Ministeri Bernerin blogi

Vapaaehtoistyö ja kolmannen sektorin murros on mahdollisuus

Kuntien tai valtionhallinnon käytettävissä olevin keinoin on yksin kovin vaikea ja usein mahdotontakin vastata hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen lisääntyviin vaatimuksiin ja haasteisiin. Sopimusyhteiskunta-arvot näkyvät mm. ulkoistamisissa: palvelun tarjoaja tekee vain ja ainoastaan sen mitä sopimukseen on kirjattu. Yhteisöllisyyttä korostavassa yhteiskunnassa tehtäisiin se mitä tarve vaatii. Näiden kahden ajattelutavan eroon törmää jatkuvasti kun huomaa, että on asioita, joista vastuu ei kuulu kenellekään.

Kolmas sektori, jolla tarkoitetaan yksityisen sektorin ja julkisen sektorin väliin jäävää yhteiskunnallista sektoria, vastaa yhteiskunnassamme usein juuri tähän haasteeseen, täydentäen yksityistä ja julkista palvelutuotantoa. Lähes jokainen tuntee jonkin vapaaehtoispalvelun, esimerkiksi SPR:n veripalvelun tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Kolmannen sektorin tunnuspiirteitä ovat eettisyys, kansalaistoiminta, voittoa tavoittelematon talous ja palkattomuus.

Suomi olisi pulassa ilman vapaaehtoistyötä

Ruralia-insituutin tutkimuksen mukaan pelkästään Mannerheimin Lastensuojeluliiton, 4H-liiton, Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyöstä koituu kansantaloudelle vuosittain yhteensä noin 130 miljoonan euron säästö.

Sopimuspalokunnilla on tärkeä rooli pelastustoimen järjestelmässä. Ne huolehtivat pelastustehtävistä noin 90 prosentin alueella maamme pinta-alasta. Poliisin apuna kadonneiden etsintätilanteissa taas toimii SPR:n kautta laaja joukko vapaaehtoisia. Rikosten uhrien auttamisessa toimii useita eri järjestöjä, samoin lasten ja nuorten auttamisjärjestelmissä. Tarvitsemme myös jatkossa osaavia ja sitoutuneista vapaaehtoisia.

Entä tulevaisuus?

Suomessa järjestöjen toiminta on laajentunut myös palkkatyön suuntaan palvelutuotannon kasvun myötä. Vuonna 2011 järjestökentässä tehtiin palkkatyötä noin 77 000 henkilötyövuoden verran. Vapaaehtoistyön suurimpia haasteita tulevaisuudessa on palkkatyön ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen siten, että työelämän ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmat tulevat huomioiduksi. Järjestötoiminnan tulisi palvelutoiminnassa toimia samojen työolojen piirissä kuin muukin palkkatyö. Samalla tulisi kuitenkin huolehtia siitä, että toiminnasta ei tule liian byrokraattista ja järjestöille tyypillinen moniäänisyys säilyy.

Nyt on tärkeää tarkastella palvelutuotannon kenttää kokonaisuutena. Kaikilla toimijoilla tulee olla oma selkeä roolinsa, joka tunnistetaan ja jota kunnioitetaan. Tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän kaikkien sektoreiden yhteistyötä. Julkisella sektorilla meillä on vahva osaamispohja, yksityisellä sektorilla puolestaan vahvuutemme on kyky dynaamiseen päätöksentekoon ja vapaampien ratkaisumallien hakemiseen. Arvopohjaa, jota tarvitaan, löytyy puolestaan tarkastelemalla kolmannen, voittoa tavoittelemattoman sektorin toimintaa ja sen vuorovaikutussuhdetta sekä julkiseen että yksityiseen sektoriin.

Julkisen sektorin vastuuta ei saa kaataa kolmannen sektorin toimijalle, vaan vastuu on säilytettävä viranomaisella. Kolmannen sektorin toimijoiden resurssit on myös varmistettava. Ilman tarvittavia resursseja vapaaehtoistyön onnistunut järjestäminen ja vapaaehtoisista huolehtiminen ei ole mahdollista.

Ihmisten halu auttaa on suuri. Se kanavoituu järjestötoiminnan kautta organisoidusti ja laadukkaasti. Haasteemme on kehittää viranomaisten, yksityisen sektorin ja järjestöjen välisiä toimintatapoja entistä joustavammiksi ja motivoivimmiksi. Vapaaehtoisten tulee kokea mukana olonsa kannustavaksi. Tällä tavalla saamme osapuolten osaamisen ja osallistumisen kohtaamaan yhteiskuntamme hyväksi.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 21.10.2015.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.

Ministeri Bernerin blogi

Henkilöliikennettä on arvioitava kokonaisuutena

Hallitusohjelmassa digitalisaation tavoitteina ovat älykkään liikenteen, Mobility-as-a-Service eli Liikenne palveluna -konseptin sekä infrainvestointien uusien rahoitusmallien kehittäminen.

Bordeaux’ssa juuri päättymässä olevan älyliikennekongressin aikana Suomen näyttelyosastolla on vieraillut tungokseen saakka monien maiden hallitusten, yritysten ja järjestöjen edustajia. Kiinnostusta herättivät muun muassa Lappiin perustettava älyliikenteen testialue Aurora sekä Heren kanssa yhdessä kehitetty Nordic Way, jossa testataan autojen keskinäistä viestintää ja liikenteen ohjausta karttateknologiaa hyödyntämällä.

Maamme mielletään liikenteen liikkuvuuden ja mobiilien mallien edelläkävijäksi. Edelläkävijyys onkin tarpeen, koska Suomen kaltaisessa maassa tarvitaan eri liikennemuotojen yhteensovittamista.

Asiakas vaatii yhteisiä kuljetuksia, ympäristöystävällisiä ratkaisuja, valinnanvaraa aikoihin ja hintoihin. Ratkaisu löytyy mobiileista palveluista, jotka sovittavat yhteen aikatauluja, hintoja ja arvioita hiilijalanjäljestä – ja vieläpä suunnittelevat matkan ovelta ovelle. Haja-asutusalueilla palvelujen rakentaminen vaatii valtion tukea, mutta ratkaisut ovat sielläkin digitaalisia.

Meidän on pystyttävä antamaan kansalaisille asiakaslupaus liikennepalvelujen saatavuudesta, palvelusta, kilpailukykyisistä hinnoista ja oikeudesta tehdä itse valintoja. Ollaksemme sanamme mittaisia, meidän on selvitettävä, miten ihmiset Suomessa haluavat liikkua ja arvioitava henkilöliikennettä kokonaisuutena.

Henkilöliikenteen sujuvuuden edistämiseksi ja elinkeinoelämän logistiikkakustannusten alentamiseksi tarvitaan myös uusia ja merkittäviä infrahankkeita, joihin haemme aidosti uusia rahoitusmalleja. Rahoitusjärjestelmäratkaisut valmistuvat ennen vuodenvaihdetta. Uusia hankkeita olisi tarpeen käynnistää jo vuoden 2016 aikana.

Liikenne- ja viestintäministeriössä me rakennamme henkilöliikenteen kokonaiskuvaa. Voidaksemme kehittää palveluja ja luoda kasvua sekä yrittäjyyttä liikenteen sektorille, tulee meidän arvioida kriittisesti rakenteitamme, sääntelyämme ja uskaltaa uudistaa lainsääsäädäntöämme – kaikkia osapuolia kuullen ja kuunnellen.

Olen valmis esittelemään suunnitelmaa loka-marraskuun vaihteessa.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 14.10.2015.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikennepolitiikka, norminpurku, viestintäpolitiikka

Norminpurku on mahdollisuus

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Haluaisitko olla mukana sujuvoittamassa ihmisten arkea tai helpottamassa yritysten toimintaa ja innovaatioita? Tätä olemme halunneet kysyä kun tällä viikolla olemme lähestyneet sidosryhmiämme norminpurun hengessä. Nyt jos koskaan olisi oikea aika kertoa miten liikenne- ja viestintäalan sääntelyä pitäisi kehittää. Kyse voi olla isoista, rakenteellisista muutoksista tai pieniltä tuntuvista asioista, joista kuitenkin on haittaa jokapäiväiseen elämään.

Kaikki ministeriöt ovat mukana toteuttamassa hallituksen norminpurun kärkihanketta. Työ on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Olemme saaneet seurata jo keskustelua esim. kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta. Omasta ministeriöstäni on jo syksyn aikana tulossa useita norminpurkuun liittyviä esityksiä, mm. ajoneuvolain muutos kevyistä ajoneuvoista sekä Suomen ja Venäjän väliset valtiosopimukset tie- ja rautatieliikenteestä. Lisäksi meillä on valmistelussa tieliikennelain kokonaisuudistus ja liikennekaaren valmistelu. Myös postin toimiluvista aiotaan luopua. Kaikissa näissä kysymys on mahdollistamisesta, lainsäädäntöä muuttamalla mahdollistetaan uudenlaista liiketoimintaa ja innovaatioita.

Norminpurussa on usein kyse isoista kokonaisuuksista, ja lainsäädäntömuutosten vaikutukset tuleekin arvioida tarkkaan. Norminpurku ei tarkoitakaan pelkästään sitä että luovuttaisiin joistakin säädöksistä. Kyse on lainsäädäntökulttuurin ja ajatustavan muutoksesta. Haluamme tehdä entistä parempaa ja vaikuttavampaa lainsäädäntöä. Pidänkin erityisen tärkeänä ministeriöiden välistä hyvää yhteistyötä, joka korostuu varsinkin kun teemme muutoksia lupa- ja valitusprosesseihin. Norminpurku on ennen kaikkea johtamisen hanke koko julkisessa hallinnossa.

Miksi norminpurkuun on lähdetty? Meidän on tartuttava digitalisaation mahdollisuuksiin ja saatava Suomen tuottavuus nousuun. Sääntelyn sujuvoittaminen ja purkaminen on yksi keino helpottaa jokaisen arkea, yritystoimintaa ja tervettä kilpailua.

Sinulla on nyt mahdollisuus vaikuttaa liikenne- ja viestintäministeriön norminpurkutyöhön. Moni onkin tähän mahdollisuuteen jo tarttunut, kyselyssä on tähän mennessä käynyt jo 1700 kävijää. Kiitos arvokkaasta panoksesta jokaiselle vastaajalle.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeri.

>> Osallistu norminpurkukartoitukseen

>> Hallituksen kärkihanke: Norminpurku