digitalisaatio, viestintä, yleinen

Luottamus = bisnestä

Ylijohtaja Juhapekka Ristola (Kuva: LVM)
Ylijohtaja Juhapekka Ristola (Kuva: LVM)

Meistä kerätään jatkuvasti uskomattomia määriä tietoa. Sitä kerätään usein kaupallisiin tarkoituksiin niin älypuhelimien, kanta-asiakaskorttien kuin verkkopalvelujen avulla.  Täydelle listalle kertyisi mittaa parin Remeksen jouluromaanin verran.

Henkilötietoja sisältäviä tietoaineistoja piisaa. Mutta mikä on datavirran keskellä olevan ihmisen rooli? Typistyykö se vaihtoehtojen puutteessa alistuneeseen ”accept”-napin klikkaamiseen epäselvien, Päätalon Iijoki-sarjan pituisten käyttöehtojen äärellä?

Käyttäjän kontrollia tietoihin täytyy parantaa.  My data, suomeksi omadata, on ”ihmiskeskeinen lähestymistapa henkilötiedon hallintaan ja käsittelyyn.(…) Siinä ihmisille annetaan oikeus ja pääsy heistä kerättyyn dataan. Keskeistä on ihmisten mahdollisuus siirtää tietojaan nykyistä uudelleenkäytettävämmässä muodossa itselleen tai valtuuttamaansa palveluun hyödynnettäväksi.” Kuvaus on LVM:n teettämästä Mydata-keskustelunavauksesta (Poikola&Kuikkaniemi&Kuittinen 2014).

Luottamusta lisäävä ja yksityisyyden suojaan liittyviä pelkoja hälventävä lähestymistapa ei automaattisesti tarkoita bisnesmahdollisuuksien estämistä. Päinvastoin, se voisi jopa tuoda lisää euroja yritysten tileille.

Jos kuluttajan kontrollissa olevia, eri lähteistä kerättyjä tietoja voitaisiin hyödyntää, voisi yritys tai julkinen hallinto kehittää uudenlaisia palveluja ja ruuvata toimintaansa asiakaslähtöisemmäksi. Kaikki asiakkaan ehdoilla.

Mitä voisikaan saada aikaan esimerkiksi terveyspalveluissa, kun käytettävissä olisi erilaisista itsemittausvempeleistä kerätty tieto yhdistettynä muihin datalähteisiin? Tätä pohditaan tällä hetkellä mm. Tekesin rahoittamassa Digital Health Revolution-tutkimushankkeessa. Omadata on vahvasti tapetilla myös ministeriömme liikennepuolella.

Laaja soveltaminen vaatinee jonkinlaisen operaattorin syntymistä. Globaalisti katsoen tällaisen alustan ja infran synnyttäminen olisi täysin uutta. Tässä piilee ensimmäisenä liikkeelle lähteville todella kovia ansaintamahdollisuuksia.

EU-pöydissä omadata-ajattelusta ollaan oltu hyvin kiinnostuneita. Asian rummuttamista brysseliläisiin korviin täytyy jatkaa, sillä EU-tason sääntely vaikuttaa vahvasti kotimaiseen kehitykseen.

Kehitys on alussa. Omadata tulee olemaan yhä vahvemmin esillä. Kentällä pomppii useita palloja: Omadata-kehitystä mahdollistavaa lainsäädäntökehikkoa on tarkasteltava yhdessä eri sidosryhmien kanssa, yrityksiä on saatava mukaan kokeiluihin ja omadatan mahdollisuuksia julkisten palveluiden osana täytyy pohtia.  Tässä pelissä LVM tulee olemaan vahvasti mukana.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpolitiikan osaston osastopäällikkö.

My Data – johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen (2014)

automatisaatio, digitalisaatio, liikenne

Liikkuminen murroksessa

Ylijohtaja, osastopäällikkö Minna Kivimäki (Kuva: LVM)
Ylijohtaja, osastopäällikkö Minna Kivimäki (Kuva: LVM)

Tarve liikkua on meidän kaikkien arjessa läsnä. On päästävä töihin, kouluun, opiskelemaan, kauppaan ja tapaamaan ystäviä. Sujuvasti, vaivattomasti ja mahdollisimman taloudellisesti. Kestävästikin. Haluammepa tehdä sen omalla autollamme tai liikkumisen palveluja käyttäen.

Liikenne on asumisen jälkeen suurin kuluerä kotitalouksissa. Kotien liikenteeseen käyttämästä rahasta 80 prosenttia kuluu auton ostoon ja käyttöön. Nykyinen liikennejärjestelmä on todennäköisesti yhteiskunnan tehottomimpia, ellei tehottomin järjestelmä. Oman auton käyttöaste on alle 5 prosenttia, henkilöautojen keskikuorma vain 1,3 henkilöä ja liikenneverkon käyttöaste on – pääkaupunkiseudun ruuhkahuippuja lukuun ottamatta – myös varsin alhainen.

Palveluajattelu, liikennemuotojen rajapintoihin syntyvät palvelut, yhteisöllinen liikenne sekä monipuoliset liikenteen tietopalvelut kehittyvät huimaa vauhtia.

Uusia palveluja kehittävät mm. maailman suurimmat autonvuokrausyritykset (esim. Hertz, Avis), autonvalmistajat (esim. BMW, Ford, VW) sekä uudet digitaaliset palvelut (esim. Uber, Lyft, Blablacar). Googlekin ilmoitti juuri aloittavansa oman ”uberinomaisen” palvelukonseptinsa rakentamisen. Liikenne on maailmalla kuuma toimiala.

Vielä ei ole kaikkia liikennemuotoja yhdistävää kokonaisvaltaista palvelua, liikenne palveluna –konseptia. Suomessa ryhmä yritysmaailman toimijoita kehittää nyt tällaista.

Tätä konseptia voisi ajatella vaikkapa liikenteen Spotifyna. Käyttäjälle yksittäisten suoritteiden eli yhden matkaosuuden merkitys ei ole kovinkaan suuri. Lopputuote merkitsee: edullinen, yksilöllisiä tarpeita vastaava ja helppokäyttöinen ovelta-ovelle-palvelu. Yhdellä sovelluksella voi ostaa vaikkapa junaa, autoa ja polkupyörää yhdistelevän matkaketjun. Palvelu olisi kuin taskussa oleva liikkumisassistentti, joka ilmoittaa, kuinka pääset paikasta toiseen helpoimmin, nopeimmin tai halvimmin.

Kun haluat käyttää tai tarvitset liikkumiseen omaa autoa, niin sekin voi tulevaisuudessa olla saumattomammin osa muuta liikennejärjestelmää. Autoilijoille suunnatut palvelut kehittyvät kaiken aikaa. Liikennetieto on tässä keskeinen elementti.

Käynnissä on myös liikenteen automatisoitumisen kilpajuoksu. Mukana ovat kaikki keskeiset autonvalmistajat sekä suurimmat digialan toimijat (Google, Apple, Microsoft). Jo nyt edistyksellisissä autoissa on sisäänrakennettu tietojärjestelmä ja ne ovat yhteydessä tietoverkkoon. Tulevaisuudessa kaikki autot ovat yhteydessä tietoverkkoon, mikä avaa aidon mahdollisuuden eri liikkumismuotojen saumattomalle yhteen toimivuudelle.

Suomessa haasteena on, että autokantamme on Euroopan vanhimpia. Tästä tilastosta ei voi olla ylpeä. Jos haluamme käyttöömme uuden teknologian mahdollisuudet myös turvallisuuden ja ympäristötavoitteiden kannalta, olisi autokannan uudistuminen mahdollistettava.

Liikenteen palveluistuminen lisää valinnan mahdollisuuksia. Se voi tarkoittaa myös sitä, että ei ole välttämätöntä omistaa autoa tai hankkia perheeseen kakkosautoa liikkumistarpeiden hoitamiseksi. Jos palveluja ei ole tai ne eivät vastaa omiin tarpeisiin, ei ole myöskään valinnanvapautta.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osaston osastopäällikkö.

yleinen

Liikenne ja viestintä kuuluvat yhteen

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)
Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäpolitiikalla huolehditaan, että ihmiset, tavarat, tieto ja palvelut saadaan sinne, missä niitä tarvitaan.

Siksi maahan rakennettiin 1900-luvulla maanteitä, rautateitä ja televerkkoja. Nyt ne kattavat koko maan eivätkä enää olennaisesti tästä laajene.

Liikennemarkkinoiden 33 miljardista eurosta investoinnit valtion liikenneverkkoon ovat 1 prosenttia. Syystäkin liikennepolitiikan huomio on siirtynyt loppuihin 99 prosenttiin: liikennejärjestelmään ja siihen, että liikennepalveluiden tarjoajilla on hyvä ympäristö toimia. Se tuottaa edullisia ja turvallisia palveluita kuluttajille ja yrityksille.

Nykyajan liikennepolitiikan tavoitteita ovat tehokas liikennejärjestelmä, innovaatioille suopea sääntely ja peruspalveluiden turvaaminen.

Digitaalitalous on tehnyt tiedosta viidennen liikennemuodon. Vain liikenteen tietovarantojen ja tietotekniikan avulla varmistetaan hyvät palvelut ja hyödytään innovaatioista. Siinä tarvitaan viestintäpolitiikkaa.

Viestintäpolitiikka edistää innovatiivisia, edullisia ja turvallisia viestintäpalveluita ja tietovarantojen hyödyntämistä. Viestintäpolitiikka on digitalisaation kova ydin, joka liikennepolitiikan tavoin luo palveluiden tarjoajille hyvää toimintaympäristöä.

Tämän vuosisadan liikenne- ja viestintäpolitiikka ovat tiukassa liitossa. Digitalisaatio on molempien perusvoima ja liikenteenkin vahvin megatrendi. Liikennepolitiikka saa tärkeät työkalunsa tietovarannoista ja viestintätekniikasta. Peruspalveluiden saata-vuus on kipupiste niin viestinnässä kuin liikenteessäkin. Haasteet ja ratkaisut ovat pitkälti samat.

Vaalien alla on kaavailtu rakentamisen keskittämistä yhteen ministeriöön. Rakennustoimialan näkökulmasta ajatuksen ymmärtää. Se on kuitenkin paluuta viime vuosisadalle. Kaavoitusta ja rakentamista sopivampi kumppani liikenteelle on viestintä. Liikennepolitiikka ja viestintäpolitiikka ovat toisilleen välttämätön pari, joka alkaa sulautua liikkumisen politiikaksi.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.