digitalisaatio, viestintä, viestintäpolitiikka, yleinen

Kohti 5G-superlaajakaistaa

Kaisa Laitinen, viestintäneuvos (Kuva: LVM)

Seuraavan sukupolven mobiiliteknologia 5G:stä hypetetään sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Miksi uusi teknologia ansaitsee kaiken saamansa huomion ja miten se eroaa edellisistä versioista?

Yksittäinen teknologia, kuten 5G, ei ole itseisarvo, vaan sillä saavutettavat moninaiset yhteiskunnalliset hyödyt. Kuluttajankin kannalta lienee yhdentekevää, näkyykö puhelimen näytössä 3G, 4G vai 5G. Tärkeintä on, että yhteydet ovat riittäviä senhetkisiin käyttötarpeisiin.

5G:n sanotaan muuttavan perusteellisesti langattomien teknologioiden roolin yhteiskunnassa. Esimerkiksi esineiden internet, koneiden ja laitteiden välinen viestintä, virtuaalitodellisuus ja automaatio edellyttävät nopeita, lähes viiveettömiä ja turvallisia langattomia verkkoja. 5G mahdollistaa monikymmenkertaisesti nopeammat langattomat yhteydet sekä esimerkiksi pienemmän viiveen tiedonsiirrossa ja paremman energiatehokkuuden.

Ei evoluutio vaan revoluutio

5G -teknologian käyttöönotto lisäisi uusia palveluita ja liiketoimintamahdollisuuksia monilla aloilla. Nopeat ja viiveettömät verkot voivat mahdollistaa keinoälyn, liikenteen automaation ja robotisaation kaltaisia innovaatiota ja massiivisen esineiden internetin teollisuudessa. 5G:llä voidaan toteuttaa erittäin lyhyttä viivettä vaativia, reaaliaikaisia ja tietoturvallisia palveluja.

5G:n sanotaankin olevan evoluution sijasta revoluutio. Uutta mobiiliteknologiaa on ilmiönä verrattu painokoneen tai sähkön keksimiseen, ja sen sanotaan jopa mahdollistavan neljännen teollisen vallankumouksen, kun terveydenhuolto, energia, liikenne ja teollisuus digitalisoituvat. 5G-teknologian yhteiskunnalliset vaikutukset ovatkin horisontaalisia. Eikä pidä unohtaa, että jo käytössä oleva 4G-teknologia kehittyy samaan aikaan ja mahdollistaa uusia toimintoja.

Suomi mobiiliteknologian edelläkävijänä

Ministeriömme tehtävänä on luoda suotuisa toimintaympäristö liikenne- ja viestintäpalvelujen tarjonnalle. Ilman toimivia viestintäverkkoja ei ole digitalisoituvaa modernia yhteiskuntaa. Taajuudet ovat perusta ja edellytys 5G:n käyttöönotolle ja Suomen pysymiselle kehityksen kärjessä.

Suomi tunnetaan kansainvälisesti mobiiliteknologian edelläkävijänä. Kattavissa verkoissamme liikkuu eniten dataa asiakasta kohden koko maailmassa. Taajuuksia on osoitettu langattomalle laajakaistalle suhteessa väkilukuun enemmän ja nopeammin kuin muualla Euroopassa. Tämä helpottaa mobiiliverkkojen suunnittelua, vähentää niiden ruuhkaisuutta ja mahdollistaa käyttäjille paremman kapasiteetin.

Laajakaistaliittymiä tarjotaan laajasti ilman datakattoa, edullisin hinnoin ja kattavalla väestöpeitolla. Uskaltaisin sanoa, että taajuuspolitiikkamme on ollut edistyksellistä ja onnistunutta. Se on omalta osaltaan mahdollistanut kilpaillut markkinat ja rajattomat liittymät.

Langattomat laajakaistaverkkomme, niin 3G kuin 4G kattavat nyt noin 99 prosenttia väestöstämme, huolimatta harvasta asutuksesta ja markkinoiden verrattain pienestä koosta.

Tarvitaan kiinteät ja langattomat verkot

Emme voi unohtaa myöskään kiinteitä yhteyksiä. Kiinteiden ja langattomien verkkojen vastakkainasettelu on turhaa: molempia tarvitaan.

Tällä hetkellä toimintavarmimmat ja nopeimmat kiinteät yhteydet toteutetaan valokuidulla. Kiinteitä yhteyksiä tarvitaan erityisesti suurta ja ennakoitavaa yhteysnopeutta vaativiin palveluihin. Lisäksi valokuituyhteydet toimivat huippunopeiden langattomien yhteyksien perustana, koska 5G:n suuret tiedonsiirtonopeudet edellyttävät valokuituyhteyksiä myös tukiasemille.

