Ministeri Bernerin blogi

Tarkastusvaliokunnalta hyviä ehdotuksia

Tarkastusvaliokunta teki perjantaisessa Finavian johdannaisvastuita koskevassa mietinnössään kaksi ratkaisuehdotusta. Ne ovat molemmat kannatettavia.

Ensinnäkin on paikallaan, että valiokunnan ehdottamalla tavalla valtio-omisteisille yhtiöille annetaan tarkemmat riskienhallintaohjeet ja niitä myös valvotaan. Finavian tappiolliset johdannaissopimukset olisivat voineet jäädä tekemättä, jos hyvin valvotut ohjeet olisivat olleet olemassa jo vuosina 2009-2012. Ohjeet eivät kuitenkaan ole tarpeen erityisesti Finavialle, vaan valtio-omisteisille yhtiöille yleisemminkin. Niiden tekeminen kuuluu valtioneuvoston kanslian omistajaohjaukselle.

Toinen valiokunnan ratkaisuehdotus koskee omistajaohjauksen toimintaperiaatteita. Valiokunta edellyttää, että niitä tarkennetaan. Sekin on paikallaan. Omistajaohjauksen käytännössä on nähty, että ohjauksen periaatteet voivat olla häilyviä ja käsitykset niiden sisällöstä erilaisia.

Valtionyhtiöiden omistajaohjaus ei ole helposti ohjeistettava asia. Myös valtioyhtiön omistajaohjauksen periaatteiden tulee noudattaa osakeyhtiölakia, jota hallinnon oma ohjeistus täydentää. Osakeyhtiölain mukaisissa toimintaperiaatteissa ei kuitenkaan ole riittävästi huomioitu mm. valtion omistuksen myötä syntyviä julkisen hallinnon laajempia avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimuksia. Myöskään hallinnon sisällä omistajaohjauksen asioita ei käsitellä samalla tavoin kuin hallinnon yleisiä virka-asioita.

Jos ja kun valtio-omisteissa yhtiöissä tarvitaan erilaisia käytäntöjä, ne on luotava erikseen lainsäädännöllä tai toimintaohjeilla. Se on toki paljon laajempi kysymys kuin Finaviaa tai Finavian johdannaisvahinkoja koskeva asia. Yhtiömuoto on monessa tilanteessa valtiollekin käyttökelpoinen tapa organisoida palveluita, mutta osakeyhtiön kaupallista toimintamallia on voitava räätälöidä valtion tarpeisiin. Se on iso kysymys ja vaatii perusteellista pohdintaa.

Avoimemman omistajaohjauksen ohella esimerkiksi toiminnan julkisuus valtionyhtiössä voi kaivata tarkastelua. En pitäisi mahdottomana, että valtio-omisteisissa osakeyhtiöissä noudatettaisiin julkisuuslakia. Tämä asiahan on tullut esille muissakin yhteyksissä.

Valiokunnan päätösehdotuksista käytäneen keskustelua eduskunnassa. Kannatan tätä ehdottomasti.

Mitä erityisesti Finavian tapaukseen tulee, valiokunta on käsitellyt sitä kuukausikaupalla peräti 33 kokouksessaan. Jo valiokunnalta vaadittu työmäärä osoittaa, miten poikkeuksellisesta, jopa ainutlaatuisesta tapauksesta on kysymys. Huomion kohteena prosessissa on ollut kysymys siitä, tuleeko yhtiön vaatia vahingonkorvauksia ja keneltä. Tästä ydinasiasta valiokunta aivan oikein toteaa, että sekä kanteiden nostamiselle että nostamatta jättämiselle on ollut perusteet.

Tähän asti Finavian johdannaisasia ei ole oikeudessa menestynyt rikosilmoituksen perusteella käräjäoikeudessa eikä myöskään välimiesoikeudessa. Näyttää myös siltä, että tuomioistuimissa ratkaisujen perustelut ovat lähtökohdiltaan osin toiset kuin ne, joita valtiontalouden tarkastusvirasto on asiassa käyttänyt.

Finavian tapauksessa yhtiön omistaja ei syksyllä 2015 vaatinut yhtiötä luopumaan yhdestäkään jo nostetusta kanteesta tai nostamaan yhtään uutta kannetta. Omistaja vaati ainoastaan, että yhtiön hallitus on huolellinen. Omistaja ei ole halunnut olla johdannaisasiassa poikkeuksellisen aktiivinen, mutta on joutunut olemaan. Se johtui siitä, että yhtiön eripuraisen hallituksen toiminta ei syksyllä 2015 ollut vakuuttavaa eikä niin huolellista kuin tapauksen laatu ja suuruus olisivat vaatineet. Vastuullinen omistaja ei olisi voinut jättää vaatimatta sitä, että yhtiö selvittää asian huolellisesti.

Mielestäni ei valtionyhtiönkään toimintapolitiikka voi olla se, että aina vahingon tapahtuessa mennään varmuuden vuoksi käräjille. Se ei olisi ainakaan yhtiön edun mukaista ja vaikea on nähdä, miten yleinen etukaan sitä vaatisi.

Arkinen työ Finaviassa jatkuu valiokunnan mietinnön jälkeenkin. Hyvä yhtiö tuottaa hyviä palveluita niin kuin sen pitääkin. Johdannaisten vastuukysymyksiä selvitetään yhä ja yhtiö vaatii korvauksia vahingoistaan sitten kun siihen on perusteet. Prosessit ovat kesken eikä yhtiön tappioksi jäävistä vahingoista voi vielä tehdä lopullista laskelmaa.

Tarkastusvaliokunnan työ antaa hyviä eväitä kehittää valtion omistajaohjausta. Osakeyhtiö on vuosisatojen kuluessa hyväksi hioutunut tapa hoitaa liiketoimintaa. Se sopii myös julkisyhteisön tavaksi organisoida palveluita, kunhan julkisen vallan käytön lisävaatimukset otetaan huomioon niin yhtiöiden kuin niiden omistajaohjauksenkin toimintaperiaatteissa.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 20.02.2017.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.

Ministeri Bernerin blogi

Koulutus kaipaa kunnianhimoa

Suomi tunnetaan yhden­ver­tai­sesta koulu­tuk­ses­taan sekä korkeasta asemastaan Pisa-vertailussa. Mutta olemmeko kuitenkaan riittävän kunni­an­hi­moisia?

Uskon osaamiseen ja sivistykseen. Ensimmäinen mahdollistaa kilpailukyvyn, jälkimmäinen luo pohjan yhtei­söl­li­syy­delle.

Digi­ta­li­saatio muuttaa toimin­ta­ta­poja ja tiedolla toimimista kaikkialla. Enää ei ole kyse muistamisesta tai tiedon hakemisesta vaan analytiikasta ja johto­pää­tösten tekemisestä.

Koulu­tus­po­li­tiik­kamme tarvitsee uskallusta kohdata muuttuva maailma, mutta samalla myös käde­no­jen­nusta kansa­lai­syh­teis­kunnan suuntaan.

TÄLLÄ halli­tus­kau­della eduskunnan käsittelyyn on tulossa monia kilpai­lu­ky­vyl­lemme pohjaa luovia lakipaketteja.

Yksi merkit­tä­vim­mistä on toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi. Se mahdollistaa ammatillisen ja yleis­si­vis­tävän koulutuksen raja-aitojen murtamisen.

Reformi pyrkii vastaamaan elinikäisen oppimisen vaatimuksiin murtamalla keinotekoisia raja-aitoja nuoriso- ja aikuis­kou­lu­tuksen välillä.

Tärkeä osa on myös nyky­ai­kai­sempi oppi­so­pi­mus­kou­lutus, joka olisi houkutteleva niin työantajille kuin opis­ke­li­joil­lekin.

KORKE­A­KOU­LUJEN ja yliopistojen tehtävä on ylläpitää kiinteää suhdetta tieteen ja tutkimuksen sekä inno­vaa­ti­oiden välillä.

Toinen kärki­hank­keista on vahvistaa korke­a­kou­lujen ja elin­kei­no­e­lämän yhteistyötä. Haluamme, että inno­vaa­ti­oil­lamme on mahdol­li­suudet syntyä ja tulla kaupal­lis­te­tuiksi.

Opis­ke­li­joille tulee tarjota mahdol­li­suuksia verkostoitua ja luoda pohjaa tulevaisuuden yhtei­söl­li­selle asian­tun­ti­juu­delle.

VAPAAEHTOISEN sivistystyön tulee saada mahdollisuus haastaa vakiintuneita käytäntöjä. Parhaim­mil­laan se on yhteiskunnan rakenteiden luovan tuhon sydän ja moottori.

On silti hyvä pitää mielessä, ettei kolmas sektori voi täysin korvata julkista sektoria koulutuksen alalla. Hyvin­voin­ti­val­ti­ossa se voi sparrata, kannustaa ja tarjota mahdol­li­suuden uudenlaisen ajattelun synnylle.

Vapaa­eh­toi­suu­teen perustuva kolmas sektori toimii koulutuksen alalla parhaim­mil­laan myös osallistajana. Se tarjoaa konkreettisen mahdol­li­suuden toimia sen hyväksi, minkä itse näemme toimintamme arvoiseksi.

Samaa osallisuuden tunnetta kolmas sektori voi välittää myös lapsille ja nuorille.

SUOMI ansaitsee nyt hyvän pohdinnan koulutuksemme ja sivistyksemme visioista. Kysymyksiä on monia.

Miten me peruskoulussa luomme turval­li­suutta huomioiden yksilölliset tarpeet?

Miten synnytämme toisen asteen koulutuksessa edellytyksiä työl­lis­ty­mi­seen ja jatko­kou­lut­tau­tu­mi­seen? Kuinka turvaamme samalla sen osaamistason, jota tulevaisuuden työnantajat tarvitsevat?

Nyt tehtävillä päätöksillä luodaan tulevaisuutta aina kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Toivon, ettei koulu­tus­kes­kus­telu pirstoutuisi eri eturyhmien väliseksi nokitteluksi.

Suomen on oltava maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Toimin Keskustan minis­te­ri­ryh­mässä Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön asioiden seurantavastaavana. Blogi on julkaistu myös Suomenmaa -lehdessä 6.2.2017.

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 09.02.2017.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.

Ministeri Bernerin blogi

Laajakaistarakentamista vauhditetaan koko Suomessa

Toimintavarmat ja nopeat yhteydet ovat niin liiketoiminnan kuin arkielämän vaatimus nykyään kaikkialla Suomessa. Palveluiden digitalisoituessa ja esimerkiksi liikenteen automatisoituessa kuluttajien toimintavarmat ja nopeat yhteydet tulevat olemaan suora edellytys.

Hallitus on sitoutunut luomaan suotuisan toimintaympäristön edellytykset digitaalisille palveluille ja uusille liiketoimintamalleille. Olemme tämän takia antaneet eduskunnalle 2.2.2017 esityksen nykyisen laajakaistatukilain muuttamisesta.

Lakimuutoksen tavoitteena on edistää tuettujen laajakaistaverkkojen rakentamista lisäämällä julkisen tuen osuutta hankkeiden kokonaiskustannuksista sekä sallimalla entistä useammalle laajakaistahankkeille lisätukia muun muassa takausten ja edullisten lainaehtojen muodossa. Pientaloalueilla valokuidun saatavuusongelmiin vastataan poistamalla tuen sitominen alueiden väestötiheyteen. Vanhojen hankkeiden toimintaedellytyksiä puolestaan parannettaisiin esimerkiksi tuki-intensiteettiä korottamalla.

Eturintamassa kohti digitaalista Suomea

Mobiiliyhteyksien osalta Suomi on jo pitkään toiminut edelläkävijänä. 4G-verkot kattavat jo yli 97 % väestöstä. Kattavatkaan langattomat yhteydet eivät kuitenkaan yksinään riitä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, vaan valokuituyhteyksiä tarvitaan etenkin toimintavarmuutta ja huippunopeutta vaativiin palveluihin. Lisäksi nopeitten mobiiliyhteyksien selkärankana toimii aina valokaapeli-

Laajakaistatukilain mukainen Nopea laajakaista –hanke käynnistyi vuonna 2010. Hankkeen puitteissa on rakennettu valokuitusaatavuus jo yli 70 000 käyttäjälle ja rakennettuja kilometrejä on kertynyt reilu 17 000. Hankkeen tuki on ohjattu alueille, joille ei ole markkinaehtoisesti kannattavaa investoida kiinteän verkon rakentamiseen esimerkiksi alhaisten tilaajamäärien ja pitkien etäisyyksien vuoksi.

Digitaaliset palvelut ja uudenlaiset liiketoimintamahdollisuudet poistavat etäisyyksien asettamia rajoituksia niin kuluttajilta kuin yrityksiltäkin, mutta niiden täysimittainen hyödyntäminen edellyttää moitteettomasti toimivia ja kattavia tietoliikenneyhteyksiä.

Norminpurun hengessä

Laajakaistarakentamisen lupabyrokratiaan on kiinnitetty nyt erityistä huomiota. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi kesällä 2016 laajakaistan toimeenpano-ohjelman. Toimeenpano-ohjelmassa asetetaan toimenpiteitä muun muassa ELY-keskuksen lupamenettelyn keventämiseksi ja digitalisoimiseksi sekä yhteisrakentamisen täyden potentiaalin hyödyntämiseksi. Esitetyt muutokset purkaisivat tarpeettomia normeja ja helpottaisivat kaikkien osapuolien hallinnollista taakkaa huomattavasti.

Tavoitteena on, että lakimuutoksista päästäisiin hyötymään jo seuraavalla rakennuskaudella, heti lumien sulattua. Lakia esitetäänkin tulevan voimaan mahdollisimman pian.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 03.02.2017.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.