos digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistoimia saadaan toteutettua laajasti.

Datan tuotanto kasvaa nopeasti. Digitaaliset palvelut perustuvat yhä enemmän dataan ja digitaaliseen jalanjälkeemme, jota kertyy laitteista, prosesseista ja ihmisistä. Datataloudessa tehokkaat ja helppokäyttöiset palvelut luodaan tiedolla ja sen liikkuvuudella. Mutta ymmärrämmekö me käyttäjinä riittävästi sitä, miten dataa todellisuudessa käytetään palvelujen vaihdannan logiikassa, hyödykkeenä tai syötteenä tekoälylle? Datatalouden ymmärtämisen vaatimukset markkinoiden toimivuuden, julkisen talouden, tasa-arvon ja etiikan tasolla ovat nousemassa uudelle tasolle.

Data on hyödyllistä vain käytössä

Siirryttäessä automaation ja koneoppimisen mahdollistamaan maailmaan, on datan hallinta jatkossa entistä kriittisempi kilpailutekijä. Tärkeää ei ole niinkään sen määrä, vaan laadun, käytettävyyden ja merkityksen varmistaminen.

Dataa on siis riittävästi, mutta se on soveltamisen kannalta usein väärässä paikassa tai muodossa, tiukasti esimerkiksi laitteen valmistajan, jakelualustan, datan tuottajan tai rekisterinpitäjän hallussa. Tulevaisuudessa palvelut ovat kuitenkin systeemejä ja verkostoja, joiden tarjontaan harvan yrityksen itse keräämät datavarannot riittävät. Menestyvässä datataloudessa tarvitaan uudenlaista yhteistyötä ja uusia toimintamalleja.

Data rinnastetaan muutosvoimana usein öljyyn tai sähköön. Entä, jos data nähtäisiin uusiutuvana energiana, jota on saatavilla lähes rajattomasti? Näin tapahtuu, jos valjastamme datan käyttöömme järkevästi: teknologian, innovaatioiden ja yhteistyön avulla.

Kitka pois datan vaihdannasta

Erityisesti yritysten välisessä datan vaihdannassa on nähtävissä kitkaa. Datan jakamiseen perustuvaa liiketoimintaa ei vielä ehkä ymmärretä tarpeeksi tai datan yhdistelystä syntyvä tulonjako ei avaudu yhteisiksi toimintamalleiksi. Selvitysten mukaan suomalaisyritykset eivät juurikaan tarjoa tietorajapintoja. Kun tarkastellaan menestyviä yrityksiä, datan avaaminen on kuitenkin yksi voittavista strategioista.

Datalla on arvoa ainoastaan silloin, kun se on käytössä. Vartioimalla dataa öljyn tavoin, kuin kallista raaka-ainetta, lukkiudutaan helposti siiloihin, osaoptimointiin ja vanhoihin toimintamalleihin. Niiden heikkouksissa uudet disruptoivat toimijat näkevät mahdollisuutensa. Datan saatavuutta edistävien yhteistyön käytänteiden ja ”pelisääntöjen” pohdinta on tarpeen.

Datatalousfoorumi on yhteistyön areena

Miten kehitämme tasapainoista datataloutta, jossa datan käyttö liiketoiminnassa hyödyttäisi kaikkia toimijoita? Miten voisimme kukoistaa globaalissa datataloudessa? Miten otetaan lähtökohdaksi yhdessä menestyminen datan saatavuudella? Miten varmistetaan datan liikkuvuus palveluissa ja käyttäjälähtöinen datan hallinta sekä yritysten investointien kannusteet datataloudessa? Näistä kysymyksistä käynnistyy Datatalousfoorumi!

Foorumin tarkoituksena on tehdä näkyväksi datatalouden kehitystä, oppia esimerkeistä, edistää dataperusteisen liiketoiminnan edellytyksiä ja keskustella yhteisistä tulevaisuuden haasteista. Ensimmäisen tilaisuuden teemana ovat datatalouden toimintamekanismit. Esitämme asiantuntijoiden kanssa ratkottavia haasteita siitä, millaiselta tulevaisuutemme näyttää teknologiavetoisessa datataloudessa, miten data luo markkinoita liiketoiminnan ja kokonaistalouden eduksi ja miten voimme luoda yhteistyön edellytyksiä globaalissa datataloudessa.

