digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka

Lupa tarvitaan jatkossakin

Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)
Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)

Liikennekaarella varmistetaan se, että asiakkailla on käytössään laadukkaat liikennepalvelut.  Lain peruslähtökohtana on se, että erilaisten liiketoimintamallien kehittämisestä tehdään mahdollista.

Julkisuudessa on esiintynyt osin harhaanjohtavaa tietoa taksiliikenteen luvanvaraisuudesta.  Lakiehdotuksen mukaan kaikkeen taksitoimintaan tarvitaan jatkossakin luvat: toimijakohtainen taksiliikennelupa ja kuljettajakohtainen ajolupa.  Myös henkilö- ja tavaraliikenneluvalla voi harjoittaa taksiliikennettä, jos kuljettajalla on taksinkuljettajan ajolupa ja taksiliikennettä koskevia vaatimuksia noudatetaan. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin myöntämän taksiliikenneluvan vaatimuksena on aina soveltuvaan liikennevälineeseen oikeuttava, vähintään vuotta aikaisemmin suoritettu B-luokan ajokortti, riittävä terveys sekä rikostaustan tarkistus.

Liikennekaaressa tavoitellaan teknologianeutraalisuutta, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden ja toimintamallien käyttöönoton.  Kaikkea taksitoimintaa koskisi lain myötä vaatimus siitä, että jos matkan hinta perustuu matkan tai ajan mittaamiseen, niin ajoneuvossa on oltava taksamittari tai järjestelmä, jolla saavutetaan taksamittaria vastaava mittaustiedon luotettavuus sekä tiedon suojauksen taso.

Taksiliikennettä saa jatkossa harjoittaa muullakin kuin henkilöautolla. Näin yritykset voivat kehittää asiakastarpeisiin vastaavia liiketoimintamalleja ja yhdistellä kuljetuksia. Viranomaisten ei ole syytä turhaan rajoittaa taksiliikenteessä käytettäviä ajoneuvoja. Kysyntä, ajoneuvon soveltuvuus ja kustannustehokkuus ratkaisevat sen, minkälaista kalustoa taksiliikenteessä tulevaisuudessa käytetään – kysyntä ratkaiskoon myös mopoautojen käytön!

Taksiliikenneluvanhaltija vastaa siitä, että jokaisella kuljettajalla on kuhunkin palvelutilanteeseen riittävä vuorovaikutus-  ja kielitaito sekä kyky avustaa erityisryhmiä. Yritys voi näin suunnata palvelunsa tietylle kohderyhmälle joustavammin. Luvanhaltija vastaa siitä, että palvelu täyttää vaatimukset. Valvovana viranomaisena toimii Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Kuluttaja-asiamies valvoo säännösten noudattamista kuluttajansuojan kannalta.

Kirjoittaja on liikenne -ja viestintäministeriön palveluosaston osastopäällikkö.

 

Ministeri Bernerin blogi

Totuus ei pala tulessakaan

Julkisuudessa on esitetty väitteitä minun ja Deloitten välisistä kytköksistä. Olen kaikkien Finavian liittyvien selvitysten yhteydessä pyrkinyt avoimuuteen, kuitenkin huolehtien siitä, ettei yhtiön mahdolliset tulevat kanteet vaarantuisi oikeusprosessissa.

Finavian hallitus päätti tammikuussa 2015 nostaa vahingonkorvauskanteen 70 M € arvioiduista vastuista tilintarkastusyhteisöä Deloittea vastaan. Tämän jälkeen yhtiön hallitus teki kaksi täysin erisisältöistä päätöstä siitä, tulisiko johdannaisvastuista nostaa kanteita yhtiön entistä johtoa vastaan. Yhtiön hallitus päätti yksimielisesti 6.3.2015 olla nostamatta kanteita. Puolen vuoden päästä 25.9.2015 yhtiön hallitus puolestaan päätti täpärän äänestyksen jälkeen nostaa kanteet.

Finavian hallituksen erimieliset ja ristiriitaiset päätökset edellyttivät yhtiön omistajalta lisäselvitysten käynnistämistä. Lisäselvitysten yhteydessä tarkentuivat myös yhtiölle syntyneiden vahinkojen ja toimien välinen yhteys.

Deloitten ja Finavian välinen sopimus neuvoteltiin yhtiöiden toimitusjohtajien toimesta ja hyväksyttiin molempien yhtiöiden hallituksessa. Sopimus todettiin salaiseksi. Sopimus koski muutakin kuin kanteen perumista minulle kerrotun mukaan, itse sopimusta en ole nähnyt.

Deloitte Touche Tohmatsu Ltd on maailmanlaajuinen organisaatio, joka työllistää yli 244 000 ihmistä. Kotimaassaan, Yhdysvalloissa, 171 vuoden ikäinen Deloitte lukeutuu maansa suurimpiin yksityisiin yrityksiin.

Seuraavassa luettelen ne yhteyden, joita julkisuudessa on väitetty kytkevän minut Deloitten toimintaan Suomessa.

Joakim Rehn on ollut monia vuosia perheyhtiömme ja perheyhtiöömme liittyvien yritysten tilintarkastajana. Hänet on valittu Deloitte tilintarkastusyhteisön varatilintarkastajaksi vuonna 2001. Varatilintarkastajalla ei ole roolia yhtiössä, niin kauan kuin varsinainen tilintarkastaja on virassaan. Joakim Rehn ei ole koskaan toiminut tilintarkastajana tai saanut palkkioita Deloittelta. Hänellä ei ole henkilökohtaista intressiä suhteessa Deloitteen. Liitteenä Joakim Rehnin vakuutus asiasta.

Teppo Rantanen on entinen Deloitten toimitusjohtaja. Hän jätti tehtävänsä 31.5.2014 ja toimi sen jälkeen kaksi vuotta Deloitten palveluksessa asemapaikkana Lontoo. Deloitten Teppo Rantanen on jättänyt 31.5.2016. Toimin Teppo Rantasen kanssa Lasten ja Nuorten Säätiön hallituksessa. Jäin tehtävästä virkavapaalle tultuani valituksi eduskuntaan, enkä ole osallistunut hallitustyöhön.

Hanna Siegfried on tullut perheyhtiömme palvelukseen talousjohtajaksi Deloittelta 1.10.2007. Siitä on nyt yhdeksän vuotta aikaa. Meidän runsaan sadan hengen tiimissä on ihmisiä eri yrityksistä, eri historialla. Emme muistele entisiä työpaikkoja vaan panostamme yhteiseen työhön nykyisen työnantajan hyväksi.

Olen saanut toimia upeiden ihmisten kanssa monessa eri luottamustehtävässä. Olen myös tuomarin valan vannonut ministeri, jolle oikeudenmukaisuus, perehtyminen ja tietojen perusteella tehtävät päätökset ovat kunnia-asia.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri


TIEDOTE

Julkisuudessa esintyy väärää informaatiota siitä, että olisin suorittanut tilintarkastusta Deloitte & Touche Oy:lle. Yhtiön kaupparekisterimerkintöjen mukaan minut on rekisteröity Deloitten varatilintarkastajaksi 12.12.2001.

Tilintarkastuslain mukaan yhtiön tulee valita varatilintarkastaja, jos yhtiö on valinnut vain yhden varsinaisen tilintarkastajan ja tämä ei ole tilintarkastusyhteisö.

Varatilintarkastaja osallistuu tilintarkastukseen vain mikäli varsinainen tilintarkastaja on estynyt suorittamasta tilintarkastusta. Koko varatilintarkastajana oloni aikana näin ei ole kertaakaan käynyt. Mikäli näin kävisi minun tulisi vielä ennen toimeksiannon hyväksymistä suorittaa riippumattomuusarviointi.

En ole koskaan osallistunut Deloitten tilintarkastukseen ja Deloitte voi varmasti vahvistaa asian.

Helsingissä 19.9.2016

Joakim Rehn
KHT tilintarkastaja

Tiedote asiakirjana: Kim Rehn 19.9.2016

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 19.09.2016.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.

Ministeri Bernerin blogi

On aika mahdollistaa 100 000 uutta työpaikkaa

Kirjailija Baltasar Gracian on sanonut: ”Viisas aloittaa aina siitä mihin tyhmä lopettaa. Molemmat tekevät saman työn, mutta eri aikaan.” Oikeaan aikaan toimiminen erottaakin voittajat häviäjistä ja hyötyjät hyödyntäjistä.

Oikea-aikaisuus ei kuitenkaan aina ole helppoa. Uudistuminen vaatii voimavaroja ja rohkeutta. Muutos herättää monissa vastarintaa. Epämukavuusalueillamme tasapainotellessamme tiedämme kuitenkin, että kuljemme oikeaan suuntaan.

Niin kuluneita kuin sanat digitalisaation merkityksestä kasvulle ja kilpailukyvylle kuin ovatkin, niin joudun niiden vaikutusta edelleen omassa työssäni jatkuvasti perustelemaan. Vastauksia digitalisaation haasteisiin kannattaa myös ehdottomasti hakea oman toimialan ulkopuolelta. Toimialat ovat voimakkaassa liukumassa. Teleoperaattorit hakevat liiketoimintaa liikenteestä. Google kehittelee automaattiautoja. Pankki- ja vakuutussektori hakee liiketoimintaa terveydenhuollosta. Kuten näissäkin esimerkeissä digitaaliset palvelut toimivat liukuman mahdollistajan roolissa.

Liikenne on erittäin hyvä esimerkki, kun mietimme alueita, joissa vanhojen toimintatapojen on nopeasti mukauduttava uudenlaiseen toimintakulttuuriin. Automatisaatio, sähköistyminen ja palveluistaminen ovat liikenteen kolme mega-trendiä, jotka muovaavat samanaikaisesti tulevaisuuden liikennettä. Uudet liikkumisen palvelut rakentuvat ajatukselle, jossa asiakas on keskiössä. Jakamistalouden yleistymisellä ja liikenteen sähköistymisellä mahdollistetaan myös päästöjen väheneminen. Nämä ovat muutoksia, jotka koskettavat meitä kaikkia.

Robotisaatio ja automatisaatio on väistämätön kehityskulku, joka etenee nopeasti ja luo edetessään lukemattomasti liiketoimintamahdollisuuksia. Liikennesektorilla saadaan kuulla uusista kokeiluista, jollei nyt ihan viikoittain niin ainakin lähes joka kuukausi. Viimeisimpänä esimerkkinä siitä ovat muutaman viikon takaiset uutiset siitä, että automaattibussit testaavat teitä Hernesaaressa ja ensimmäinen lennokki on jo lennätetty Helsingistä Tallinnaan.

Uudet palvelut ja niiden yhdistelmät perustuvat pitkälti tiedon älykkääseen ja tietoturvalliseen hyödyntämiseen. Valtion roolina on luoda dataperusteiselle liiketoiminnalle edellytyksiä ja poistaa turhia sitä koskevia kasvun rajoitteita. Tässä ajassa olisi tärkeää, että elinkeinoelämä, hallinto, tutkimus ja yksilöt tiedostavat paremmin mahdollisuutensa ja roolinsa datataloudessa.

Uuden teknologian vaikutuksia työpaikkojen määrään nostetaan usein esiin negatiivissävytteisessä hengessä. On toki niin, että vanhat työtehtävät ja työpaikat saattavat hävitä, mutta tilalle syntyy uusia. Digitalisaatio voisikin Digitizing Europe raportin (BCG) mukaan tuoda jopa 100 000 uutta työpaikkaa Suomeen jo vuoteen 2020 mennessä. Yhtenä ehdottomana edellytyksenä tälle on kuitenkin teknologioiden ennakkoluuloton hyödyntäminen.

Meillä on yhteinen vastuu mahdollistaa jokainen uusi työpaikka Suomeen, tarjonnan lisäämisen lisäksi meidän on myös huolehdittava työn kysynnän kasvun luomisesta.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 11.09.2016.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.