yleinen

Yhteisvoimin häirintää vastaan

Jussi Luomajärvi (Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö on liittynyt oikeusministeri Antti Häkkäsen käynnistämään #häirinnästävapaa-kampanjaan. Häkkänen on haastanut ministeriöt, poliittiset puolueet, järjestöt ja muut keskeiset toimijat mukaan seksuaalisen häirinnän vastaiseen työhön. Liitymme mukaan mielellämme.

Liikenne- ja viestintäministeriössä ylin johto pitää henkilöstön hyvinvointia ykkösasiana. Työhyvinvointiin ja luottamukselliseen ilmapiiriin panostetaan ja niitä seurataan säännöllisesti työtyytyväisyysmittauksilla. Toimiva työyhteisö tukee myös häirintätapauksissa, koska luottamus työyhteisön apuun on olemassa.

Valtioneuvostoon on tulossa yhteinen varhaisen tuen malli, mutta häirinnän ja epäasiallisen käytöksen osalta mennään toistaiseksi ministeriöiden omien ohjeiden mukaan. Liikenne- ja viestintäministeriön varhaisen tuen mallissa on ohjeet, miten häirintätapauksissa toimitaan. Lähtökohta on, että häirintään puututaan aina ja kaikki tapaukset selvitetään osapuolia kunnioittaen. Olennaista on, että häirintäkokemusta ei vähätellä tai jätetä huomiotta. Siksi onkin tärkeää, että häirinnän kohde tai työkaveri, joka havaitsee häirintää ottaa asian esille.

Häirintätapaukset ovat kaikille vaikeita ja herkkiä. Asian käsittelyn tueksi mallissa on määritelty tarkasti osapuolten roolit ja vastuut sekä esimiehen muistilista häirintätilanteen selvittelyssä. Tarvittaessa mukaan asiaan voidaan ottaa työsuojeluhenkilöstö ja työterveyshuolto. Ministeriön HR sekä puheeksi ottolomakkeet tukevat osaltaan asian tasapuolista käsittelyä.

Häirinnällä on aina vaikutuksia koko työyhteisöön. Siksi liikenne- ja viestintäministeriössä varhaisen tuen ohjeistus käydään läpi koko henkilöstön kanssa. Lisäksi esimiestyötä tuetaan valmennuksin niin varhaisessa tuessa kuin muussakin johtamisessa.

Jussi Luomajärvi

Kirjoittaja on hallintoyksikön johtaja liikenne- ja viestintäministeriössä

podcastit

Impulssi-podcast: Tulevaisuudessa sinun ei tarvitse omistaa autoa

Liikkuminen palveluna -ajatuksen taustalla ovat vaikuttaneet teknologinen kehitys ja toisaalta ilmastotavoitteet. Teknologia mahdollistaa esimerkiksi autojen avaamisen kännykällä sekä tietojen jakamisen eri liikennevälineiden kesken. Ilmastotavoitteet taas pakottavat meidät miettimään liikkumistapojamme uudestaan.

Mutta miten liikkuminen palveluna vaikuttaa käytännössä? Muuttuuko katukuva tulevaisuudessa parkkipaikattomaksi? Miksi tulevaisuudessa ei tarvitse omistaa autoa? Miten liikkuminen helpottuu maaseudulla? Miksi Suomi on kehityksen edelläkävijä?

Vieraina OPn liikkumisen palveluista vastaava hankejohtaja Sonja Heikkilä sekä Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Olli-Pekka Rantala. Keskustelua johdattelee ministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun

podcastit

Impulssi-podcast: Tulevaisuudessa jokaisella on oikeus omaan dataan

Impulssi-podcastin kolmannessa jaksossa keskitytään tietoon eli dataan. Miten tulevaisuuden palveluita räätälöidään datan perusteella? Minkälaisia muita mahdollisuuksia yksityiskohtainen data tuo kuluttajille, yrityksille ja julkiselle sektorille? Mitä on omadata? Miten dataan liittyvästä tietoturvasta huolehditaan? Tiedämmekö, missä kaikkialla meistä on dataa?

Datan yhteiskunnallisesta ja liiketoiminnallisesta merkityksestä keskustelemassa Keskon Chief Digital Officer Anni Ronkainen sekä Liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston osastopäällikkö Laura Vilkkonen. Keskustelua johdattelee ministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun

digitalisaatio, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, viestintäpolitiikka

Sujuva arki tavoitteena niin Soulissa kuin Seinäjoella

Viestintäpäällikkö Johanna Stenholm (kuva: LVM)

Millainen palvelu liikenne on Koreassa ja erityisesti sen pääkaupungissa Soulissa? Tulevaisuuden liikennettä suunnitellaan Suomessa ja Koreassa yllättävän samoin arvoin ja visioin, vaikka Koreassa onkin asukkaita kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa. Koreassa asukastiheys ja sen myötä liikenteen kysyntä on toki eri mittaluokassa kuin Suomessa, joten palveluiden tuottaminen on siellä lähtökohtaisesti tehokkaampaa. Tässä joitakin huomioita marraskuiselta Korean-opintomatkalta.

  1. Suuret megatrendit ohjaavat liikenteen ja liikennejärjestelmän suunnittelua niin Suomessa kuin Koreassa. Ilmastonmuutoksen hillintä ja kaupungistuminen koskettavat koko maailmaa. Digitalisaatio ja teknologinen kehitys ovat mahdollistaneet liikenteenkin kehittämisen aivan uudella tavalla.
  2. Liikennemuotojen integroiminen ja sujuvat matkaketjut ovat suunnittelupöydällä molemmissa maissa. Miten päästä helpoiten paikasta A paikkaan B ja miten tarjota kansalaisille mahdollisimman hyvää liikenteen palvelua ja valinnan mahdollisuuksia?
  3. Suomessa puhutaan MaaSista, eikä se ihan vieras termi ole Koreankaan liikennealalla. Kansalaisten keskuudessa MaaS ei ole tuttu termi, mutta toisaalta miksi pitäisi ollakaan? En usko, että kovin moni suomalainenkaan tietää mitä MaaS tarkoittaa. Olennaista eivät ole termit, vaan lopputulos: Sujuvat, saumattomat liikkumispalvelut kaikille kansalaisille.
  4. Elämänlaatua ja yksilöiden hyvinvointia halutaan parantaa meillä ja muualla. Koreassa on tavoitteena lisätä merkittävästi kävelyä ja pyöräilyä. Eurooppalaisilta he haluaisivat oppia sen, että kävelyllä voi olla jokin muukin merkitys kuin siirtyminen paikasta toiseen. Kävelijöille tarkoitettujen alueiden määrää Soulissa on lisätty ja kaupungin keskustaan on rakennettu kilometrien pituinen virkistysalue joen varrelle. Kaupunkipyörät on otettu käyttöön.
  5. Hyvin toimiva joukkoliikenne on perusta sille, että liikenne ylipäätään voi toimia palveluna. Raideliikenne toimii runkona muulle liikenteelle. Tarvitaan myös paljon tietoa liikenteestä ja liikkumisesta, jotta kokonaisjärjestelmää olisi mahdollista kehittää. Soulin kaupungilla on erittäin moderni liikennetietojärjestelmä, jonka avulla saadaan reaaliaikaisesti tiedot esimerkiksi teiden ruuhkaisuudesta, liikenteessä olevien taksien määrästä sekä matkustajamääristä joukkoliikenteessä ja pysäkeillä. Käyttäjille jaetaan tietoa useiden eri kanavien kautta, esimerkiksi verkkosivuilla ja kännykkäsovelluksissa.
  6. Jakaminen on nostettu yhdeksi pääteemaksi Soulin liikenteen visiossa vuodelle 2030. Soulissa tämä tarkoittaa erityisesti joukkoliikenteen ja raideliikenteen kehittämistä. Tavoitteena on, että metroasema löytyisi 10 minuutin matkan päästä. Jakaminen tarkoittaa myös sitä, että nykyisin autoille varatuista kaduista jaetaan tilaa myös kävelijöille ja pyöräilijöille.
  7. Kokeilut ovat olennainen osa tulevaisuuden liikenteen kehittämistä. Miksi valitsin tämän kirjoituksen otsikkoon Suomen kaupungeista juuri Seinäjoen? Siksi että Seinäjoki on yksi niistä kaupungeista, joissa on jo kokeiltu MaaS-palveluja. Soulia ja Seinäjokea yhdistää myös se, että yksityisautoilulla on molemmissa kaupungeissa iso merkitys.
  8. Suomen hallinnossa toteutettu liikenteen ja viestinnän yhdistäminen kiinnosti Koreassa. Mitä yhteistä näillä kahdella sektorilla on? Digitalisaation myötä ne alkavat olla yhtä, ja hallinnonalallamme on puhuttu jo pitkään tiedosta yhtenä liikennemuotona. Aivan yhtä lailla Koreassa liikenteen palveluja kehitetään digitalisaation avulla, mutta hallinnollisesti liikennettä ja viestintää ei ainakaan vielä osata nähdä tiiviinä parina.
  9. Hyvien liikenne- ja viestintäpalvelujen perustana ovat tiedon ohella hyvät, toimivat verkot. Korea on teknologisesti hyvin kehittynyt maa ja se pyrkii ottamaan johtoaseman myös 5G-kehityksessä. Pilottiverkko aiotaan lanseerata Pyeongchangin talviolympialaisissa 2018.
  10. Tarvitaan oivalluksia ja arjen helpottajia. Mitä sanoisit palvelusta, josta voisit tilata kuljettajan ajamaan autosi kotiin ravintolaillan jälkeen? Tällainenkin palvelu löytyy Koreasta. Se ratkaisee käytännön ongelmia, parantaa liikenneturvallisuutta ja luo samalla työpaikkoja.

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan tulevaisuuskatsausta valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta. Tämän työn tueksi olemme käyneet tutustumassa kiinnostaviin maihin ja toimijoihin maailmalla. Korea oli näistä kohteista ensimmäinen.

Johanna Stenholm

Kirjoittaja on viestintäpäällikkö liikenne- ja viestintäministeriössä.

podcastit

Impulssi-podcast: Liikenteen automaatio muuttaa liikennettä turvallisemmaksi

Impulssi-podcastin toisessa jaksossa pohditaan, mitä liikenteen kehittyminen tarkoittaa liikenneturvallisuudelle. Miten liikenteen automatisaatio vaikuttaa liikennekulttuuriin? Tekevätkö autojen jakamispalvelut liikenteestä turvallisemman? Miten julkiset toimijat ja yritykset saadaan jakamaan liikenneturvallisuutta lisäävää dataa toisilleen?

Keskustelemassa työelämäprofessori, entinen Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sekä Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäneuvos Timo Kievari. Keskustelua johdattelee ministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun