digitalisaatio, viestintä, yleinen

Tietosuoja digitaalisessa liiketoiminnassa: katse asiakkaaseen

”Kaksi silmää ei tee oloamme paremmaksi: yhdellä näemme elämän hyvät puolet, toisella huonot. Monilla on paha tapa sulkea ensimmäinen, ja kovin harvat sulkevat jälkimmäisen, senpä tähden yksi jos toinenkin olisi mieluummin sokea, ettei näkisi kaikkea mitä näkee.” *) Voltaire kirjoitti huomionsa ylös jo vuonna 1715, mutta filosofien terävät huomiot eivät muutamassa sadassa vuodessa tylsy.

Tietosuojakysymyksissä on viimeaikoina riittänyt katsottavaa, kun parisataasivuinen EU:n yleinen tietosuoja-asetus julkaistiin huhtikuussa 2016. Monet rekisterinpitäjät näkevät asetuksessa vain huonoja puolia, ja osa varmasti haluaisi vain ummistaa silmänsä ja unohtaa koko asian. Niin ei kuitenkaan kannata tehdä.

Toimiva ja asiakaslähtöinen digitaalinen liiketoiminta edellyttää vahvaa tietosuojaa. Vahvaa tietosuojan tasoa edellyttää myös EU:n yleinen tietosuoja-asetus. Vaikka joskus tuntuukin, että moni saattaa ajatella toisin, tietosuoja-asetuksen tavoitteena ei ole haitata digitaalista liiketoimintaa tai kangistaa toimijat miljoonasanktioiden pelolla: päinvastoin sen tavoitteena on luoda vankka pohja luotettavalle toiminnalle ja avata ovet EU:n sisämarkkinoille.

Ministeriön järjestämän Digitaalisen liiketoiminnan tietosuojafoorumin ydinviesti on, että tietosuoja on mahdollisuus digitaalisille palveluille ja mahdollisuus kehittää uutta liiketoimintaa. ”Mistä niitä mahdollisuuksia sitten löytyy tietosuoja-asetuksen velvollisuuksien ja paikoin hankalasti kirjoitettujen artikloiden keskeltä?” kysytään usein.

Luottamus on yksi niistä avainsanoista, joita on hyvä nostaa esille. Luotettava toiminta houkuttaa asiakkaita ja siitä voi tulla vahva kilpailuetu. Kysymys on myös liiketoimintamallien turvaamisesta: jos datan hyödyntämistä halutaan jatkaa, tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä. Henkilötietojen hyödyntäminen on usein tarpeellista, ja läpinäkyvästi tehtynä se palvelee sekä rekisteröityä kuluttajana että rekisterinpitäjää palveluntarjoajana.

Rekisterinpitäjän ja rekisteröidyn välisen luottamuksen rakentamisen keskiössä on rekisteröidyn oikeuksien toteuttaminen. Rekisteröidyn oikeudet ovat myös tietosuoja-asetuksen kulmakivi. Tietosuoja-asetuksessa on monelta osin kyse sellaisista oikeuksista, jotka rekisterinpitäjien on tullut jo ennen asetusta ottaa huomioon. Tietosuoja-asetus kyllä tarkentaa rekisteröidyn oikeuksia ja luo myös muutaman uuden oikeuden.

Rekisterinpitäjän katseen asiakkaaseen ei tule olla vain tiedonkeruuta vaan on osattava nähdä myös asiakkaan etu ja toiveet. Rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisessa ei ole kyse vain rekisterinpitäjän ja rekisteröidyn välisestä oikeudellisesta suhteesta, vaan kyse on ennen kaikkea palveluntarjoajan ja asiakkaan välisestä asiakassuhteesta.

Luottamuksellisen asiakassuhteen kannalta on ensiarvoista muistaa se, että rekisteröity voi kiinnostua entistä tarkemmin rekisterinpitäjän toiminnasta ja omien oikeuksiensa toteutumisesta. Kestävän ja kilpailukykyisen liiketoiminnan kannalta ei ole toisarvoista, millä silmillä asiakkaat katsovat takaisin palveluntarjoajaansa.

Tuomas Kaivola

Kirjoittaja on ylitarkastaja LVM:n tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä

*) Sitaatti: Voltaire: Silmäpuoli kantaja. Suomentanut Leena Rantanen.

Digitaalisen liiketoiminnan tietosuojafoorumi on liikenne- ja viestintäministeriön järjestämä sidosryhmätilaisuus, joka kokoontuu 3–5 kertaa vuodessa. Tilaisuuksissa käsitellään teemoittain tiettyä ajankohtaista tietosuojakysymystä.

 Foorumi alkaa asiantuntijapuheenvuoroilla, joiden jälkeen työpajakeskusteluissa vaihdetaan kokemuksia, jaetaan hyviä käytäntöjä sekä mietitään yhdessä ratkaisuja.

 Lue lisää osoitteessa: www.lvm.fi/tietosuojafoorumi

Ministeri Bernerin blogi

Ilmastohaasteeseen on vastattava nyt

Liikenteen murros ei ole seurausta vain toiveiden tynnyristä nousevista erilaisista tulevaisuuden palveluista, vaan se on suurelta osin myös pakko. Ilmastonmuutoksen hillintä on koko maailman yhteinen haaste, eikä Suomi olisi suojassa käsistä riistäytyneen ilmastonmuutoksen seurauksista.

Meillä on päästöjen vähentämiselle kunnianhimoiset tavoitteet. EU:n komissio on esittänyt Suomen päästövähennystavoitteeksi 39 %, joka on yksi EU:n tiukimmista. Tämä tavoite on meitä oikeudellisesti sitova velvoite. Siihen on siis päästävä tarvittavilla keinolla.

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan, että liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä jopa 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Se on puolestaan maailman tiukimpia liikenteelle asetettuja päästövähennystavoitteita.

Mitään taikatemppua näiden päästövähennysten aikaansaamiseksi ei ole olemassa. Emme pääse tavoitteeseen millään yksittäisellä ratkaisulla, vaan meidän on otettava käyttöön kaikki tehokkaat keinot ja lähestyttävä haastetta useasta eri suunnasta. Tähän meillä on hyvät mallit valmiina.

Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden paraneminen edellyttää liikkumistottumusten uudistamista. Yhtenä tavoitteena on henkilöautoilun kasvun taittuminen kaupunkiseuduilla vuoteen 2030 mennessä, väestönkasvusta huolimatta. Kävelyn ja pyöräilyn osalta tavoitellaan 30 % kasvua. Liikenteen uudet palvelut ja liikenteen automaatio voivatkin olla merkittäviä tekijöitä päästöjä vähennettäessä niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

Uusien liikkumismuotojen lisäksi on parannettava myös liikennevälineiden energiatehokkuutta. Suomen autokanta on Euroopan vanhimpia ja vanhat autot ovat ongelmallisia paitsi päästöjen, myös liikenneturvallisuuden kannalta. Autokannan uusiutumista tulisikin huomattavasti nopeuttaa.

Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan myös uusiutuvia polttoaineita. Meillä on tavoitteena, että liikenteen biopolttoaineiden osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, ja se on jo herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti.

Biopolttoaineiden lisäksi tarvitsemme myös muita käyttövoimavaihtoehtoja. Tavoitteenamme on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa, mukaan lukien täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit sekä vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa.

Vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyminen liikenteessä edellyttää toimivaa lataus- ja tankkausasemaverkostoa. Suomessa on erittäin aktiivinen ja toimintakykyinen energia-ala, joka on rakentamassa tarvittavaa infraa vauhdilla. Meidän ei siis tarvitse niinkään huolehtia infrasta, vaan ennen kaikkea uusia käyttövoimia hyödyntävistä autoista, niitä tarvitsemme pikaisesti lisää.

Liikenteen päästöjen vähentäminen ei ole yksin Suomen asia. Päästövähennyksiin pyritään yhteistyössä EU-maiden sekä Pohjoismaiden kanssa. Suomen aloitteesta Pohjoismaiden ministerit keskustelivat maaliskuun alkupuolella yhteisistä tavoitteista sekä keinoista liikenteen päästövähennysten aikaansaamiseksi.

Suomen näkemyksen mukaan Pohjoismaissa voitaisiin tehdä yhteistyötä esimerkiksi liikenteen julkisissa hankinnoissa ja biopolttoainemarkkinoilla. Yhteistyöllä tavoitteet voitaisiin saavuttaa kustannustehokkaasti hyödyntämällä koko pohjoismaista markkinaa ja kysyntää. Pohjoismaat muodostavat yhdessä maailman 11. suurimman talouden.

Ilmastonmuutos haastaa meitä monella rintamalla. Samalla kun vähennämme päästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, meidän on varauduttava sen liikenneinfrastruktuuria rapauttaviin vaikutuksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Emme voi erottaa ilmastoasioita ja järjestelmien kunnossapitoa ja kehitystä toisistaan, emmekä voi pohtia yhden tavoitteen keinoja ja rahoitusta irrallisena muusta kokonaisuudesta.

Nyt on aika vastata näihin haasteisiin. Toimenpiteet on nähtävä Suomelle mahdollisuuksina, ei uhkina. Voimme olla edelläkävijöitä, joiden tarjoamat ratkaisut torjuvat ilmastonmuutosta ja luovat uutta, puhdasta liiketoimintaa.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 26.03.2017.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.

Ministeri Bernerin blogi

Ei evoluutio, vaan revoluutio – Suomesta 5G-teknologian kärkimaa

Voimme olla ylpeitä, että Suomi tunnetaan maailmanlaajuisesti mobiiliteknologian edelläkävijänä. Suomalaiset teleoperaattorit tarjoavat asiakkailleen korkeita tiedonsiirtonopeuksia ja rajatonta datansiirtoa edulliseen hintaan. Langattomia laajakaistaliittymiä on eniten suhteessa väkilukuun kaikista OECD-maista ja suomalaisissa verkoissa liikkuu asiakasta kohden eniten mobiilidataa koko maailmassa. Nopeat langattomat 4G-verkot kattavat jo lähes 99 prosenttia Suomen väestöstä.

Mutta emme voi tuudittautua vallitsevaan hyvään tilanteeseen. Tiedonsiirron lähivuosina mullistava, seuraavan sukupolven mobiiliteknologia 5G tekee tuloaan ja se tulee muuttamaan perusteellisesti langattomien teknologioiden roolin yhteiskunnassa. 5G:n sanotaankin olevan tiedonsiirron evoluution sijasta revoluutio, tiedonsiirron vallankumous.

5G mahdollistaa paitsi huomattavasti nykyistä nopeammat langattomat yhteydet, myös kertaluokkia lyhyemmän tiedonsiirron viiveen, paremman verkon saavutettavuuden ja luotettavuuden sekä kapasiteetin. 5G tuo myös verkkolaitteisiin nykyistä selvästi paremman energiatehokkuuden.

Nämä ovat kaikki ominaisuuksia joita tarvitaan esimerkiksi tulevaisuuden autonomiseen liikenteeseen ja itseohjautuviin ajoneuvoihin. 5G mahdollistaa myös uusia palveluita ja lisää yritysten liiketoimintamahdollisuuksia monilla sektoreilla tehden esineiden internetistä arkipäivää. Loppukäyttäjän näkökulmasta 5G on palvelukeskeinen, käyttäjän tarpeisiin mukautuva verkko.

Suomen tulee pysyä jatkossakin teknologisen kehityksen kärkijoukoissa. 5G-teknologia tulee täysimittaisesti kaupalliseen käyttöön arvioiden mukaan 2020 luvulla, eli vain muutaman vuoden kuluttua. Teknologialle osoitettavista taajuuksista päätetään kansainvälisesti vuonna 2019 ja teknologian lopullinen standardi valmistuu vuonna 2020.

Teemme 5G:n käyttöönoton eteen töitä jo nyt sekä EU:ssa että kansainvälisesti. Hyvän perustan meille Suomessa tarjoavat erinomaiset 3G- ja 4G-verkkomme, jotka toimivat 5G-teknologian pohjana ja rinnalla.

Tavoitteenamme on, että 5G-teknologian käyttöön osoitetaan mahdollisimman paljon tarkoituksenmukaisia taajuuksia. Taajuuksien käytön tulee myös olla mahdollisimman joustavaa ja tulevaisuuteen katsovaa eikä teknologian, investointien ja palvelujen kehitystä saa hidastaa.

Olemme hyvässä vauhdissa. Suomalaisilla yrityksillä on vahva teknologiaosaaminen ja pitkät perinteet tuotteiden ja palveluiden tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Viestintävirasto on jo myöntänyt taajuuksien testilupia 5G-verkkojen tuotekehitykseen ja testaukseen Suomessa.

Suomalainen testiverkkokokonaisuus on globaalisti ainutlaatuinen. Testiympäristö toimii innovaatioalustana, jota yritykset voivat hyödyntää testatessaan uusia tuotteita ja liiketoimintamalleja. Testiverkkohankkeissa ovat edustettuina tietoliikennealan suuret globaalit toimijat, pk-yritykset, verkko-operaattorit, viranomaiset, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Monipuolinen testiympäristö antaa Suomelle ainutlaatuisen edun kilpailussa kohti digitaalista tulevaisuutta.

Haluan, että kansallisesti valmistaudumme yhdessä 5G:n käyttöönottoon ja hyödynnämme sen tarjoamat mahdollisuudet yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Meidän tulee jatkossakin olla maailman kärkijoukoissa langattoman laajakaistan kehittäjänä ja käyttäjänä.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 19.03.2017.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.

Ministeri Bernerin blogi

Liikkuminen muuttuu lupaa kysymättä – tarvitsemme rohkeutta

Sanomattakin on selvää, että olemme valtavan muutoksen keskellä, jossa digitalisaatio ja ilmastonmuutos muokkaavat toimintaympäristöämme tavalla, jota emme hetki sitten osanneet kuvitellakaan. Keinoäly, automaatio, jakamis- ja datatalous, lohkoketjut ja virtuaalitodellisuus tulevat vauhdilla ja haastavat nykyisiä liiketoimintamalleja ja arvoketjuja. Talouden keskeiset toimijat näkevätkin seuraavien kolmen vuoden olevan kehitykselleen kriittisempiä kuin edelliset 50 vuotta.

Liikkuminen ei ainoastaan muutu palveluksi vaan se myös automatisoituu. Liikenteen automaatio kyseenalaistaa perinteiset käsityksemme liikkumisesta. Vertausta voi vähintäänkin hakea siitä, kun moottoriajoneuvot korvasivat hevoset kaupunkien kaduilla pian auton keksimisen jälkeen.

Suomella on halutessaan mahdollisuus olla ensimmäinen maa maailmassa, jossa liikennesektorin uudistuminen ja automaatio toteutetaan kaikki liikennemuodot kattavana kokonaisuutena. Yhdessä jakamistalouden kehityksen kanssa automaatio mahdollistaa uudet liikkumisen palvelut ja luo edellytyksiä vähentää ympäristön päästöjä merkittävästi. Automaattisella liikenteellä on myös valtaisat mahdollisuudet lisätä liikenteen turvallisuutta. Tällä hetkellä jopa noin 90 % liikenteen onnettomuuksista on inhimillisten tekijöiden seurausta.

Autoteollisuuden arvioiden mukaan automaattisia ajoneuvoja nähdään tieliikenteessä tietyillä tieosuuksilla tai kaupunkialueilla jo vuonna 2025. Ilmailussa automaatio on jo pitkällä ja raideliikennekin tulee varmasti kirimään muiden liikennemuotojen automaatiokehitystä yksinkertaisemman toimintaympäristönsä vuoksi.

Tieliikenteen automaatiossa Suomella on vahvuutena mahdollistava lainsäädäntö ja joustavat menettelyt kokeilutoiminnassa. Lisäksi meillä on kehityksen edellyttämää, ICT-, keinoäly-, tietoturva-, ohjelmisto-, mobiili- ja sensoriteknologia- sekä paikannusosaamista. Ymmärryksemme liikenteen palvelukehityksestä on niin ikään maailman luokkaa. Myös arktisessa osaamisessa meillä on annettavaa. Osaamisesta ei siten mikään jää puuttumaan. Enemmän on kyse tahdosta, visiosta ja uskalluksesta.

Merenkulun kehittämisessä tahtoa on riittänyt. Merenkulussa olemme onnistuneet luomaan kansallisesti jo ison mittakaavan verkostoitumista ja klusteritoimintaa. Tavoitteena on luoda maailman ensimmäinen miehittämättömän merenkulun ekosysteemi vuoteen 2025 mennessä. Viime viikolla Rolls-Royce ilmoitti, että se keskittää etäohjattavien ja autonomisten laivojen tutkimus- ja kehittämiskeskuksena Suomeen, Turkuun. Tämä on Suomelle hieno uutinen, sillä merenkulun tulevaisuus on tärkeä osa koko Suomen tulevaisuutta. Suomelle niin tärkeästä viennistä 80 % toteutuu merikuljetuksin. Keskittämispäätös vahvistaa entisestään asemaamme autonomisen liikenteen kehittäjänä ja yhtenä maailman johtavista modernin laivatekniikan valmistajamaista. Ja mikä parasta se luo myös maahamme paljon kaivattuja työtä.

Suuri toiveeni on, että Suomi ja suomalaiset yritykset tarttuisivat viipymättä robotiikan ja automaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tulevaisuudessa muistamme, kuinka Suomi vei maailmalle ajatuksen, että liikkumisesta tulee palvelu. Tulemme muistamaan, kuinka tavoittelimme automaation ja digitalisaation tehokkaampaa hyödyntämistä. Mutta onko meillä sitä muutosvoimaa, jolla saamme osuutemme myös siitä markkinasta, jota olemme olleet luomassa? Ei menetetä tätä etumatkaa. Tulevaisuus on seurausta teoistamme nyt.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 10.03.2017.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.

Ministeri Bernerin blogi

Uusi tieliikennelaki selkeyttäisi liikenteen pelisääntöjä

Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt hallituksen esitysluonnoksen uudeksi tieliikennelaiksi lausuntokierrokselle. Lain uudistaminen käynnistyi vuonna 2013.

Kyseessä on lakipaketti, joka koskettaa käytännössä meitä jokaista, Liikenne on myös asia, josta jokaisella meillä on jotakin sanottavaa. Niin täytyy olla. Siksi jokaisella on mahdollisuus antaa lausunto ehdotuksesta.

Esitettävä laki kokoaisi yhteen tieliikenteessä käyttäytymistä, liikenteenohjausta ja liikenteen lieviä rikkomuksia koskevan lainsäädännön.

Uuden lain tavoitteena on poistaa lainsäädäntöä rasittavaa tulkinnanvaraisuutta ja puutteellisuuksia. Lainsäädäntö rakennetaan johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tällä tavalla voimme ylläpitää ja edistää liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta, tienkäyttäjien yhdenvertaisuutta, vaikuttaa ympäristön tilaan myönteisesti sekä mahdollistaa tieliikenteen automaatiota.

Esityksen taustalla on hallitusohjelman säädösten sujuvoittamisen kärkihanke ja norminpurku: Muutokset selkeyttäisivät sääntelyä ja käytäntöjä sekä vähentäisivät hallinnollista taakkaa. Yksittäisten säännösten määrää vähenisi. Säännösten kirjoitustapa täsmentyisi, säännökset kirjoitettaisiin nykyaikaan.

Se tarkoittaisi osin myös sitä, että tienkäyttäjien omaa vastuullisuutta liikenneturvallisuudesta korostettaisiin.

Tärkeää myös on, että laki uudistetaan vastaamaan perustuslain vaatimuksia normitasoa korottamalla: meitä jokaista koskevista liikenteen oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä eduskunnan päättämällä lailla.

Lähes parikymmentä asetusta ja päätöstä kumotaan. Ehdotuksessa on silti paljon pykäliä, lähes 200. Vuoden 1981 tieliikennelainsäädäntö asetuksineen sisältää satoja pykäliä.

Uusi lainsäädäntö on valmisteltu teknologista kehitystä silmällä pitäen. Se perustuu malliin, jossa eri tienkäyttäjäryhmät – ikään ja sukupuoleen katsomatta – toimivat yhdenvertaisesti, erityistä suojelua tarvitsevien ryhmien tarpeet huomioon ottaen. Esityksen keskeisinä reunaehtoina ovat kansainväliset tieliikenteen sopimukset ja Euroopan unionin lainsäädäntö.

Tieliikennelain kokonaisuudistuksen taustalla on tuore (15.12.2016) valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamisesta. Lisäksi hallituksen ohjelman mukaan sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon palvelutasoa parannetaan digitalisaation ja uusien teknologioiden avulla. Liikenteen oikeusprosesseja on mahdollista nopeuttaa ja mahdollistaa tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviin.

Periaatepäätöksen ja kärkihankkeiden toimilla voidaan vastata liikenneturvallisuuden nopeasti muuttuviin haasteisiin ja parantaa liikenneturvallisuutta yhteiskunnan muutoksen edellyttämällä tavalla.

Uuden tieliikennelain valmistelu on siis nyt lausuntovaiheessa, jonka aikana jokainen voi saada äänensä kuuluviin. Keskusteluun osallistujien kannattaa tutustua edellä mainittuihin ja lukuisiin muihinkin muutosehdotuksiin osoitteessa Lausuntopalvelu.fi. Lausunto tulee antaa torstaihin 13.4.2017 mennessä.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 02.03.2017.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.