yleinen

Viisi kysymystä Impulssi-podcastista

Antti Ellonen, verkkoviestintä- päällikkö (Kuva: LVM)

Mikä Impulssi podcast on?

Impulssi on nyt myös podcast, kuin radio-ohjelma, mutta netissä. Impulssi-podcastissa käsitellään liikenteen ja viestinnän suuria digitaalisia mullistuksia Suomen ja suomalaisten näkökulmasta. Muutosvoimien myllerrys ja toisin tekeminen muuttavat kokonaisia toimialoja. Vanhan viilaamisella ei pärjää, kun uudet tulijat horjuttavat rakenteita tekemällä paremmin, kiinnostavammin, enemmän ja vähemmällä kuin mihin aikaisemmin on totuttu. Muun muassa tästä Impulssi-podcastissa keskustellaan.

Kenelle Impulssi-podcast on tarkoitettu?

Impulssi-podcast on tarkoitettu juuri sinulle, joka luet tätä blogipostausta. Se on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita ja haluavat osallistua keskusteluun LVM toimialan tulevaisuuden suurista haasteista ja mahdollisuuksista. Käymme moniäänistä keskustelua vieraittemme kanssa. Hienoa, jos myös sinä osallistut ja keskustelu studiossa pohdituista aiheista laajenee some-kanaviin. Seuraamme ja osallistumme! Käytämme aihetunnistetta #impulssipodcast.

Keitä Impulssi-podcastissa kuullaan?

Podcastia vetää liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara ja vieraina yksi superasiantuntija ministeriöstä ja yksi kiinnostava henkilö muualta yhteiskunnasta. Myös sinun ajatuksesi kiinnostavat meitä. Kuuntele ja anna palautetta sähköpostilla tai osallistu keskusteluun some-kanavissa aihetunnisteella #impulssipodcast.

Mitä lupaamme?

Lupaamme, että Impulssi-podcastissa ajatellaan ja puhutaan suuria ja kysytään tyhmiäkin kysymyksiä. Lupaamme, että käsittelemme liikenne- ja viestintäalaa ravistelevia muutoksia ja megatrendejä kiinnostavasti ja moniäänisesti. Lupaamme, että kuuntelemalla Impulssia, olet keskustelun ytimessä ja ymmärrät paremmin liikenteen ja viestinnän suuret haasteet ja mahdollisuudet.

Miten Impulssi-podcastia voi seurata?

Löydät podcastin osoitteesta lvm.fi/podcast, Applen podcast-hakemistosta tai Spotifysta hakusanalla Impulssi-podcast. Twitterissä ja Facebookissa tavoitat meidät tunnuksella @lvmfi tai aihetunnisteella #impulssipodcast.

Antti Ellonen

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön verkkoviestintäpäällikkö.

Ministeri Bernerin blogi

Kokeilussa haetaan oppia ilman epäonnistumisen pelkoa

Rohkeus kokeilla on muutosvoima, jota tarvitsemme. Kokeilu on ideoiden testaamista ja isosti ajattelua. Oppia voi myös toisten kokeiluista. Ja tämän vuoksi ennakkoluulottomien kokeilijoiden kannattaa tavata.

Liikennelabra on uusien liikkumisen ja liikenteen palveluiden verkosto, joka mahdollistaa kokeiluja ja yhdistää kokeilijoita. Ministeriömme aloitti Liikennelabran syksyllä 2015 ja keväällä 2016 vetovastuu siirtyi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille.

Liikennelabra kokosi nyt toista kertaa kaikki halukkaat päivän tapahtumaan Helsinkiin. Seminaari tuli täyteen lähes heti kun kutsu oli lähtenyt, peruutuspaikkoja jonotettiin. Liikennelabrasta on muodostunut verkostojen verkosto, jonka voima syntyy yhteistyöstä. Hienoa!

Liikennelabra on alusta asti tukenut automatisaatiota ja robotisaatiota, liikkumisen palveluiden syntymistä ja esineiden internetin käyttöönottoa. Näistä toimialoista on mahdollisuus tulla suomalaisen osaamisen ja tekemisen uusia vientituotteita. Kokeilu on mahdollisuuksien havaitsemista ja niihin tarttumista.

Liikennelabran kokeiluissa ollaan tuulisilla Lapin tuntureilla tai etelän isojen kaupunkien kaduilla testaamassa autonomisia ajoneuvoja ja liikennemuotojen yhdistämistä. Arctic Challenge -hankkeessa tutkitaan automaattiautojen ja älykkään infrastruktuurin ratkaisuja kenttäkokeilla Tunturi-Lapissa. Living Lab Bus -hanke toteuttaa kokeiluympäristön uusille teknologioille ja palveluille käyttäen konkreettisena alustana kotimaisia sähköbusseja. Hankkeissa yhdistävät osaamistaan yksityiset yritykset, tutkijat ja viranomaiset.

Hallitus päätti keväällä puoliväliriihessään uusista toimenpiteistä, joista moni tukee datataloutta ja älykästä liikkumista. Uusina kokonaisuuksina digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentamisessa on liikenteen datatalouden edistäminen, logistiikan digitalisaatio, satelliittinavigoinnin hyödyntäminen, älykäs maaseutu ja digitaalisen infrastruktuurin strategia. Kaikki nämä tukevat liikenteen digitalisaatio–kehitystä.

Reilun kuukauden päästä astuu voimaan laki liikenteen palveluista tiedon jakamista koskevilta osin. Laki purkaa voimassaolevaa sääntelyä ja antaa aikaisempaa enemmän tilaa uusille toimijoille ja innovaatioille. Laki myös laittaa käytäntöön hallituksen tavoitetta tiedon avoimuudesta. Avoin tieto on ehdoton edellytys alustojen ja ekosysteemien synnylle. Olen varma, että liikennepalvelulaki edesauttaa kehittämään uusia liikkumisen palveluita niin kotimaisille kuin kansainvälisille markkinoille.

Ministeriömme julkaisi äskettäin mittavan tietokartan koko hallinnonalan datavarannoista. Siitä käy ilmi kaikki tuotetut tietoaineistot ja niiden kuvaukset aina tietolajeja ja niiden luovutustapoja myöden. Tämä datakatalogi tarjoaa kaikille hyödyntäjätahoille mahdollisuuden liikennetietojen nykyistä tehokkaampaan hyödyntämiseen.

Yhteisenä haasteenamme on se, kuinka luomme paremmat edellytykset hallinnoida meitä itseämme koskevia tietoja, ja millä mekanismeilla voisimme halutessamme antaa omaa henkilötietoa tutkimuksen tai liiketoiminnan kehittämisen tarpeisiin. Vaikka liikennepalvelulailla luodaan tälle jo edellytyksiä, on Liikennelabra luonteva kehitysympäristö erilaisille Mydata-kokeiluille ja ratkaisuille.

Liikkumisen ja liikenteen ymmärtäminen palveluna luo lukemattomia mahdollisuuksia uusille startupeille. Ehkä kuulemme niistä myös Slushissa marraskuun lopulla Helsingissä!

Kokeilukulttuurin ydinajatuksen voisi tiivistää: velvollisuus oppia – lupa epäonnistua. Siinä yhdistyvät parhaimmillaan korkeatasoinen osaamisemme ja vanhoja toimintatapoja kyseenalaistava rohkea riskinotto.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 26.11.2017.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.

podcastit

Impulssi-podcast: Automaattiselle liikenteelle tarvitaan älykäs infra

Impulssi-podcastin ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan älykästä infrastruktuuria. Mitä tarkoitetaan teiden älykkyydellä? Miten tietoliikenneyhteyksiä tulisi kehittää eteenpäin? Missä asioissa Suomi on edelläkävijä – entä missä on kirittävää?

Vieraina Kyyti-palvelun toimitusjohtaja Pekka Möttö sekä Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Ari-Pekka Manninen. Keskustelua johdattelee ministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun

digitalisaatio, liikenne, tutkimus, verkostot, viestintä, yleinen

Liikenne- ja viestintätiedosta parempia palveluita

Anne Miettinen, tutkimuspäällikkö (Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala tuottaa valtavat määrät tietoa. Ei kuitenkaan riitä, että tieto on olemassa, vaan se pitää myös saada yhteiskunnassa laajasti hyötykäyttöön. Edellytyksenä on, että tieto olemassa olevasta datasta on saatavilla.

Siksi kokosimme hallinnonalan avoimen datan ryhmässä tietokartan, joka koostuu hallinnonalalla tuotetuista tietoaineistoista kuvauksineen sekä niiden hyvinkin tarkoista tietolajeista ja luovutustavoista. Lisäksi tunnistimme haasteita koskien tietojen hyödynnettävyyttä, sillä tietojen reaaliaikaisuus ja tarkkuus on yhä merkityksellisempää esimerkiksi liikenteen automaatiolle ja logistiikkaketjujen ennakoivalle päätöksenteolle.

Annoimme myös esimerkkejä datan hyödyntämismahdollisuuksista, mutta tässä heitämme nyt palloa erityisesti eri toimialojen yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja virastojen suuntaan. Datan hyödyntämismahdollisuuksissa on erittäin suuri potentiaali. Valtioneuvoston selvityksen mukaan ne yritykset, jotka käyttivät innovaatiotoiminnassaan liikenteen avointa dataa,saivat liiketoimintaansa eniten kasvua.

Ilmatieteen laitoksen dataa on käytetty CGI:n paikkatietojärjestelmän toimituksissa. Liikenneviraston rautatiedataa on puolestaan hyödynnetty matkustajaliikenteen verkkopalveluissa, avointa aikatauludataa MaaS-palveluissa ja tieliikenteen häiriötiedotteita autonavigaattorivalmistajien kanavissa. Trafin dataa on hyödynnetty esimerkiksi Helsingin Sanomien päästömittaustyökalussa. Viestintäviraston data taas on ollut arvokasta Fonectan henkilöitä, yrityksiä, palveluita ja puhelinnumeroita koskevassa hakupalvelussa.

Miten voisitte hyödyntää olemassa olevaa dataa joko sellaisenaan tai yhdistelemällä sitä muiden toimijoiden ja omaan dataanne? Voisiko yritys jakaa dataa win-win-periaatteella luottamukseen perustuen muiden yritysten kanssa siten, että syntyisi uutta liiketoimintaa tai jopa avata dataansa avoimesti? Syntyisikö dataa yhdistelemällä jopa toimialojen rajat ylittäviä palveluja ja liiketoimintaa?

Julkinen ja yksityinen sektori muodostaa yhdessä arvokkaan dataperustaisen varallisuuserän. Pystyisimmekö yhdessä fiksusti toimimalla tuottamaan, jakamaan ja hyödyntämään dataa niin että se myös tuottaa arvoa?

Nämä kysymykset liittyvät myös laajempaan tietopolitiikkaan, jonka valmistelun tukena hallinnonalamme avoimen datan ryhmä toimii.

Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa näyttää avoimen datan tarjoamisessa esimerkkiä. Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) Liikennelabra toimii avoimen datan yhteyspisteenä uusien liikkumisen ja liikenteen palvelujen markkinalabrana.

Me tietokartan laatijat esittelemme tietokarttaa myös mielellämme erilaisissa tilaisuuksissa.

Kirjoittaja on tutkimuspäällikkö ministeriön Tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä

Julkaisu: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tietokartta (julkaisuja 16/2017)

Ministeri Bernerin blogi

Nordiskt samarbete centralt för Arktis framtid

Denna vecka möttes det Nordiska rådet i Helsingfors. I egenskap av den finska regeringens samarbetsminister för nordiskt samarbete, presenterade jag Nordiska ministerrådets arktiska program för 2018–2021. ”Nordiskt partnerskap för Arktis”, är i raden det åttonde samarbetsprogram för utvecklingen i Arktis.

De nordiska länderna har många lovande områden för samarbete i nya arktiska branscher som t.ex. navigering och position i nordliga områden, rymdekonomi, meteorologiska tjänster, trådlös kommunikation och ny infrastruktur. I alla dessa områden kan vi dra klar nytta, att kombinera vårt bästa nordiska kunnande.

I programmet arbetar vi utifrån fyra engelska ”P”: Peoples, Planet, Prosperity, Partnerships – alltså folk, planet, välfärd och partnerskap.

Första och största fokusen ligger på befolkningen, ”peoples”, det vill säga hela befolkningens välbefinnande i Arktis. De nordiskt stödda projekten har därför speciella fokus på ursprungsbefolkningen i Arktis; på familjer i Arktis; på jämställdhet och könsroller i Arktis; på hälsa och sociala förhållanden samt på utbildning och kompetensutveckling.

Den andra fokusen är ”planeten”. Vi arbetar på att skapa en god miljö, en god natur och ett gott klimat för folk att bo i. Därför ska de nordiskt stödda projekten ha fokus på utveckling av hållbara städer i Arktis; på hållbar energi i Arktis; på hållbart utnyttjande samt bevarande av havets resurser. Vi bör också fortsätta att kämpa mot klimatförändringens utmaningar i Arktis.

Ett tredje fokus är välfärden, ”prosperity”, ett arbete för tillväxt och välstånd i Arktis. Därför ska de nordiskt stödda projekten ha fokus på innovation och entreprenörskap; på utveckling av lokala affärsmöjligheter; på digitalisering och det att vara förbundna digitalt, samt på utveckling av kultur och kreativa industrier.

I det kommande nordiska arktiska samarbetsprogrammet har det lagts extra vikt vid partnerskapsdelen, ”partnerships”. ”Nordiskt partnerskap för Arktis” stämmer på många sätt överens med Finlands ordförandeskapsprogram för Arktiska rådet och därmed den mer övergripande arktiska agendan.

I en nära framtid kommer den dåliga tillgången och kvaliteten på satellitbaserad navigering och positionsdata i de nordliga områdena att bli ett verkligt problem. Flera av de nya tjänsterna som utvecklingen av Arktis baserar på, kräver hög precision för att fungera. I arktiska områden inför jonosfären och geometrin för mottagare av satellitnavigering svårlösta utmaningar.

Genom nordiskt samarbete kan vi påverka att saken tas upp t.ex. inom EU och europeiska rymdorganisationen (ESA). Om vi förenar vårt nordiska datakommunikationskunnande med rymdteknologi får vi också lovande nya möjligheter till affärsverksamhet. Ett sådant projekt är affärsmodeller ”New Space Economy”, var små satelliter kan erbjuda nya möjligheter för de utmaningar som gäller fjärranalys och navigering i Arktis.

Navigering, telekommunikation och meteorologi är alla stora utmaningar just i Arktis och på alla tre områden finns i de nordiska länderna komplementärt spets-kunnande och därför ett genuint intresse att bilda olika partnerskap. Redan nu stöder ministerrådet meteorologiskt samarbete bland annat om förbättring av klimatdata i Arktis inom ramen för meteorologiska världsorganisationen WMO.

Inom kommunikation ska vi inte glömma infrastrukturen, var t.ex. Finland för tillfället samarbetar om en nordlig datakommunikationskabel till Asien och en järnväg till Ishavet. Arktis erbjuder många möjligheter, var nordiskt samarbete och partnerskap är en utgångspunkt för en hållbar väg framåt.

Anne Berner
Kommunikationsminister,
samarbetsminister för nordiskt samarbete

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 05.11.2017.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.