Tapahtumasarjan ensimmäisessä kohtaamisessa kuulemme alustuksia kolmesta teemasta. Ensimmäisessä teemassa kysytään: Onko datatalous nähtävä mahdollisuutena vai uhkana? Toisessa datataloutta lähestytään alustojen ja skaalautuvien palveluverkostojen toimintalogiikkojen kautta. Lopuksi tarkastellaan sitä, miten data näkyy arkipäivässämme niin yrityksen kuin käyttäjän näkökulmista.

Haastamme myös osallistujia kertomaan datatalouden teemoja, jotka he kokevat tärkeiksi yhdessä käsiteltäviksi aiheiksi. Tervetuloa rakentamaan dataan perustuvan talouden edellytyksiä!

Datatalousfoorumi liittyy valtioneuvoston Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö – kärkihankkeeseen.

Taru Rastas

Kirjoittaja Taru Rastas työskentelee viestintäneuvoksena liikenne- ja viestintäministeriössä, Tieto-osastolla.

Ilmoittaudu Datatalousfoorumiin viimeistään 11.3.2018 klo 12 (tai niin kauan kuin paikkoja riittää)

Kutsu Datatalousfoorumiin 14.3.2018 – – Datatalouden mekanismit ja markkinat (PDF)

Suora webcast: Datatalouden foorumi: Miten dataliiketoiminnan rattaat saadaan pyörimään? (YouTube 14.3.2018 klo 10-12)

Valtioneuvosto.fi: Datatalousfoorumi (LVM016:00/2018)

Valtioneuvosto: Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen


 

digitalisaatio, viestintä, viestintäpolitiikka, yleinen

Kohti 5G-superlaajakaistaa

Kaisa Laitinen
Kaisa Laitinen, viestintäneuvos (Kuva: LVM)

Seuraavan sukupolven mobiiliteknologia 5G:stä hypetetään sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Miksi uusi teknologia ansaitsee kaiken saamansa huomion ja miten se eroaa edellisistä versioista?

Yksittäinen teknologia, kuten 5G, ei ole itseisarvo, vaan sillä saavutettavat moninaiset yhteiskunnalliset hyödyt. Kuluttajankin kannalta lienee yhdentekevää, näkyykö puhelimen näytössä 3G, 4G vai 5G. Tärkeintä on, että yhteydet ovat riittäviä senhetkisiin käyttötarpeisiin.

5G:n sanotaan muuttavan perusteellisesti langattomien teknologioiden roolin yhteiskunnassa. Esimerkiksi esineiden internet, koneiden ja laitteiden välinen viestintä, virtuaalitodellisuus ja automaatio edellyttävät nopeita, lähes viiveettömiä ja turvallisia langattomia verkkoja. 5G mahdollistaa monikymmenkertaisesti nopeammat langattomat yhteydet sekä esimerkiksi pienemmän viiveen tiedonsiirrossa ja paremman energiatehokkuuden.

Ei evoluutio vaan revoluutio

5G -teknologian käyttöönotto lisäisi uusia palveluita ja liiketoimintamahdollisuuksia monilla aloilla. Nopeat ja viiveettömät verkot voivat mahdollistaa keinoälyn, liikenteen automaation ja robotisaation kaltaisia innovaatiota ja massiivisen esineiden internetin teollisuudessa. 5G:llä voidaan toteuttaa erittäin lyhyttä viivettä vaativia, reaaliaikaisia ja tietoturvallisia palveluja.

5G:n sanotaankin olevan evoluution sijasta revoluutio. Uutta mobiiliteknologiaa on ilmiönä verrattu painokoneen tai sähkön keksimiseen, ja sen sanotaan jopa mahdollistavan neljännen teollisen vallankumouksen, kun terveydenhuolto, energia, liikenne ja teollisuus digitalisoituvat. 5G-teknologian yhteiskunnalliset vaikutukset ovatkin horisontaalisia. Eikä pidä unohtaa, että jo käytössä oleva 4G-teknologia kehittyy samaan aikaan ja mahdollistaa uusia toimintoja.

Suomi mobiiliteknologian edelläkävijänä

Ministeriömme tehtävänä on luoda suotuisa toimintaympäristö liikenne- ja viestintäpalvelujen tarjonnalle. Ilman toimivia viestintäverkkoja ei ole digitalisoituvaa modernia yhteiskuntaa. Taajuudet ovat perusta ja edellytys 5G:n käyttöönotolle ja Suomen pysymiselle kehityksen kärjessä.

Suomi tunnetaan kansainvälisesti mobiiliteknologian edelläkävijänä. Kattavissa verkoissamme liikkuu eniten dataa asiakasta kohden koko maailmassa. Taajuuksia on osoitettu langattomalle laajakaistalle suhteessa väkilukuun enemmän ja nopeammin kuin muualla Euroopassa. Tämä helpottaa mobiiliverkkojen suunnittelua, vähentää niiden ruuhkaisuutta ja mahdollistaa käyttäjille paremman kapasiteetin.

Laajakaistaliittymiä tarjotaan laajasti ilman datakattoa, edullisin hinnoin ja kattavalla väestöpeitolla. Uskaltaisin sanoa, että taajuuspolitiikkamme on ollut edistyksellistä ja onnistunutta. Se on omalta osaltaan mahdollistanut kilpaillut markkinat ja rajattomat liittymät.

Langattomat laajakaistaverkkomme, niin 3G kuin 4G kattavat nyt noin 99 prosenttia väestöstämme, huolimatta harvasta asutuksesta ja markkinoiden verrattain pienestä koosta.

Tarvitaan kiinteät ja langattomat verkot

Emme voi unohtaa myöskään kiinteitä yhteyksiä. Kiinteiden ja langattomien verkkojen vastakkainasettelu on turhaa: molempia tarvitaan.

Tällä hetkellä toimintavarmimmat ja nopeimmat kiinteät yhteydet toteutetaan valokuidulla. Kiinteitä yhteyksiä tarvitaan erityisesti suurta ja ennakoitavaa yhteysnopeutta vaativiin palveluihin. Lisäksi valokuituyhteydet toimivat huippunopeiden langattomien yhteyksien perustana, koska 5G:n suuret tiedonsiirtonopeudet edellyttävät valokuituyhteyksiä myös tukiasemille.

Erilaiset viestintäverkot muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa tietoyhteiskunnan kehityksen ja kaikenlaisten palvelujen käyttämisen. Ministeriössämme valmistellaan parhaillaan kansallista digitaalisen infrastruktuurin strategiaa, jonka tavoitteena on edistää valokuituyhteyksien rakentamista ja linjata tarvittavat taajuuspoliittiset toimenpiteet 5G:n käyttöönottamiseksi Suomessa.

5G:n kärkimaa ottaa ensimmäiset taajuudet kaupalliseen käyttöön jo 2019

5G -teknologiaa kehitetään ja testataan parhaillaan ympäri maailmaa. Vaikutamme kansainvälisesti ja EU:ssa siihen, että 5G:lle harmonisoidaan riittävästi tarkoituksenmukaisia taajuuksia. Teknologia tarvitsee sekä leveäkaistaisia, äärimmäisen nopeita tiedonsiirtoyhteyksiä mahdollistavia erittäin korkeita taajuuksia, että kattavamman maantieteellisen rakentamisen mahdollistavia matalia taajuuksia.

