Ministeri Bernerin blogi

On 2017 – kukaan ei ole ollut täällä ennen

Kreikkalainen filosofi Herakleitos (535-475 eaa.) oli viehtynyt katselemaan joen virtaamista. Hän pelkisti havaintonsa kuuluisaan kiteytykseen: “Panta rhei” – “kaikki liikkuu, kaikki muuttuu”. Herakleitoksen mukaan kukaan ei voinut astua samaan virtaan kahdesti. Virta ei ole enää koskaan sama. Eikä virtaan astujakaan ole enää toista kertaa täsmälleen sama.

Toisin sanoen: vain muutos on todellista, pysyvää. Ja kaikki pysyvyys on vastaavasti harhaa.

Näin päätteli ja todisteli mies, jota aikalaiset usein kutsuivat lempinimellä ´Hämärä´ – ennen muuta siksi että miestä ja hänen puheitaan pidettiin kovin vaikeaselkoisina. Kaikkea vielä: voisiko muutoksen ytimen tavoittaa enää yhtään selkeämmin? Tokkopa vain.

Myös presidentti Barack Obama käsitteli jäähyväispuheessaan muutosta. Hän kuvasi, kuinka yhteiskunnalliseen muutokseen päästään usein vain suuren murroksen kautta, suuren voimien kokoamisen ja yhteisen ponnistamisen reittiä.

Muutos on väline, meidän demokraattisen järjestelmämme työväline. Vain muutoksen avulla on mahdollista löytää kulkutie, tunneli, johonkin uuteen. Ja nimenomaan sellaiseen uuteen, jonka me, yhteiskunta, voimme demokraattisesti hyväksyä.

Obama kehotti meitä uskomaan. Ei päättäjien kykyyn luoda muutosta – vaan meidän kaikkien.

Omalta osaltani voin avoimesti tunnustaa: monena iltana, pitkäksi venyneen työpäivän jälkeen, tunnen oloni joskus hyvin surulliseksi. Kauas totuudesta harhautuneet otaksumat tai huhupuheet eivät suinkaan valu kuin vesipisarat hanhen selästä. Politiikan toimijatkaan eivät ole muovia.

Monen vuosikymmenen yrittäjäkokemukseni on kasvattanut minut totuudellisuuteen ja konkretiaan. Vakiintunut ja hyväksi havaittu toimintamalli on hyvin suoraviivainen. Ensin määritetään tavoitteet: mihin halutaan päästä. Sitten suunnitellaan toimet ja reitti: mitä on tehtävä, että asetettuihin tavoitteisiin on mahdollista päästä. Ja sitten kääritään hihat ja pistetään toimeksi: kaikella tarmolla mutta myös kaikella valppaudella!

Paraskaan suunnitelma ei voi eikä saa olla tunnoton reitin varrella syntyville kehityshavainnoille. Tässä tulee yhteiskunnallinen keskustelu, demokratiamme ydin, hyvin tärkeään rooliin.

Sosiaalinen media ja nopeat uutissyklit ovat luoneet meille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Sama kehitys uhkaa kuitenkin tehdä meidät malttamattomiksi ja laiskoiksi. On helpompi vetäytyä omiin kupliimme kuin käydä aitoa keskustelua. Vuoropuhelua ei monestikaan saada edes alkuun, kun kaikki jo – jääkiekkotermein – torpataan, taklataan vasten laitaa.

Tarvittaisiin malttia kuunnella, loppuun asti. Tarvittaisiin malttia odottaa selvityksiä, kokonaiskuvan selkeään hahmottumiseen asti – informaatiota, josta voimme muodostaa valistuneita mielipiteitä. Ja tarvittaisiin malttia ja sallivuutta ääneen ajatteluun, erilaisten äänenpainojen ja näkökantojen esittämiseen ja kuunteluun, kelpo dialogiin. Vain tällä tavoin on mahdollista päästä näkemään riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Ja vain tällä tavoin on edellytykset tehdä ratkaisuja, jotka kestävät muutosta, muovautuvat ajan muutosten mukana.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 15.01.2017.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.