Ministeri Bernerin blogi

Vuosi 2016 on mahdollisuus kääntää ruoria

Kulunut vuosi on ollut intensiivinen, opettavainen – kasvattava. Kuva Suomesta, historiasta ja tulevaisuudennäkymistä on täsmentynyt. Laivamme matkaa juuri nyt varsin myrskyisellä merellä.

Historiastamme löytyy muitakin synkkiä hetkiä: sisällissodan synnyttämät pitkäkestoiset ristiriidat jättivät syvät jäljet kansakuntaamme. Jakauduimme kahtia.

Eheytymisen mahdollisti maailmansodan tulos. Sen myötä ahkeruus sekä maltillinen, laaja-alainen, viisas ja visionäärinen ajattelu mahdollistivat teollisen, sivistykseen uskovan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Yhteiskunnan, jossa heikommista pidettiin huolta, uskottiin jatkuvaan uudistamiseen, hyväksyttiin rohkeus tehdä vaikeitakin päätöksiä. Niillä päätöksillä Suomi kallistui länteen henkisesti ja pohjoismaisen yhteistyön myötä liittyi osaksi Eurooppaa.

Olen saanut tämän syksyn olla etuoikeutetussa asemassa. Ensikertalaisena kansanedustajana olen saanut ministerinaitiosta seurata salin keskustelua. Olen kokenut eduskunnan Suomen arvokkaimmaksi instituutioksi, jossa saamme edustaa kansaa ja toimia päättäjinä kansakunnan yhteisen tulevaisuuden hyväksi.

Hetkittäin olen kokenut suurta surua seuratessani keskustelua. Siitä on puuttunut ratkaisuja luova yhteistyö, joka olisi yhteisen vision johdattama, keskinäisen luottamuksen mahdollistama ja aidon debatin synnyttämä.

Debatin ja keskustelun tulisi tuottaa aina vain parempaa ja parempaa tulosta. Kaikki viisaus ei ole yhdessä ministerissä, yhdessä edustajassa tai yhdessä puolueessa – mutta jokaisessa meissä on jokin osaaminen, jokin näkemys, jokin kokemus joka tekee meistä jokaisesta välttämättömän palan ratkaisua. Suomi tarvitsee ja ansaitsee jokaisen panostuksen ja Suomi ansaitsee meidän tekevän parhaan mahdollisen päätöksen, kuultuamme kaikkia osapuolia.

Maallamme ja sen lapsilla ei ole aikaa jakautumiseen.

Olen ihmettyneenä huomannut, että kansaamme on tullut vääränlainen valmius. Olemme valmiita vetämään nopeita johtopäätöksiä toisesta ihmisistä, vaikka pohjalla olisi pelkkä vihje tai oletus, väittämä tai kuiskattu tarina.

Meidän ei pitäisi tuomita ihmistä, jota emme ole henkilökohtaisesti kuulleet tai jolle emme ole antaneet aikaa oman versionsa kertomiseen. Sivistynyt ja oppinut yhteiskunta kasvaa kunnioittamalla toista.

Laivamme kannelta kuitenkin näkee, että myrskystä on mahdollista selvitä.

Katsoessani kohti vuotta 2016 en voi olla kuin innoissani. Internet kaksinkertaistuu parin vuoden välein. Älyliikennemarkkinat kasvavat 20 prosenttia vuodessa. EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toteutuessa voimme saavuttaa 415 miljardin euron kasvun bruttokansantuotteeseen.

Hallituksen kärkihankkeessa digitalisaatiolla luodaan elinkeinoelämälle kasvuympäristö. Hanke etenee hyvin, ja se tulee luomaan nopeasti aitoja mahdollisuuksia kasvulle. Suomessa on erinomaista mobiiliosaamista, markkinoita avataan, kokeiluja ja pilottihankkeita käynnistetään. Kehitämme Suomeen maailman parasta tietoturvaa sekä kapasiteettia siirtää isoja tietomääriä luotettavasti.

Maailmalla liikkuvat suuret trendit jakamistaloudesta, ympäristöarvojen vahvistumisesta, liikkumisen muotojen monipuolistumisesta ja globaalista taloudesta. Samalla Pariisin ilmastosopimus rajoittaa päästöjä myös liikenteen osalta. Tästä kaikesta syntyy suuri säädöshankekokonaisuus, liikennekaari.

Liikennekaari luo Suomesta edelläkävijän liikennesektorilla, joka on nyt noin reilun 30 miljardin euron kokonaisuus. Kasvupotentiaali on tällä vahvasti säännellylle sektorilla huikea.

Joskus tarvitaan sääntelyä, jotta markkina toimii ja kehittyy. Tavoitteemme on joukkoliikenteen ja kaikkien liikennemuotojen merkittävä kehittäminen ja matkustajamäärien kasvattaminen – myös junaliikenteen.

Työmme on herättänyt laajasti kiinnostusta. Helmikuun alussa Suomeen saapuvat EU:n liikennepolitiikasta vastaava komissaari, Alankomaiden, Ruotsin, Viron liikenneministerit sekä Norjan hallituksen edustaja. Yhteistyöllä luomme uudet palvelumallit kuluttajille ja kehitämme rahoitusmalleja, joilla saamme yhteisiä, merkittäviä liikenneinfrahankkeita liikkeelle.

Ruori on nyt otteessamme. Kuinka paljon onkaan meille itsellemme mahdollista tehdä kasvun, työn ja hyvinvoinnin eteen. Kuinka paljon onkaan rohkeudestamme kiinni tehdä päätöksiä. Kuinka paljon onkaan kysymys kyvystämme nähdä arvovaltakynnysten ohi ja ojentaa käsi.

Olen vahvasti sitoutunut hallitusohjelman visioon. Sen mukaan Suomi on vuonna 2025 uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.

Lupaukseni vuodelle 2016 on tehdä päätöksiä, jotka tukevat yhteistä tavoitetta työllisyydestä ja kasvusta. Lupaukseni on perehtyä, syventyä ja tehdä päätökset arvojeni, osaamiseni ja kokemukseeni nojaten ja muita kuunnellen. Lupaukseni on kantaa vastuu päätöksistäni eduskunnalle, Suomen kansalle ja jokaiselle lautakunnalle ja viranomaiselle.

Lupaukseni vuodelle 2016 on olla suoraselkäinen, rehellinen sekä ministerinvalani mukaisesti oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Suomi tarvitsee jokaisen laittamaan itsensä peliin – aina ja vuoden jokaisena päivänä. Vain yhteistyöllä ja yhteisessä tahdolla rakennamme maastamme ehyen kodin tuleville sukupolville.

Tähän tekemiseen tarvitsen apua. Olemme yhteisessä laivassa – jokainen meistä on ansainnut matkalippunsa ja jokaista meitä tarvitaan.

Hyvää Uutta Vuotta 2016!

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 31.12.2015.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.

Ministeri Bernerin blogi

Taustoitus Finaviasta ja valtionohjauksesta

Viime päivien uutisointi on ollut vilkas ja monivivahteinen. Harmillisesti huomasin, että uutisoinnissa on ollut joitain asiavirheitä, joita olen eilen oikonut. Näin aamun myötä päätin koota kaikki huomioni yhteen blogipostaukseen.

Ensinnäkin liikenne- ja viestintäministeriö on Finavian omistajaohjauksesta vastaava taho, joten olemme pitäneet valtiontalouden tarkastusvirastoa VTV:tä ajan tasalla koko syksyn ajan. Jatkossakin tulemme tekemään samoin.

Olemme pitäneet yhteisen palaverin, jossa olivat läsnä VTV, Finavian hallituksen puheenjohtaja sekä LVM omistajaohjauksesta. Siellä sovimme, että päätökset tekee yhtiön hallitus.

Toisekseen Finavian hallitus oli erimielinen päätöksestä nostaa kanteita vuoden 2010 hallitusta ja toimitusjohtajaa vastaan. Osa hallituksen jäsenistä jätti eriävän kannan. Näiden mielipide-erojen vuoksi omistajaohjaus edellytti yhtiön hallitukselta huolellista toimintaa, ja edellytimme myös puuttuvien selvitysten hankkimista. Päätöksenteon jätimme yhtiön hallitukselle, kuten oli sovittu.

Tilatuissa selvityksissä on tutkittu muun muassa huolellisuuden ja toteutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä. Tämän selvityksen tulosten myötä Finavian hallitus totesi, että vuoden 2010 osalta ei voida todeta merkittäviä tappioita syntyneen, vaan isoimmat tappiot ovat syntyneet vuoden 2011 jälkeisenä aikana. Viimeiset päätökset johdannaiskauppoihin liittyen on tehnyt vuoden 2015 hallitus.

Kolmannekseen Finavian hallitus on käynnistänyt poliisitutkinnan, joka kohdistuu johdannaispäätöksistä vastanneihin henkilöihin. Lisäksi hallitus on esittänyt selvityspyynnön Finanssivalvonnalle pankkien toiminnan osalta.

Nyt tehdyillä päätöksillä yhtiö on säilyttänyt itsellään tappioiden osalta kanneoikeuksiaan.

Neljännekseen väite, että Finavia luopui korvausvaatimuksistaan koska minä puutuin asiaan, ei pidä paikkaansa. Yhtiö on sopinut asian Deloitten kanssa. Tilintarkastuslautakunnan antama lausunto Deloitten toiminnasta tukee yhtiön tekemää päätöstä.

Finavia ei luopunut mistään taloudellisesti merkittävästä kanneoikeudesta. Yhtiö selvittää asiaa poliisin, Finanssivalvonnan, tilintarkastuslautakunnan ja VTV:n kanssa. Me omistajana olemme tätä nimenomaan edellyttäneet.

Minulla on liikenne- ja viestintäministerinä huolellisuusvelvoite. Se on edellyttänyt kiinnittämään vastaavasti huomiota hallituksen päätöksentekoon, koska eriävän kannan esittäneet hallituksen jäsenet kyseenalaistivat, onko huolellisuus toteutunut. Tämä asia käy ilmi useista asiasta annetuista tiedotteista, joissa korostetaan huolellisen tutkimisen tärkeyttä.

Viidennekseen väite, että olisin rikkonut hyvää hallintotapaa, ei pidä paikkaansa. Omistajaohjaus perustuu LVM:n hallinnointiohjeeseen ja osakeyhtiölakiin. Omistajan kuulukin olla aktiivinen ja edellyttää hallitukselta huolellisuutta. En ole puuttunut yhtiön tai sen hallituksen päätöksentekoon. Hallitus on tehnyt kaikki päätökset, eikä hallitus ole pyytänyt yhtiökokoukselta linjausta. Yhtiökokouksen päätöksille ei myöskään ole vielä tullut tarvetta.

Kaikessa päätöksenteossa on tärkeää, että vastuu ja valta ovat samassa paikassa. Hallitus vastaa yhtiön kokonaisvaltaisesta tuloksesta, ja omistaja kantaa vastuuta antamalla yhtiön hallitukselle vastuuvapauden.

Kuudennekseen väite, että olisin estänyt veronmaksajien edun toteutumisen, ei pidä paikkaansa. Finavia toimii markkinaehtoisesti, eikä se ei saa valtiolta tukea toimintaansa. Tapahtumien selvitys on vielä kesken, ja VTV ottanee lopulta kantaa siihen, onko veronmaksajien kokonaisedusta riittävällä tavalla huolehdittu.

Seitsemänneksi väite, etteivät yhtiö ja ministeriö olisi ryhtyneet toimiin VTV:n aikaisempien vaatimusten ja vuoden 2013 raportin perusteella, ei pidä paikkaansa. Yhtiö on tarkistanut hallinnointiohjeitaan ja prosessejaan, ja lisäksi on tehty useita selvityksiä. Johdannaisten positiot on suljettu ja on tehty kanteluita ja jopa rikosilmoitus.

Lisäksi yhtiö ja ministeriö ovat tehneet jatkuvaa yhteistyötä VTV:n kanssa. Finavian hallitus sai johdannaisiin liittyvistä ongelmista ensimmäisen viittauksen keväällä 2012.

Tässä vaiheessa haluan myös antaa yhtiön hallitukselle työrauhan. Asiat etenevät, kun VTV saa selvityksensä valmiiksi. Kaiken kaikkiaan uskon, että nämäkin asiat selviävät.

Toivotan kaikille lukijoilleni iloista joulua ja erityisesti turvallisuutta joululiikenteeseen.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 24.12.2015.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.

viestintä

Tukiasemat myrskyn armoilla

Sydäntalvi. Matalapaine, kylmät ilmavirtaukset ja myrskytuulet jyräävät läpi Suomen. Puissa notkuu tykkilumi, ja lumen painosta ne kaatuvat sähkölinjoille ja aiheuttavat sähkökatkoksia.

Pitkissä sähkökatkoksissa matkaviestinverkkojen tukiasemien akkukapasiteetti loppuu. Tukiasemat pimenevät. Sähkökatkojen vaikutukset kohdistuvat yleensä pääasiassa matkaviestinverkkojen toimintaan, mutta myös lankapuhelinverkkojen ja kiinteiden laajakaistaverkkojen toiminta voi häiriintyä.

Hätätilanteissa tulee soittaa numeroon 112. Mutta miten toimia, kun verkossa on ongelmia tai oma puhelin ei ole käytössä? Pääsääntöisesti hätäpuhelun soittaminen on yhä mahdollista, vaikka oman teleyrityksen verkko vikaantuu eikä puhelimessa enää näy kentän voimakkuutta tai teleyrityksen tietoja. Hätäpuhelut toimivat, sillä ne ohjautuvat automaattisesti muun alueella olevan teleyrityksen matkaviestinverkkoon, jos liittymän oma verkko ei ole tavoitettavissa.

Jos jostain syystä hätäpuhelun soittaminen ei onnistu, voi käynnistää puhelimen uudestaan ja yrittää soittaa hätäpuhelu ilman, että syöttää PIN-koodia. Tällöin puhelin ei yritä hakea oman verkon yhteytä ja toimii ilman SIM-korttia. Toinen vaihtoehto on irrottaa SIM-kortti ennen puhelua. Jollei puhelu siltikään onnistu, on hyvä liikkua ja kokeilla hätäpuhelun soittamista ajoittain uudelleen.

Viestintävirastolla on häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmä, jonka tarkoituksena on parantaa viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen häiriötilanteisiin varautumista ja niistä toipumista. Työryhmässä ovat mukana keskeiset Suomessa toimivat tele- ja sähkönjakeluyritykset sekä tele- ja sähköverkkourakoitsijat. Lisäksi ryhmään kuuluvat Energiavirasto, Ilmatieteen laitos, Huoltovarmuuskeskus, sisäasiainministeriön pelastusosasto, Hätäkeskuslaitos sekä Viestintävirasto.

Laajojen häiriöiden aikana teleyritykset ja sähköyhtiöt aloittavat yhteistyön hätäpuheluaukkojen paikantamiseksi. Ryhmä on priorisoinut teleyritysten laitetilat ja niille pyritään palauttamaan sähkönsyöttö mahdollisemman pian hätäliikenteen toimivuuden turvaamiseksi. Yhteistyö ja myrskyistä toipuminen on parantunut merkittävästi.

Kuluttajan muistilistalla on kuitenkin edelleen pidettävä vanhat tutut kotivarat: kynttilä, taskulamppu ja patteri!

Kirsi Karlamaa

Kirjoittaja on Viestintäviraston vuoden 2016 alussa aloittava pääjohtaja.

automatisaatio, digitalisaatio, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, yleinen

Tehokkaammin, puhtaammin, taloudellisemmin

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Pariisin ilmastokokouksessa saatiin aikaan uusi, kattava ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen.

Täällä Suomessa puolestaan valmistellaan kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, jossa tavoitellaan 40 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Liikenne kantaa vastuun kokonaispäästöistä omalla lohkollaan.

Nykyisen liikennejärjestelmämme perusta on yksityisauto, jonka kyydissä on keskimäärin yksi henkilö. Kyseessä lienee maailman tehottomin ja saastuttavin järjestelmä.

Auto saadaan toki liikkumaan vaihtoehtoisilla ja puhtaammilla käyttövoimilla kuten sähköllä, vedyllä, nestemäisillä biopolttoaineilla tai metaanilla. Siirtyminen näihin on jo alkanut, mutta kokonaisuuden kannalta käyttö on vielä marginaalista. Iloinen uutinen on se, että biopolttoaineiden käyttö Suomessa ylittää jo sille asetetut tavoitteet.

Päästöt saadaan vähenemään myös autokannan uusiutumisella. Tämän vauhdittamiseksi olisi pohdittava taloudellisia kannustimia, esimerkiksi verotusta.

Päästöjen väheneminen ei kuitenkaan vielä lisää järjestelmän tehokkuutta. Tehokkuudessa on kysymys siitä, miten koneisto viritetään palvelemaan vähemmällä liikennemäärällä useampia tarkoituksia ja asiakkaita.

Tähän tarvitaan laaja keinovalikoima sekä annos rohkeutta ja innovaatiokykyä. Liikennesektorilla keinoiksi on tunnistettu muun muassa liikenteen digitalisaatio, uudet palvelut sekä muut liikennesuoritteeseen ja kulkumuotojakaumiin vaikuttavat toimenpiteet – perinteistä joukkoliikennettä unohtamatta.

Liikenne palveluna (Mobility as a Service, MaaS) on suomalainen palveluinnovaatio, joka on saanut huomiota maailmalla nimenomaan siksi, että se vähentää riippuvuutta yksityisautosta.

Liikenteestä tehdään teknologian, tiedon sekä innovaatioiden avulla asiakaslähtöinen palvelu, jossa liikennemuotojen väliset rajat häipyvät ja matkaketjut tulevat sujuviksi. Tässä vaiheessa puhutaan vielä teoriasta, mutta kohti käytäntöä olemme menossa monella rintamalla.

Jos liikenne- ja kuljetustarpeita halutaan yhdistää, päällekkäisyyksiä purkaa ja rajoja häivyttää, on liikennejärjestelmää tarkasteltava kokonaisuutena myös sääntelyn näkökulmasta. Tähän tähtää liikenteen palveluja koskevan lainsäädännön uudistus, liikennekaari. Se tulee muuttamaan monta asiaa liikennemarkkinoilla.

Ilmastopakettimme on siis tämä: Vähennetään liikennetarpeita digitaalisilla palveluilla. Jos liikenteeseen on lähdettävä, liikutaan kimpassa ja hoidetaan monta asiaa samalla kertaa. Kun liikutaan, käytetään puhdasta energiaa, ja sitäkin säästeliäästi.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeri.

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku, verkostot

Sinä olet vahvin lenkki?

Ylijohtaja, osastopäällikkö Minna Kivimäki (Kuva: LVM)
Ylijohtaja, osastopäällikkö Minna Kivimäki (Kuva: LVM)

Hallituksen strategisessa ohjelmassa visioidaan Suomen tulevaisuutta. Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus. Visiossa puhutaan vuodesta 2025, mutta omassa toiminnassamme pyrimme tähän samaan tulokseen päivittäin. Uudistuminen, välittäminen ja turvallisuus on jo leivottu sisälle liikennepolitiikkaan. Ne ohjaavat kaikkea tekemistämme.

Luottamus ja jokaisen aito kuuleminen ovat kuitenkin astetta haasteellisempia tavoitteita. Niihin pyrimme avoimella valmistelulla. Perinteisesti kuuleminen on hoidettu lausuntomenettelyllä hankkeen valmistelun ollessa jo loppusuoralla. Viime vuosina olemme kehittäneet koko valmisteluprosessia avoimemmaksi. Haluamme eri osapuolien näkemykset mukaan alusta asti ja koko valmistelumatkan ajan. Haluamme mukaan myös kaikki, joiden elämään valmistelullamme on vaikutusta. Kaikkien näkemyksillä ei kuitenkaan ole omia edustajiaan asioita edistämässä. Varsinkin yksittäisten palveluiden käyttäjien ja uudenlaisten palvelujen kehittäjien äänet ovat monesti jääneet vähäiselle huomiolle. Vahvojen ja järjestäytyneiden ääni on päässyt paremmin esille.

Iso haaste on myös uudistusten vaikutusten arviointi. Miten selvitetään, toteutuuko hyvä tavoitetila suunnitelluilla toimilla? Kuinka vaikutusarvioinneilla voidaan luotettavasti arvioida uusia ilmiöitä ja palveluja? Tai voidaanko edes? Kuka olisi osannut arvioida joukkoliikenteen markkinasääntelyä purettaessa, että bussimatka Tampereelta Helsinkiin voi vuonna 2015 maksaa vain 2 euroa ja junalippujen hinnat tulevat alas, kun ne viimeiset vuosikymmenet ovat kallistuneet joka vuosi. Tuskin kukaan.

Avoin osallistaminen ja vaikutusten arviointi ovat isossa roolissa, kun ministeriö valmistelee parhaillaan liikennekaarta eli toimialan huomattavinta lainsäädäntöhanketta 2000-luvulla. Liikennekaari on samanaikaisesti sekä erinomaisen mielenkiintoinen että haastava kokonaisuus. Kuinka saada aikaiseksi uudistus, joka mahdollistaa parhaat mahdolliset liikkumispalvelut ja lisääntyvät vaihtoehdot ihmisille ja yrityksille sekä kasvua ja kukoistusta uusille ja nykyisille toimijoille? Samalla tulisi vielä tehostaa julkisten varojen käyttöä. Tällaisen win-win-win -tilanteen saavuttaminen sääntelyn keinoin vaatii aitoa ymmärrystä eri osapuolien tarpeista ja vahvaa tahtotilaa yhteisen hyvän saavuttamiseen.

Tulkaa mukaan valmisteluun. Ministeriön sivuilta löytyy avoimien tilaisuuksien aikataulut ja lähetämme tilaisuudet myös suoraan verkossa. Keräämme ideoita, kommentteja ja kritiikkiä sekä vuorovaikutteisen www.screen.io/lvm -työkalun että liikennekaari@lvm.fi -osoitteen kautta. Olemme mukana Twitterissä ja Facebookissa.

Kokonaisuus on yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki. Tunnistetaan yhdessä heikoimmat lenkit.