Suomessa 5G:tä on testattu jo vuodesta 2015 lähtien. Viestintävirasto on myöntänyt 5G:n testaamiseen jo yli 20 radiolupaa teleyrityksille, laitevalmistajille ja erilaisiin tutkimushankkeisiin. 5G:n testaaminen onkin edennyt laboratorioista ulkotiloihin ja vauhdittaa teknologian tulevaa käyttöönottoa. Suomalainen testausekosysteemi on kilpailuvaltti digitalisoituvassa maailmassa.

Ensimmäisiä 5G-päätelaitteita odotetaan markkinoille jo ensi vuoden aikana. 5G:n on arvioitu tulevan laajamittaisemmin kaupalliseen käyttöön 2020-luvun alussa. Suomen tavoitteena on olla 5G:n kärkimaa ja ensimmäisiä 5G taajuuksia tullaankin ottamaan meillä käyttöön jo ensi vuoden alusta.

Olemme siis jälleen ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Suomessa 5G:n käyttöönottoon valmistaudutaan yhdessä ja toimialan yhteistyöllä ja avoimella dialogilla voidaan varmistaa pysymisemme jatkossakin mobiililaajakaistan ykkösmaana.

Emme voi jäädä taputtelemaan itseämme selkään. Palvelut ja kuluttajien käyttötottumukset muuttuvat. Vuonna 2030 tiedonsiirron määrän ennustetaan kasvavan jopa satakertaiseksi nykyisestä. Teknologian ja digitaalisten palveluiden maailmanlaajuisen kehityksen vauhdissa pysyminen edellyttää Suomelta jatkossakin aktiivista taajuuspolitiikkaa.

yleinen

Tule kuulluksi, anna lausunto!

Eline_Rossi_001_netti
Eine Rossi (Kuva: LVM)

Meillä kaikilla on oikeus kertoa mielipiteemme siitä, millaisia lakeja Suomessa on tai millaisia vasta valmistellaan. Poimintoja netin keskustelupalstoilta:

”Kuka %?!!&£ se tästäkin oli vastuussa? Milloin tää muutos tuli? Oletko tosissasi valmistelemassa autoihin gps-seurantaa? Siis mitä helv… Jos kaksi kaistaa samaan suuntaan, niin saako bussi tulla pysäkiltä suoraan toiselle kaistalle? Öh, nyt en ymmärtänyt, mikä on muuttumassa.”

Nettiheittojen sijaan on mahdollista tulla myös vakavammin kuulluksi. Lisäksi se on toivottavaa. Vaikuttamisen aika on silloin, kun lakeja valmistellaan, ja eri tahojen kuuleminen on olennainen osa tätä työtä.

Hallintokielellä puhutaan kuulemisista ja lausunnoista. ”Lausunto” kuulostaa juhlavammalta kuin mitä se on. Kysymys on yksinkertaisesti mielipiteen ilmoittamisesta kirjallisesti. Oikeus antaa lausuntoja on niin yksittäisillä ihmisillä, organisaatioilla kuin viranomaisillakin – ei vain niillä, joilta sitä on erityisesti pyydetty.

Lausuntokierroksia ei järjestetä turhan takia. Lausunnoilla on väliä ja jokaiseen lausuntoon perehdytään. Monesti lausunnoissa tulee esille näkökulmia, joita valmistelijat eivät ole osanneet ajatella. Lausunnot vaikuttavat siihen, millainen laista lopulta tulee.

Lausunnolla ei ole kaavaa tai määrämittaa. Koko laajasta lakipaketista ei tarvitse muodostaa mielipidettä: lausunto voi koskea hyvinkin pientä asiakohtaa. Keskeistä on se, että lausuja ilmoittaa, mikä hänen mielestään on lakiluonnoksessa vialla. Toki kehuakin saa. Perustelluista mielipiteistä tykätään. Erityisen tervetulleita ovat parannusehdotukset.

Lausuntoja varten lakiluonnos perusteluineen on nähtävillä Valtioneuvoston hankeikkunassa ja useimmiten myös lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Lisäksi lausuntoja voi lähettää niitä pyytävien ministeriöiden kirjaamoon sähköpostilla tai kirjeenä. Lausuntopalvelu.fi-sivulle kirjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä esimerkiksi pankkitunnuksilla.

Tuskin lausunnon kirjoittaminen on kenenkään Lempiharrastus nro 1. Mutta se on varma keino saada tärkeistä asioista äänensä kuulluksi ja dokumentoiduksi. Lyhytkin lausunto kirjataan ja säilytetään. Ja se on painavampi kuin katoava sohaisu somessa.

”Kyllä niitä korjausta kaipaavia pykäliä olisi vaikka millä mitalla, mutta ei jaksa alkaa niitä tuonne (lausuntopalvelu.fi) ruveta esittämään, kun tietää ettei yhden ihmisen esityksille paljoa painoarvoa anneta”, kirjoitti nimimerkki Ajomies netin keskustelupalstalla vuosi sitten, kun luonnos tieliikennelaiksi oli lausuntokierroksella.

Hyvä Nimimerkki: Kunpa olisit jaksanut kirjoittaa. Sillä olisi ollut merkitystä.

Eine Rossi

Kirjoittaja on viestintäasiantuntija ministeriön viestinnässä

 

podcastit

Impulssi-podcast: Tulevaisuudessa sinäkin saatat matkustaa juhannuksena karaokejunalla

Impulssi-podcastin yhdeksännessä jaksossa pohditaan rautatieliikenteen tulevaisuutta. Suomi avaa tulevina vuosina rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkoilla luovutaan ja markkinoille tulee mukaan uusia toimijoita.

Miten raideliikenne avataan markkinoille? Minkälaisia vaikutuksia sillä on matkustajien arkeen? Miten rautatiepalvelut muuttuvat? Entä hinnat? Miten rautatieliikenteen avaaminen markkinoille vaikuttaa koko suomalaiseen liikennejärjestelmään?

Vieraina keskustelemassa Aalto-yliopiston markkinoinnin työelämäprofessori Lasse Mitronen sekä Liikenne- ja viestintäministeriön markkinayksikön johtaja Laura Eiro. Keskustelua johdattelee Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun

podcastit

Impulssi-podcast: Näin avaruusteknologia tuo banaanit ruokapöytääsi

Impulssi-podcastin kahdeksannessa jaksossa keskustellaan avaruudesta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Jaksossa kysytään, millainen avaruusvaltio Suomi on. Mitä avaruusvaltio Suomi tekee juuri nyt ja millainen avaruusvaltio se voisi olla tulevaisuudessa? Mikä oikein tekee valtiosta avaruuden suurvallan? Entä missä tapahtuvat avaruusteknologian kehityksen kiinnostavimmat käänteet?

Samalla jaksossa paljastetaan, miten avaruusteknologia helpottaa ihmisten arkea, liikkumista ja ilmastonmuutoksen torjumista.

Vieraina keskustelemassa Space Systems Finlandin toimitusjohtaja Veera Sylvius ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski. Keskustelua luotsaa liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun

podcastit

Impulssi-podcast: Onko sinunkin työparisi tulevaisuudessa robotti?

Impulssi-podcastin seitsemännessä jaksossa tarkastellaan robotiikkaa ja robotisaatiota. Minkälainen ilmiö robotisaatio on ja miten se vaikuttaa elämäämme? Minkälaista robotisaatiota ja minkälaisia robotteja on olemassa jo nyt? Millä tavoin robotit vaikuttavat terveydenhoidon ja liikenteen aloilla? Entä mitä eettisiä kysymyksiä robotisaatioon liittyy?

Lisäksi jaksossa pohditaan, kuinka Suomi voi tulla tulevaisuudessa robotiikan kärkimaaksi. Minkälaisia toimia kärkimaaksi eteneminen vaatii ja minkälaisia uusia elinkeinoaloja kehityksen myötä nähdään?

Vieraina keskustelemassa tietokirjailija, Robotics Finlandin perustaja Christina Andersson sekä Liikenne- ja viestintäministeriön tietoliikennetoimintayksikön johtaja Päivi Antikainen. Keskustelua johdattelee ministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun