yleinen

”Kadulla tehtävät työt” ja muita julkaisuja

Eine Rossi (Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole tutkimusministeriö, mutta erilaisia asioita tutkitaan ja selvitetään paljon. Tästä materiaalista syntyy julkaisuja, joita vuosien varrella on kertynyt Valtioneuvoston julkaisuarkistoon (Valto) hieman toista tuhatta.

Tutkimustietoa tarvitaan päätöksenteon pohjaksi ja esitysten tueksi. Erilaisia vaihtoehtoja on punnittava, eikä tämä onnistu, ellei niitä ole vertailtu.

Selvityksiä on tehtävä myös siksi, että tiedettäisiin, onko maan liikenteessä ja viestinnässä jotakin kohennettavaa. Epäkohdista täytyy muodostaa realistinen kuva. Koska LVM haluaa toimia läpinäkyvästi, julkaistaan myös vähemmän imartelevia tuloksia tuottaneet selvitykset.

Lisäksi LVM on julkaissut roppakaupalla selvityksiä ja raportteja hallinnonalan toiminnan kehittämiseksi ja ohjenuoraksi toimijoille.

Valton julkaisuluettelo on itse asiassa kiehtovaa luettavaa. Sieltä löytyy esimerkiksi historian kaari siitä, miten digitalisaatio on lyhyessä ajassa kehittynyt. Nämä kaksi sitaattia ovat varsin kuvaavia:

”Kuvapuhelimien erilaisia kokeiluja on ollut ainakin neljä vuosikymmentä. Kokeiluilla on yleensä ollut yksi ja sama tulos: kuvapuhelin on tarpeeton, se ei ole olennainen lisä tavalliseen puheluun jokapäiväisessä käytössä.” (Viestintäpalvelujen yleistymisen esteet, 2005)

”Yksinkertaisimmillaan etäläsnäolo on videokuvan ja äänen välittämistä esimerkiksi videokokouksessa, mutta yhdistäminen keinotodellisuuden tai lisätyn todellisuuden teknologioihin on ollut tyypillinen ja ilmeisen luonnollinen kehitysaskel etäläsnäolon tutkimuksessa.” (Keinotodellisuuden hyödyntäminen liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla. Selvitys, 2017)

LVM:n julkaisut eivät ole bestsellereitä millään asteikolla. Harvoin ne kuitenkaan ovat niin kuivia ja kryptisiä, että vain aiheeseen vihkiytyneet ymmärtävät sisällön: ”Yhdistelmän 3-3-3 sivuttaisaseman RA-arvo vetoautopainotteisesti lastatussa tapauksessa on selvästi korkeampi kuin yhdistelmien 3-3 ja 3-4 sivuttaisaseman RA-arvo.” Mutta aina selvitykset johonkin tarpeeseen on tehty, ja jotakin tarkoitusta ne palvelevat.

Ainoa vähänkin klikkiotsikon suuntaan viittaava LVM:n julkaisu on löytämäni helmi eli julkaisu B28 vuodelta 2002, joka valitettavasti ei vielä ole Valtossa.

Sen otsikko on ”Kadulla tehtävät työt”.

Se kertoo katutöiden lupamenettelyn kehittämisestä. Tietysti.

Eine Rossi

Kirjoittaja on viestintäasiantuntija ministeriön viestinnässä

podcastit

Impulssi-podcast: Suomi – älykäs keskipiste?

Impulssi-podcastin erikoisjaksossa pohditaan, miten suomalainen osaaminen ja palvelut voivat muuttaa maailmaa. Kuinka Suomesta tulee älykkäiden palveluiden tunnettu osaajavaltio? Missä suomalaiset ovat jo maailman parhaimmistoa? Minkälaisia visioita tarvitaan esimerkiksi parempien 5G-verkkojen, älykkään liikenteen ja infrastruktuurin järjestämisen takaamiseksi?

Livenä äänitetyssä jaksossa keskustelevat Rolls Roycen johtaja Sauli Eloranta, Space Systems Finlandin toimitusjohtaja Vera Sylvius, EK:n puheenjohtaja ja Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila sekä OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio. Keskustelu on nauhoitettu Liikenne- ja viestintäfoorumissa 6.3.2018 ja sen juontaa toimittaja Baba Lybeck.

podcastit

Impulssi-podcast: Maailma muuttuu, kestääkö Suomi?

Impulssi-podcastin erikoisjaksossa etsitään ratkaisuita tulevaisuuden yhteiskunnan kohtaamiin haasteisiin. Tulevaisuuden yhteiskunnalta ja sen verkoilta edellytetään kestävyyttä ja kykyä vastata uusiin haasteisiin. Millaisin ratkaisuin kuljemme kohti tulevaisuutta? Tätä kysyttiin LVM:n Liikenne- ja viestintäfoorumissa 2018.

Livenä äänitetyssä jaksossa keskustelijoina ovat liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman, Sitran johtaja Mari Pantsar, Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell ja YIT:n johtaja Juha Koskiainen. Keskustelu on nauhoitettu Liikenne- ja viestintäfoorumissa 6.3.2018 ja sen juontaa toimittaja Baba Lybeck. Lue loppuun

yleinen

Datataloudessa tarvitaan yhteistyötä

Taru Ratsas, viestintäneuvos, Tietoliiketoiminta-yksikkö

Data on liiketoiminnan kasvun moottori. Se vaikuttaa yritysten ja käyttäjien lisäksi myös kansantalouden toimintamekanismeihin. EU:n datatalouden arvo kattaa noin kaksi prosenttia yhteisön bruttokansantuotteesta. Tämän arvioidaan kasvavan neljään prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.  Näin tapahtuu, jos digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistoimia saadaan toteutettua laajasti.

Datan tuotanto kasvaa nopeasti. Digitaaliset palvelut perustuvat yhä enemmän dataan ja digitaaliseen jalanjälkeemme, jota kertyy laitteista, prosesseista ja ihmisistä. Datataloudessa tehokkaat ja helppokäyttöiset palvelut luodaan tiedolla ja sen liikkuvuudella. Mutta ymmärrämmekö me käyttäjinä riittävästi sitä, miten dataa todellisuudessa käytetään palvelujen vaihdannan logiikassa, hyödykkeenä tai syötteenä tekoälylle? Datatalouden ymmärtämisen vaatimukset markkinoiden toimivuuden, julkisen talouden, tasa-arvon ja etiikan tasolla ovat nousemassa uudelle tasolle.

Data on hyödyllistä vain käytössä

Siirryttäessä automaation ja koneoppimisen mahdollistamaan maailmaan, on datan hallinta jatkossa entistä kriittisempi kilpailutekijä. Tärkeää ei ole niinkään sen määrä, vaan laadun, käytettävyyden ja merkityksen varmistaminen.

Dataa on siis riittävästi, mutta se on soveltamisen kannalta usein väärässä paikassa tai muodossa, tiukasti esimerkiksi laitteen valmistajan, jakelualustan, datan tuottajan tai rekisterinpitäjän hallussa. Tulevaisuudessa palvelut ovat kuitenkin systeemejä ja verkostoja, joiden tarjontaan harvan yrityksen itse keräämät datavarannot riittävät. Menestyvässä datataloudessa tarvitaan uudenlaista yhteistyötä ja uusia toimintamalleja.

Data rinnastetaan muutosvoimana usein öljyyn tai sähköön. Entä, jos data nähtäisiin uusiutuvana energiana, jota on saatavilla lähes rajattomasti? Näin tapahtuu, jos valjastamme datan käyttöömme järkevästi: teknologian, innovaatioiden ja yhteistyön avulla.

Kitka pois datan vaihdannasta

Erityisesti yritysten välisessä datan vaihdannassa on nähtävissä kitkaa. Datan jakamiseen perustuvaa liiketoimintaa ei vielä ehkä ymmärretä tarpeeksi tai datan yhdistelystä syntyvä tulonjako ei avaudu yhteisiksi toimintamalleiksi. Selvitysten mukaan suomalaisyritykset eivät juurikaan tarjoa tietorajapintoja. Kun tarkastellaan menestyviä yrityksiä, datan avaaminen on kuitenkin yksi voittavista strategioista.

Datalla on arvoa ainoastaan silloin, kun se on käytössä. Vartioimalla dataa öljyn tavoin, kuin kallista raaka-ainetta, lukkiudutaan helposti siiloihin, osaoptimointiin ja vanhoihin toimintamalleihin. Niiden heikkouksissa uudet disruptoivat toimijat näkevät mahdollisuutensa. Datan saatavuutta edistävien yhteistyön käytänteiden ja ”pelisääntöjen” pohdinta on tarpeen.

Datatalousfoorumi on yhteistyön areena

Miten kehitämme tasapainoista datataloutta, jossa datan käyttö liiketoiminnassa hyödyttäisi kaikkia toimijoita? Miten voisimme kukoistaa globaalissa datataloudessa? Miten otetaan lähtökohdaksi yhdessä menestyminen datan saatavuudella? Miten varmistetaan datan liikkuvuus palveluissa ja käyttäjälähtöinen datan hallinta sekä yritysten investointien kannusteet datataloudessa? Näistä kysymyksistä käynnistyy Datatalousfoorumi!

Foorumin tarkoituksena on tehdä näkyväksi datatalouden kehitystä, oppia esimerkeistä, edistää dataperusteisen liiketoiminnan edellytyksiä ja keskustella yhteisistä tulevaisuuden haasteista. Ensimmäisen tilaisuuden teemana ovat datatalouden toimintamekanismit. Esitämme asiantuntijoiden kanssa ratkottavia haasteita siitä, millaiselta tulevaisuutemme näyttää teknologiavetoisessa datataloudessa, miten data luo markkinoita liiketoiminnan ja kokonaistalouden eduksi ja miten voimme luoda yhteistyön edellytyksiä globaalissa datataloudessa.

Tapahtumasarjan ensimmäisessä kohtaamisessa kuulemme alustuksia kolmesta teemasta. Ensimmäisessä teemassa kysytään: Onko datatalous nähtävä mahdollisuutena vai uhkana? Toisessa datataloutta lähestytään alustojen ja skaalautuvien palveluverkostojen toimintalogiikkojen kautta. Lopuksi tarkastellaan sitä, miten data näkyy arkipäivässämme niin yrityksen kuin käyttäjän näkökulmista.

Haastamme myös osallistujia kertomaan datatalouden teemoja, jotka he kokevat tärkeiksi yhdessä käsiteltäviksi aiheiksi. Tervetuloa rakentamaan dataan perustuvan talouden edellytyksiä!

Datatalousfoorumi liittyy valtioneuvoston Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö – kärkihankkeeseen.

Taru Rastas

Kirjoittaja Taru Rastas työskentelee viestintäneuvoksena liikenne- ja viestintäministeriössä, Tieto-osastolla.

Ilmoittaudu Datatalousfoorumiin viimeistään 11.3.2018 klo 12 (tai niin kauan kuin paikkoja riittää)

Kutsu Datatalousfoorumiin 14.3.2018 – – Datatalouden mekanismit ja markkinat (PDF)

Suora webcast: Datatalouden foorumi: Miten dataliiketoiminnan rattaat saadaan pyörimään? (YouTube 14.3.2018 klo 10-12)

Valtioneuvosto.fi: Datatalousfoorumi (LVM016:00/2018)

Valtioneuvosto: Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen