yleinen

Viisi kysymystä Impulssi-podcastista

Verkkoviestintäpäällikkö Antti Ellonen (Kuva: LVM)
Antti Ellonen, verkkoviestintä- päällikkö (Kuva: LVM)

Mikä Impulssi podcast on?

Impulssi on nyt myös podcast, kuin radio-ohjelma, mutta netissä. Impulssi-podcastissa käsitellään liikenteen ja viestinnän suuria digitaalisia mullistuksia Suomen ja suomalaisten näkökulmasta. Muutosvoimien myllerrys ja toisin tekeminen muuttavat kokonaisia toimialoja. Vanhan viilaamisella ei pärjää, kun uudet tulijat horjuttavat rakenteita tekemällä paremmin, kiinnostavammin, enemmän ja vähemmällä kuin mihin aikaisemmin on totuttu. Muun muassa tästä Impulssi-podcastissa keskustellaan.

Kenelle Impulssi-podcast on tarkoitettu?

Impulssi-podcast on tarkoitettu juuri sinulle, joka luet tätä blogipostausta. Se on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita ja haluavat osallistua keskusteluun LVM toimialan tulevaisuuden suurista haasteista ja mahdollisuuksista. Käymme moniäänistä keskustelua vieraittemme kanssa. Hienoa, jos myös sinä osallistut ja keskustelu studiossa pohdituista aiheista laajenee some-kanaviin. Seuraamme ja osallistumme! Käytämme aihetunnistetta #impulssipodcast.

Keitä Impulssi-podcastissa kuullaan?

Podcastia vetää liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara ja vieraina yksi superasiantuntija ministeriöstä ja yksi kiinnostava henkilö muualta yhteiskunnasta. Myös sinun ajatuksesi kiinnostavat meitä. Kuuntele ja anna palautetta sähköpostilla tai osallistu keskusteluun some-kanavissa aihetunnisteella #impulssipodcast.

Mitä lupaamme?

Lupaamme, että Impulssi-podcastissa ajatellaan ja puhutaan suuria ja kysytään tyhmiäkin kysymyksiä. Lupaamme, että käsittelemme liikenne- ja viestintäalaa ravistelevia muutoksia ja megatrendejä kiinnostavasti ja moniäänisesti. Lupaamme, että kuuntelemalla Impulssia, olet keskustelun ytimessä ja ymmärrät paremmin liikenteen ja viestinnän suuret haasteet ja mahdollisuudet.

Miten Impulssi-podcastia voi seurata?

Löydät podcastin osoitteesta lvm.fi/podcast, Applen podcast-hakemistosta tai Spotifysta hakusanalla Impulssi-podcast. Twitterissä ja Facebookissa tavoitat meidät tunnuksella @lvmfi tai aihetunnisteella #impulssipodcast.

Antti Ellonen

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön verkkoviestintäpäällikkö.

podcastit

Impulssi-podcast: Automaattiselle liikenteelle tarvitaan älykäs infra

Impulssi-podcastin ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan älykästä infrastruktuuria. Mitä tarkoitetaan teiden älykkyydellä? Miten tietoliikenneyhteyksiä tulisi kehittää eteenpäin? Missä asioissa Suomi on edelläkävijä – entä missä on kirittävää?

Vieraina Kyyti-palvelun toimitusjohtaja Pekka Möttö sekä Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Ari-Pekka Manninen. Keskustelua johdattelee ministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun

digitalisaatio, liikenne, tutkimus, verkostot, viestintä, yleinen

Liikenne- ja viestintätiedosta parempia palveluita

Anne Miettinen, tutkimuspäällikkö (Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala tuottaa valtavat määrät tietoa. Ei kuitenkaan riitä, että tieto on olemassa, vaan se pitää myös saada yhteiskunnassa laajasti hyötykäyttöön. Edellytyksenä on, että tieto olemassa olevasta datasta on saatavilla.

Siksi kokosimme hallinnonalan avoimen datan ryhmässä tietokartan, joka koostuu hallinnonalalla tuotetuista tietoaineistoista kuvauksineen sekä niiden hyvinkin tarkoista tietolajeista ja luovutustavoista. Lisäksi tunnistimme haasteita koskien tietojen hyödynnettävyyttä, sillä tietojen reaaliaikaisuus ja tarkkuus on yhä merkityksellisempää esimerkiksi liikenteen automaatiolle ja logistiikkaketjujen ennakoivalle päätöksenteolle.

Annoimme myös esimerkkejä datan hyödyntämismahdollisuuksista, mutta tässä heitämme nyt palloa erityisesti eri toimialojen yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja virastojen suuntaan. Datan hyödyntämismahdollisuuksissa on erittäin suuri potentiaali. Valtioneuvoston selvityksen mukaan ne yritykset, jotka käyttivät innovaatiotoiminnassaan liikenteen avointa dataa,saivat liiketoimintaansa eniten kasvua.

Ilmatieteen laitoksen dataa on käytetty CGI:n paikkatietojärjestelmän toimituksissa. Liikenneviraston rautatiedataa on puolestaan hyödynnetty matkustajaliikenteen verkkopalveluissa, avointa aikatauludataa MaaS-palveluissa ja tieliikenteen häiriötiedotteita autonavigaattorivalmistajien kanavissa. Trafin dataa on hyödynnetty esimerkiksi Helsingin Sanomien päästömittaustyökalussa. Viestintäviraston data taas on ollut arvokasta Fonectan henkilöitä, yrityksiä, palveluita ja puhelinnumeroita koskevassa hakupalvelussa.

Miten voisitte hyödyntää olemassa olevaa dataa joko sellaisenaan tai yhdistelemällä sitä muiden toimijoiden ja omaan dataanne? Voisiko yritys jakaa dataa win-win-periaatteella luottamukseen perustuen muiden yritysten kanssa siten, että syntyisi uutta liiketoimintaa tai jopa avata dataansa avoimesti? Syntyisikö dataa yhdistelemällä jopa toimialojen rajat ylittäviä palveluja ja liiketoimintaa?

Julkinen ja yksityinen sektori muodostaa yhdessä arvokkaan dataperustaisen varallisuuserän. Pystyisimmekö yhdessä fiksusti toimimalla tuottamaan, jakamaan ja hyödyntämään dataa niin että se myös tuottaa arvoa?

Nämä kysymykset liittyvät myös laajempaan tietopolitiikkaan, jonka valmistelun tukena hallinnonalamme avoimen datan ryhmä toimii.

Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa näyttää avoimen datan tarjoamisessa esimerkkiä. Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) Liikennelabra toimii avoimen datan yhteyspisteenä uusien liikkumisen ja liikenteen palvelujen markkinalabrana.

Me tietokartan laatijat esittelemme tietokarttaa myös mielellämme erilaisissa tilaisuuksissa.

Kirjoittaja on tutkimuspäällikkö ministeriön Tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä

Julkaisu: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tietokartta (julkaisuja 16/2017)