Liikenne- ja viestintäpolitiikalla huolehditaan, että ihmiset, tavarat, tieto ja palvelut saadaan sinne, missä niitä tarvitaan.
Siksi maahan rakennettiin 1900-luvulla maanteitä, rautateitä ja televerkkoja. Nyt ne kattavat koko maan eivätkä enää olennaisesti tästä laajene.
Liikennemarkkinoiden 33 miljardista eurosta investoinnit valtion liikenneverkkoon ovat 1 prosenttia. Syystäkin liikennepolitiikan huomio on siirtynyt loppuihin 99 prosenttiin: liikennejärjestelmään ja siihen, että liikennepalveluiden tarjoajilla on hyvä ympäristö toimia. Se tuottaa edullisia ja turvallisia palveluita kuluttajille ja yrityksille.
Nykyajan liikennepolitiikan tavoitteita ovat tehokas liikennejärjestelmä, innovaatioille suopea sääntely ja peruspalveluiden turvaaminen.
Digitaalitalous on tehnyt tiedosta viidennen liikennemuodon. Vain liikenteen tietovarantojen ja tietotekniikan avulla varmistetaan hyvät palvelut ja hyödytään innovaatioista. Siinä tarvitaan viestintäpolitiikkaa.
Viestintäpolitiikka edistää innovatiivisia, edullisia ja turvallisia viestintäpalveluita ja tietovarantojen hyödyntämistä. Viestintäpolitiikka on digitalisaation kova ydin, joka liikennepolitiikan tavoin luo palveluiden tarjoajille hyvää toimintaympäristöä.
Tämän vuosisadan liikenne- ja viestintäpolitiikka ovat tiukassa liitossa. Digitalisaatio on molempien perusvoima ja liikenteenkin vahvin megatrendi. Liikennepolitiikka saa tärkeät työkalunsa tietovarannoista ja viestintätekniikasta. Peruspalveluiden saata-vuus on kipupiste niin viestinnässä kuin liikenteessäkin. Haasteet ja ratkaisut ovat pitkälti samat.
Vaalien alla on kaavailtu rakentamisen keskittämistä yhteen ministeriöön. Rakennustoimialan näkökulmasta ajatuksen ymmärtää. Se on kuitenkin paluuta viime vuosisadalle. Kaavoitusta ja rakentamista sopivampi kumppani liikenteelle on viestintä. Liikennepolitiikka ja viestintäpolitiikka ovat toisilleen välttämätön pari, joka alkaa sulautua liikkumisen politiikaksi.
Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.
Liikkumisen politiikka alkaa herättää enemmänkin ideoita yhdistämismahdollisuuksista 🙂
Onnea uudelle blogille!
Mitä mieltä kansliapäällikkö on siitä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportin 6/2013 huomiosta, että maamme logistiset kustannukset olisivat kaksi kertaa kalliimmat mitä lähimmissä kilpailijamaissa.
Tämän ja ylläolevan tiedon mukaan logistiikkamme maksaisi noin 16,5 miljardia joka vuosi enemmän mitä sama tehtynä Ruotsissa.
Edelleen tätä kalleutta tukee ainakin kaksi faktaa.
Meillä on 96 kuorma autoa jokaista 1000 asukasta kohden Ruotsissa 56 ja Saksassa ainoastaan 33. Ja LVM:n oma ennuste on että kuorma auto liikenne vaan lisääntyy, vaikka sitä pitäisi pystyä EU ssa sovitusti pyrkiä pienentämään ja LVM :n oman suunnitelman vuodelta 2007 mukaan lisätä raide ja vesiliikenteen volyymeja verrattuna tieliikenteeseen.
Toinen on se että meillä ei ole aloitettu Ruotsin(jopa 500 kontin laiva/proomu yhdistelmät mahdollisia sisävesillä) mallin ja EU liikennestrategian (vuodelta 2011) mukaisesti sisävesiteittemme mukaanottoa liikenteen tulevaisuuden suunnittelussa lainkaan saati sitten korjausta nykykaluston tarvitsemaan tasoon .
Jopa liikenneinfran parlamentaariseen korjausvaje ryhmään ei tuotu sisävesiliikenteen infran korjausvajetta ,vaikka se karkeitten laskelmien mukaan(viite mm Kymi Mäntyharju laskelmat 1990-2000 ) olisi noin 1,5 miljardia ja sillä päästäisiin vain noin puoleen laivakokoon mitä Ruotsin sisävesillä tehtävässä nykyaikaistamisessa.
Vai onko meillä vielä suunnittelun esteenä vielä yleisti vallitsevana faktana myytit joista tarkemmin mm: http://www.e-lass.eu/en/Documents/SouthamptonJan2015/05%20Arctic%20logistics,%20Shipdesign%20and%20Energy%20efficience%20in.pdf