Erilaiset viestintäverkot muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa tietoyhteiskunnan kehityksen ja kaikenlaisten palvelujen käyttämisen. Ministeriössämme valmistellaan parhaillaan kansallista digitaalisen infrastruktuurin strategiaa, jonka tavoitteena on edistää valokuituyhteyksien rakentamista ja linjata tarvittavat taajuuspoliittiset toimenpiteet 5G:n käyttöönottamiseksi Suomessa.

5G:n kärkimaa ottaa ensimmäiset taajuudet kaupalliseen käyttöön jo 2019

5G -teknologiaa kehitetään ja testataan parhaillaan ympäri maailmaa. Vaikutamme kansainvälisesti ja EU:ssa siihen, että 5G:lle harmonisoidaan riittävästi tarkoituksenmukaisia taajuuksia. Teknologia tarvitsee sekä leveäkaistaisia, äärimmäisen nopeita tiedonsiirtoyhteyksiä mahdollistavia erittäin korkeita taajuuksia, että kattavamman maantieteellisen rakentamisen mahdollistavia matalia taajuuksia.

Suomessa 5G:tä on testattu jo vuodesta 2015 lähtien. Viestintävirasto on myöntänyt 5G:n testaamiseen jo yli 20 radiolupaa teleyrityksille, laitevalmistajille ja erilaisiin tutkimushankkeisiin. 5G:n testaaminen onkin edennyt laboratorioista ulkotiloihin ja vauhdittaa teknologian tulevaa käyttöönottoa. Suomalainen testausekosysteemi on kilpailuvaltti digitalisoituvassa maailmassa.

Ensimmäisiä 5G-päätelaitteita odotetaan markkinoille jo ensi vuoden aikana. 5G:n on arvioitu tulevan laajamittaisemmin kaupalliseen käyttöön 2020-luvun alussa. Suomen tavoitteena on olla 5G:n kärkimaa ja ensimmäisiä 5G taajuuksia tullaankin ottamaan meillä käyttöön jo ensi vuoden alusta.

Olemme siis jälleen ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Suomessa 5G:n käyttöönottoon valmistaudutaan yhdessä ja toimialan yhteistyöllä ja avoimella dialogilla voidaan varmistaa pysymisemme jatkossakin mobiililaajakaistan ykkösmaana.

Emme voi jäädä taputtelemaan itseämme selkään. Palvelut ja kuluttajien käyttötottumukset muuttuvat. Vuonna 2030 tiedonsiirron määrän ennustetaan kasvavan jopa satakertaiseksi nykyisestä. Teknologian ja digitaalisten palveluiden maailmanlaajuisen kehityksen vauhdissa pysyminen edellyttää Suomelta jatkossakin aktiivista taajuuspolitiikkaa.

Ministeri Bernerin blogi

Dronet tuovat uusia palveluita taivaalle – sujuva lainsäädäntö viitoittamaan kehitystä

Teknologian kehitys on tuonut taivaalle uuden kirjon laitteita. Useat yritykset ovat löytäneet droneista hyvän ja kustannustehokkaan tavan tuottaa palveluita. Toimintaa ei usein nähdä perinteisessä mielessä ilmailuna. Drone on vain yksi tapa tuottaa palvelu, oli se sitten kuvaamista, korkean teknologian mittaustehtäviä, paketinkuljetusta tai rakennusten kunnossapitotöitä.

Pienilmailuun perustuvat palvelut voivat tulevaisuudessa olla myös tärkeä osa matkaketjuja. Ne voivat ratkaista sekä ihmisten että tavaroiden liikkumiseen liittyviä pulmia, niin kaupungeissa kuin maaseudun viimeisillä kilometreillä.

Säädösten on tuettava kehitystä

Pienenkin lentävän laitteen käyttämiseen liittyy sääntelyä. Tekniikka ja toimintatavat kehittyvät nopeasti. Myös sääntelyn on kehityttävä.

Lainsäätäjältä odotetaan, että kehitystä hidastavaa sääntelyä perataan uusien ilmailua hyödyntävien palvelujen tieltä. Tämä työ on liikenne- ja viestintäministeriössä jo käynnissä. Jo nyt suomalainen lainsäädäntö on drone-toiminnan osalta maailman sallivinta. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että kehitys jatkuu.

Suuri osa ilmailun säädöksistä on luotu perinteisen ilmailun tarpeisiin. Tällainen sääntely ei välttämättä edistä pienimuotoisemman tai älykkäämmän ilmailun kehittymistä. Uudet palvelut voivat olla luonteeltaan lähellä ilmailua, tai rinnastettavissa esimerkiksi työkoneisiin. Samat säännöt eivät sovellu kaikkeen toimintaan. Perinteistä raskasta ilmailun säädösympäristöä ei pidä soveltaa kaikkeen uudenlaiseen ilmailuun. Tämä ei kuitenkaan tarkoita turvallisuudesta tinkimistä.

Kansainväliset sopimukset miehittämättömän ilmailun kehyksinä

Työhömme säädösten sujuvoittamiseksi vaikuttaa se, että ilmailun normit perustuvat pitkälti kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-sääntelyyn. Vaikuttamisen paikka on kansainvälisillä foorumeilla. Tulossa olevan miehittämätöntä ilmailua koskevan EU-sääntelyn tulee olla sellaista, että siinä asetetaan turvallisen toiminnan tavoite, mutta ei esitetä yksityiskohtaisia keinoja. On selvää, että kokonaan uusi yhteiseurooppalainen sääntely tekee suomalaisesta toimintaympäristöstä nykyistä säädellympää. Se tuo tullessaan esimerkiksi rekisteröimistä koskevia vaatimuksia.

Tärkeää on vaikuttaa siihen, että kehittyvää alaa ei ylisäännellä. Ei ainakaan erilaisten uhkakuvien pelottelemana. Sääntelyn määrällä ei ole vaikutusta niihin, jotka eivät säännöistä piittaa.

Ilmailun pelisääntöjen lisäksi asiaan liittyy myös maankäytön kysymyksiä. Tarvitaan paikkoja lentoon lähtemiseen ja laskeutumiseen, niin kaupungeissa kuin harvaan asutuilla alueilla. Näiden paikkojen on oltava sellaisia, että niistä voi saumattomasti kytkeytyä osaksi muita ilma-, tie-, raide- ja vesiliikenteen palveluja, asiakkaiden tarpeiden mukaisina aikoina.

Automaatio ja digitalisaatio turvallisuuden ytimessä

Kaupallisen ilmailun perusedellytyksiä ovat korkea turvallisuustaso ja ympäristönäkökohtien huomioiminen. Näiden perusteiden säilyminen on välttämätöntä liikennemäärien kasvaessa. Tulevaisuudessa ilmassa saattaa olla perinteisten ilma-alusten rinnalla tuhatkertainen määrä eri kokoisia ja eri verkkoihin kytkeytyviä lentäviä laitteita. Kaikkien on voitava toimia turvallisesti.

Ilmatilan sulkeminen tai rajoittaminen droneilta ei ole kestävä ratkaisu. Tärkeämpää on löytää keinot, jotka auttavat kaikkia vastuullisia toimijoita hyödyntämään ilmatilaa. Ainoastaan näin kaupallisen ilmailun palvelut voivat kehittyä ja luoda uutta kasvunalustaa koko elinkeinoelämälle ja uusia ja parempia palveluita kuluttajille.

Kaupallisen toiminnan esteeksi ei saa muodostua se, etteivät laitteet näe tai kuule toisiaan. Fyysisen infrastruktuurin lisäksi tarvitaan digitaalista infraa varmistamaan, että kaupallisen ilmailun toimijoilla on käytettävissään digitaalinen tilannekuva muun muassa ympäröivästä liikenteestä, ilmatilavarauksista ja maanpinnan ja rakennelmien muodostamista esteistä.

Täysin automaattisesti ihmiset ja tavarat eivät taivaalla toistaiseksi vielä kulje. Matkustajakoneen ohjaamossa istuu lentäjä, joka käy sanallisia radiokeskusteluja lennonjohtajan kanssa, vaikka laitteet osaisivatkin jo porrastaa ja lentää lentokoneita. On tarpeen pohtia, miten liikennettä voidaan jatkossa ohjata automaattisemmin. On myös tehtävä mahdolliseksi sellaisten ilmailua hyödyntävien palvelujen kehittyminen, joissa tavaroiden lisäksi myös ihmiset nousevat matkustajiksi miehittämättömiin aluksiin. Tällaisessa palvelussa vastuun matkustajasta kantaisi ilma-aluksen päällikön sijaan lentoa operoiva yritys. Perinteisten toimintamallien muokkaaminen on iso kysymys ja kynnys, mutta työ täytyy tehdä.

Palveluja on kehitettävä aitoihin asiakastarpeisiin perustuen. Liikenne- ja viestintähallinnon virastouudistus ja liikenteenohjausyhtiön perustaminen antavat tähän hyvät edellytykset; datan ja etenkin eri kulkumuotojen ammattiliikenteessä syntyvän paikannustiedon käyttöoikeuksia on tarkasteltu ja tarkastellaan osana liikennepalvelulain uudistamista.

On tärkeää, että kaupallisessa ilmailussa tarvittavaa tietoa tuotetaan, käsitellään ja jaetaan joukkoistetusti. Tiedon on palveltava yksittäisten toimijoiden lisäksi koko ilmailu- ja liikennetoimijoiden verkostoa ja palveluita käyttäviä asiakkaita.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 11.02.2018.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.

yleinen

Tule kuulluksi, anna lausunto!

Eine Rossi (Kuva: LVM)

Meillä kaikilla on oikeus kertoa mielipiteemme siitä, millaisia lakeja Suomessa on tai millaisia vasta valmistellaan. Poimintoja netin keskustelupalstoilta:

”Kuka %?!!&£ se tästäkin oli vastuussa? Milloin tää muutos tuli? Oletko tosissasi valmistelemassa autoihin gps-seurantaa? Siis mitä helv… Jos kaksi kaistaa samaan suuntaan, niin saako bussi tulla pysäkiltä suoraan toiselle kaistalle? Öh, nyt en ymmärtänyt, mikä on muuttumassa.”

Nettiheittojen sijaan on mahdollista tulla myös vakavammin kuulluksi. Lisäksi se on toivottavaa. Vaikuttamisen aika on silloin, kun lakeja valmistellaan, ja eri tahojen kuuleminen on olennainen osa tätä työtä.

Hallintokielellä puhutaan kuulemisista ja lausunnoista. ”Lausunto” kuulostaa juhlavammalta kuin mitä se on. Kysymys on yksinkertaisesti mielipiteen ilmoittamisesta kirjallisesti. Oikeus antaa lausuntoja on niin yksittäisillä ihmisillä, organisaatioilla kuin viranomaisillakin – ei vain niillä, joilta sitä on erityisesti pyydetty.

Lausuntokierroksia ei järjestetä turhan takia. Lausunnoilla on väliä ja jokaiseen lausuntoon perehdytään. Monesti lausunnoissa tulee esille näkökulmia, joita valmistelijat eivät ole osanneet ajatella. Lausunnot vaikuttavat siihen, millainen laista lopulta tulee.

Lausunnolla ei ole kaavaa tai määrämittaa. Koko laajasta lakipaketista ei tarvitse muodostaa mielipidettä: lausunto voi koskea hyvinkin pientä asiakohtaa. Keskeistä on se, että lausuja ilmoittaa, mikä hänen mielestään on lakiluonnoksessa vialla. Toki kehuakin saa. Perustelluista mielipiteistä tykätään. Erityisen tervetulleita ovat parannusehdotukset.

Lausuntoja varten lakiluonnos perusteluineen on nähtävillä Valtioneuvoston hankeikkunassa ja useimmiten myös lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Lisäksi lausuntoja voi lähettää niitä pyytävien ministeriöiden kirjaamoon sähköpostilla tai kirjeenä. Lausuntopalvelu.fi-sivulle kirjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä esimerkiksi pankkitunnuksilla.

Tuskin lausunnon kirjoittaminen on kenenkään Lempiharrastus nro 1. Mutta se on varma keino saada tärkeistä asioista äänensä kuulluksi ja dokumentoiduksi. Lyhytkin lausunto kirjataan ja säilytetään. Ja se on painavampi kuin katoava sohaisu somessa.

”Kyllä niitä korjausta kaipaavia pykäliä olisi vaikka millä mitalla, mutta ei jaksa alkaa niitä tuonne (lausuntopalvelu.fi) ruveta esittämään, kun tietää ettei yhden ihmisen esityksille paljoa painoarvoa anneta”, kirjoitti nimimerkki Ajomies netin keskustelupalstalla vuosi sitten, kun luonnos tieliikennelaiksi oli lausuntokierroksella.

Hyvä Nimimerkki: Kunpa olisit jaksanut kirjoittaa. Sillä olisi ollut merkitystä.

Eine Rossi

Kirjoittaja on viestintäasiantuntija ministeriön viestinnässä

podcastit

Impulssi-podcast: Tulevaisuudessa sinäkin saatat matkustaa juhannuksena karaokejunalla

Impulssi-podcastin yhdeksännessä jaksossa pohditaan rautatieliikenteen tulevaisuutta. Suomi avaa tulevina vuosina rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkoilla luovutaan ja markkinoille tulee mukaan uusia toimijoita.

Miten raideliikenne avataan markkinoille? Minkälaisia vaikutuksia sillä on matkustajien arkeen? Miten rautatiepalvelut muuttuvat? Entä hinnat? Miten rautatieliikenteen avaaminen markkinoille vaikuttaa koko suomalaiseen liikennejärjestelmään?

Vieraina keskustelemassa Aalto-yliopiston markkinoinnin työelämäprofessori Lasse Mitronen sekä Liikenne- ja viestintäministeriön markkinayksikön johtaja Laura Eiro. Keskustelua johdattelee Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun