Kulkulaitosten hallinnoinnista on 125 vuodessa kasvanut liikenne- ja viestintäpolitiikka, jolla yhteiskunnan pyörät pidetään liikkeessä. Sen keinoin voitetaan etäisyyksien aiheuttamat haitat. Liikenne ja viestintä ratkovat ikuista tehtävää: sitä, miten ihmiset, tavarat, tieto ja palvelut voivat olla läsnä ja saatavilla siellä, missä niitä tarvitaan.
Liikenne- ja viestintäministeriöksi varttunut suuriruhtinaskunnan kulkulaitostoimikunta pyrkii yhä yhdistämään ihmisiä, maata ja maailmaa.
Viestintä ja yhä enemmän liikennekin on opittu näkemään palveluina. Ne kietovat ihmiselämän verkkoihinsa tekemällä mahdolliseksi yhtä hyvin ihmisten arkisen kanssakäymisen kuin globaalin tuotannon, palvelut ja kaupan. Liikenne ja viestintä ovat yhteiskunnan hyvinvoinnin välttämättömän perusta ja yhteiskunnan kehityksen moottori seuraavallakin vuosisadalla.
Teknologia on ollut ja on liikenne- ja viestintäjärjestelmän suuri muutostekijä. Digitaalitaloudessa tieto on palveluiden polttoainetta. Digitaalisen tekniikan mahdollisuuksien käyttäminen on vasta alussa ministeriön toimialalla niin kuin koko yhteiskunnassakin. Tieto liikkuu ja tuottaa lisäarvoa. Sen avulla yhteiskunta on yhä tehokkaampi, turvallisempi ja tasa-arvoisempi. Ilmastonmuutoksen uhan alla elävässä maailmassa liikenneteknologia tarjoaa myös uusia käyttövoimia, jotka sallivat ympäristöystävällisen liikkumisen, kuljetukset ja palvelut.
Ihmisen työtä ja vastuuta siirtyy yhä autonomisemmalle teknologialle. Automatiikka auttaa ja helpottaa liikkumistamme jo nyt. Aikanaan digitaalitekniikan huipputuote, robotti, muuttaa liikkuvan ihmisen roolin kuljettajasta pelkäksi matkustajaksi kaikissa liikkumisvälineissä. Robotit leimaavat liikenteen ja viestinnän seuraavaa sataa vuotta. Liikenne- ja viestintäpolitiikalla luodaan puitteet turvalliselle kehitykselle.
Liikenne- ja viestintäjärjestelmä toimii verkoissa. Tieto- ja viestintäverkot, maantiet, rautatiet, vesiväylät ja lentoasemaverkosto ovat yhteiskunnan infrastruktuurin kovinta ydintä. Tulevaisuudessa ne kietoutuvat monisäikeiseksi systeemiksi. Tulevaisuuden verkostojen rakentaminen vaatii paljon resursseja.
Kaupalliset viestintäverkot kehittyvät markkinaehtoisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Liikenneverkkojen taso puolestaan riippuu julkisesta taloudesta, koska julkisyhteisöt omistavat ja ylläpitävät valtaosaa liikenneverkoista. Verkot voisivat olla yhteiskunnan ja talouden kehityksen vahva muutosvoima, johon tehty investointi palautuisi maan parempana kilpailukykynä ja ihmisten hyvinvointina.
Vielä nyt kuljemme väärään suuntaan. Sen sijaan, että liikenneverkkojen kehittäminen olisi vahva muutosvoima, ne rappeutuvat resurssien niuketessa. Sataa vuotta emme voi odottaa. Liikenneverkkojen rahoituksen ongelma on ratkaistava kestävällä tavalla ja mahdollisimman nopeasti.
Myös seuraavat 125 vuotta liikenne- ja viestintäpolitiikalla voidaan edistää ihmisten hyvinvointia. Yhteyksiä ja niiden tekijöitä tarvitaan aina. Maailma, jossa liikenne ja viestintä eivät kehity, jää kehityksestä jälkeen kaikessa muussakin.
Harri Pursiainen
Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeirön kansliapäällikkö.
Liikenne verkot – kaikki ovat tärkeitä ja ne tulisi huomioida analyyseissa -meillä van nii ei ole tehty .
Muuten -Hieno ja asiallinen kirjoitus ja ulostulo LVM tavoitteista.
Katsotaanpa kuitenkin kuriositeetin vuoksi , mitä on tehty toisin viime vuosien ajan siitä mitä yllä esitetään:
Vuodesta 2011 alkaen on lvm:n toimesta panostettu mediassa infran merkityksen sijasta palvelujen kehittämisen tärkeyttä . Hyvä niin .
Otetaaan esimerkiksi juuri tämä impulssi blogi. Siinä puhutaan pääsääntöisesti palveluista digitalisaatiosta, robotisaatiosta ja viestinnästä.
Missään LVM:n suunnitelmissa ei löydy vielä sanaakaan -erityisesti vuoden 2011 jälkeen että LVM:n taholta olisi esitetty sitä miten koko Järvi-Suomen kattavalla sisävesitieverkolla voitaisiin vähentää maantieliikenteen päästöjä ja alentaa kuljetuskustannuksia ja tehostaa logistiikka.
Sitä liikenneverkkoa ei LVM:lle ole olemassa vaikka se ja sen mahdollisuudet tulisi ja olisi tullut tutkia jo aikaa sitten
Päinvastoin edellisessä kansliapäällikön blogissa oli poistettu jo koko sisävesiliikenne pois LVM:n sanastosta ja kehityskohteista.
Ilmeisesti siksi että Suomessa on poliittisesti sovittu-tosin vastoin EU liikennestrategia tavoitetta -että sisävesiliikennettä ei huomioida ja kaikki liikenne infraan panostettavat varat laitetaan maanteille (45% ) ja raiteille (53% ) niin sitten muuhun ei sitten paljoa enää jääkään.
Vertailun vuoksi – Ruotsissa on kehitetty liikennettä EU sopimusten mukaan – myös sisävesiliikenneverkot huomioiden ja jossa maanteille on varattu 20% ja raiteille 26% seuraavan 10 vuoden budjeteissa ja pitkän tähtäimen suunnitelmissa jotka vasta julkistettiin. http://www.trafikverket.se/contentassets/e845a6d627dc4f24bf5294ccd3b3b4c8/nationella-planen-i-korthet_inkl-bilder_webb.pdf