EU, liikenne

Se päivä kun rekkamies päästörajoista riemastui

Taina Pieski, strategiajohtaja (Kuva: LVM)
Taina Pieski, strategiajohtaja (Kuva: LVM)

Pari viikkoa sitten Euroopan komissio julkisti esityksen, joka leikkaisi raskaan liikenteen hiilipäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun raskaan liikenteen hiilipäästöille asetetaan yhteiset EU-rajat.

Meistä moni yllättyi kun perinteisen metakan sijaan näimmekin Suomessa otsikoita: ”Raskaan liikenteen historiallisia päästörajoituksia tervehdittiin ilolla” (Yle). Kuljetusala ja autonvalmistajat kertoivat yhteen ääneen osallistuvansa mielellään ilmastotalkoisiin. Kuulimme, että kehitys on joka tapauksessa kohti hybridi- ja sähkömalleja, ja kaikkien on tehtävä jotain ilmaston eteen. Se tiedetään, että vuoden 2025 jälkeen kaluston hinta nousee jonkin verran, mutta polttoainekustannukset alenevat.

Näin muuttuu ajattelu ja asenteet kestävää kehitystä kohtaan. Tästä kertoi myös sijoittajien puheenvuorot viime syksynä Slushissa, kun useampi kokenut sijoittaja kertoi, ettei sijoita muihin start upeihin kuin niihin, joiden missio on kestävä kehitys.

Esimerkit kertovat osuvasti, kuinka kestävästä kehityksestä on tullut yhteinen asia. Vaikka paljon on vielä tehtävää, kestävän kehityksen edistäminen on ymmärretty useimpien toimialojen ja politiikkalohkojen yhteiseksi asiaksi, toiminnan perustaksi. Näin myös liikenteessä ja viestinnässä.

Liikenteen ja viestinnän ratkaisuilla voidaan vaikuttaa merkittävästi kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen. Esimerkiksi sitoumus liikenteen päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ja vielä kunnianhimoisempi tavoitteemme hiilettömästä liikenteestä vuoteen 2045, vaikuttavat merkittävästi liikenteen päästöihin. Samaan aikaan digitalisaatio ja tieto mahdollistavat uusia kestäviä liikkumispalveluita ja muuttavat liikennejärjestelmää ja kokonaisia kaupunkeja kestävämmäksi.

Suomessa vietetään neljättä kertaa Euroopan kestävän kehityksen viikkoa 30.5.-3.6. Tänä vuonna viikon teemana on kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta Agenda2030:sta sekä kestävän kehityksen työstä Euroopassa.

Konkreettinen kestävän kehityksen tekomme vuonna 2018 on liikenne- ja viestintäministeriön tekemä kestävän kehityksen sitoumus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. LVM sitoutuu edistämään kävelyä ja pyöräilyä toteuttamalla maaliskuussa julkaistun valtioneuvoston periaatepäätöksen ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteitä, sekä toteuttamalla yhdessä hallinnonalan toimijoiden kanssa ”Liikun, siis olen” -kampanjan.

Henkilökohtainen sitoumukseni on siirtyminen työmatkapyöräilyyn huhtikuun alusta lähtien. Aamuinen pyörämatka on antanut hyvän energiabuustin päivän työtehtäviin!

Hyvää kestävän kehityksen viikkoa kaikille!

Taina Pieski

Kirjoittaja on strategiajohtaja LVM:ssä.

yleinen

Vuoden pyöräilijä -palkinto meille kaikille

anne_berner_blogi
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (Kuva: LVM)

Vastaanotin tänään Vuoden pyöräilijä -tunnustuksen. Tämä palkinto on minulle suuri kunnia.

Ministerinä pääsen valitettavan harvoin itse pyörän selkään, mutta onneksi työssäni voin parantaa muiden mahdollisuuksia pyöräilyyn.

Erityisen paljon ilahduin valintaraadin monipuolisesta kokoonpanosta. Järjestöjen, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden avoin yhteistyö on myös täällä ministeriössä työmme pääperiaatteita.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma valmisteltiin samoin laajassa yhteistyössä. Tämän ansiosta ohjelma on monipuolinen, eri tarpeet huomioiva ja sisältää aidosti kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parantavia toimenpiteitä.

Yhteistyössä valmisteltu ohjelma myös sitoutti jo valmistelun yhteydessä eri tahot toimenpiteiden toteuttamiseen ja paransi vuorovaikutusta toimijoiden välillä.

Mielelläni jakaisin tunnustuksen ohjelman valmisteluun osallistuneiden henkilöiden ja organisaatioiden kesken: mielestäni tässä joukossa on useampia Vuoden pyöräilijöitä.

Ohjelman kirjoittamiseen osallistuivat ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtion liikuntaneuvosto, Liikennevirasto, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES sekä Pyöräliitto ja Pyöräilykuntien verkosto. Lisäksi useat muut tahot osallistuivat valmisteleviin keskusteluihin, sekä antoivat lausuntoja ohjelmasta.

Heille kaikille kuuluu myös kiitos siitä, että Suomesta tehdään yhä parempi maa pyöräilijöille.

Kävelyllä ja pyöräilyllä on Suomessa mahtavat mahdollisuudet kasvuun. Me suomalaiset teemme tällä hetkellä noin kolmanneksen matkoista jalan tai pyörällä. Kuitenkin kaikista alle 3 kilometrin matkoista jo noin 60 prosenttia tehdään henkilöautolla. Tiedän, että pystymme parempaan.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä on kaksi erittäin painavaa perustetta:

Ensinnäkin: meidän pitää vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, ja yksi tapa on vaihtaa auto pyörään lyhyillä matkoilla. Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa liikenteen päästöjä tulee seuraavan 12 vuoden aikana vähentää 50 prosenttia.

Ja toiseksi: pyöräily ja kävely pitää meidät liikkeellä ja terveinä. Liikkumattomuus on viime vuosina noussut jo neljänneksi suurimmaksi kuolemanriskiä lisääväksi tekijäksi maailmassa.

Kävelyä ja pyöräilyä kannattaa edistää myös mukavuussyistä. Kävely ja pyöräily ovat kaupunkiympäristössä helppoja, edullisia ja nopeita liikkumisvaihtoehtoja. On paljon näppärämpää löytää parkkipaikka pyörälle kuin henkilöautolle.

Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito ovat edullisia suhteessa moottoriajoneuvoväylien vastaaviin kuluihin.

Ja sitä paitsi: pyöräily on hauskaa!

Pyöräily voidaan jatkossa liittää entistä saumattomammaksi osaksi erilaisia liikkumispalveluita. Liikenteen digitalisaatio auttaa löytämään kullekin sopivat reitit, aikataulut ja erilaiset liikkumisvaihtoehdot helposti ja jouhevasti. Meille on jo syntynyt liiketoimintaa, joka yhdistää joukkoliikenteen ja kaupunkipyörät yhteen ja samaan kuukausimaksuun. Uskon, että lisää on tulossa.

Pyöräily sopii moneen tarpeeseen ja tilanteeseen, teit sitten lyhyen pikapyrähdyksen tai pitkän matkan kiertoajelun. Toivotan teille kaikille sujuvaa ja turvallista pyöräilykesää!

Anne Berner

liikenne- ja viestintäministeri

digitalisaatio, EU, tietosuoja, tietoturva, viestintä

Tietoturvaa kasvatetaan yhteistyössä

Maija Rönkä (Kuva: LVM)
Maija Rönkä (Kuva: LVM)

Yhteiskunta digitalisoituu vauhdilla. Olemme yhä riippuvaisempia digitaalisten palveluiden käytöstä. Ilman toimivia yhteyksiä ja palveluita arki ei suju eivätkä liiketoimet onnistu.

Yhteiskuntamme keskeiset palvelut, kuten sähkön ja juomaveden jakelu sekä liikenteen palvelut tarvitsevat viestintäverkkoja ja tietojärjestelmiä toimiakseen. Myös monet muut tärkeät ja hyödylliset arjen palvelut tavoitetaan tietoverkkojen välityksellä, oli kyse sitten viranomaisten kanssa asioinnista tai ajanvietteestä.

Jotta arki ja yhteiskunta toimivat normaalisti, myös digitaalisten palveluiden on toimittava. Tietoturvallisuuden merkitys palveluiden laadulle ja toimintavarmuudelle kasvaa digitaalisessa yhteiskunnassa.

Tietoturva ei ole uusi asia. Suomessa useilla toimialoilla on jo velvoitteita huolehtia palveluiden tietoturvasta. Tietoturvallisuutta koskevia säädöksiä sisältyy esimerkiksi viestintäpalveluita, pankkitoimintaa sekä terveydenhuoltoa koskevaan lainsäädäntöön. Luettelo täydentyy, kun voimaan astuvat 9.5.2018 myös energian ja juomaveden jakelua, liikenteen ohjausta, keskeisiä satamia ja lentoasemia sekä eräitä digitaalisia palveluita, kuten pilvipalveluita ja hakukoneita koskevat uudet tietoturvavelvoitteet. Muutosten taustalla on EU:n verkko- ja tietosuojadirektiivi.

Jatkossa yhä useampien palveluiden tarjoajien on siis huolehdittava tietoturvasta ja ilmoitettava tietoturvaloukkauksista valvontaviranomaisille. Velvoitteita valvovat samat viranomaiset, jotka valvovat muutenkin näiden palveluiden tarjontaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sähkönjakelun osalta Energiavirastoa ja liikenteen ohjauksen osalta Liikenteen turvallisuusvirastoa.

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus auttaa koko yhteiskuntaa kasvattamaan tietoturvallisuutta

Lakisääteiset velvoitteet eivät kuitenkaan yksin riitä. Niitä täydentää viranomaisten ja palveluiden tarjoajien vapaaehtoinen yhteistyö ja tiedonvaihto. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus auttaa tietoturvaloukkauksien selvittämisessä ja mahdollistaa luottamukseen perustuvan tiedonvaihdon tietoturvaloukkauksista ja haavoittuvuuksista elinkeinoelämän ja viranomaisten kesken. Tiedonvaihto perustuu ajatukseen molemminpuolisesta hyödystä. Yhteistyöhön osallistuvat saavat vastineeksi arvokasta tietoa, jonka avulla tietoturvariskeihin voidaan etukäteen varautua. Suomessa tämä yhteistyö toimii kansainvälisestikin vertailtuna mallikelpoisesti.

Lisäksi Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus tiedottaa tietoturvallisuuteen liittyvistä ilmiöistä ja julkaisee esimerkiksi tietoturvaloukkauksia ja haavoittuvuuksia koskevia varoituksia. Kyberturvallisuuskeskus tarjoaa myös tietoturvapalveluita valtionhallinnolle ja huoltovarmuuskriittisille yrityksille. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksella on siis merkittävä rooli koko yhteiskunnan tietoturvallisuuden kasvattamisessa.

Voimaan astuvat säädökset lisäävät Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen edellytyksiä auttaa tietoturvallisuuden parantamisessa. Digitalisaatiokehityksen kiihtyessä on tärkeää huolehtia, että Viestintävirastolla on riittävät resurssit jatkossakin.

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksella on tärkeä rooli yhteiskunnan tietoturvan kasvattamisessa. (Kuva: LVM)
Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksella on tärkeä rooli yhteiskunnan tietoturvan kasvattamisessa. (Kuva: LVM)

Yhteistyöllä parannetaan tietoturvallisuutta koko yhteiskunnassa

Kansallinen yhteistyö tietoturvallisuuden parantamiseksi on tärkeää. Sitä tehdään yritysten ja viranomaisten kesken mutta myös viranomaisten välillä.

Internet ja digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan tunne valtioiden rajoja. Tämän vuoksi on tärkeää, että yhteistyötä tehdään myös kansainvälisesti. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksella on pitkät kansainvälisen yhteistyön perinteet ja hyvät yhteistyösuhteet globaaliin tietoturvayhteisöön.

EU:n tasolla yhteistyö tiivistyi edelleen, kun verkko- ja tietoturvadirektiivillä perustettiin uusia EU-valtioiden välisiä yhteistyönmuotoja. Myös Liikenne- ja viestintäministeriö ja Viestintävirasto osallistuvat tähän työhön. Sen avulla suomalaiset saavat jatkossa entistä helpommin ja tehokkaammin tärkeää tietoa muissa EU-maissa havaituista tietoturvaongelmista.

Vain yhteistyössä pystymme kasvattamaan koko yhteiskunnan tietoturvallisuutta. Uskon, että tulevaisuudessa turvalliset digitaaliset palvelut helpottavat arkeamme ja voimme luottavaisin mielin vaikka hypätä automaattiauton kyytiin ja antaa tekoälyn ja robottien hoitaa tylsimmät arkirutiinit puolestamme.

Kirjoittaja työskentelee lakimiehenä liikenne- ja viestintäministeriön Tieto-osastolla.

Ministeri Bernerin blogi

Suuret infrahankkeet haastavat ajattelemaan toisin

Uudet yhteydet synnyttävät uutta ajattelua. Sillat, tunnelit, raiteet ja kanavat ovat aina luoneet uuden yhteyden lisäksi kasvaneita kaupunkeja ja uutta liiketoimintaa.

Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat huimaavia, mutta niiden hyödyt ja arvo realisoituvat vasta pidemmällä aikavälillä ja laajemmalla tarkasteluperspektiivillä. Suuria infrahankkeita suunniteltaessa on järkevää katsoa kauas.

Juutinrauman silta Malmön ja Kööpenhaminan välillä avattiin kesällä 2000. Saman vuoden lokakuussa The Economist kirjoitti sillan olevan taloudellinen epäonnistuminen, sen käyttäminen liian kallista ja käyttäjämäärätkin ennakoituun nähden vähäiset. Nykyään silta on menestystarina, joka on hyödyttänyt molempia sen yhdistämiä maita ja metropolialueita. Sen rakentamiseen otettu laina pystytään maksamaan suunniteltua nopeammin ja liikennemäärät ovat jatkuvassa kasvussa.

Rautatie- ja maantiesilta ei olekaan pelkkä liikenneyhteys, vaan uuden kasvun mahdollistaja. Ruotsista on kiinteä yhteys Eurooppaan, joka mahdollistaa uudenlaisen asumisen, yrittämisen ja elämisen. Yhteyden yhteiskunnalle koituvaa taloudellista hyötyä ei mitata vain kertyvien käyttömaksujen summalla.

Samanlaisia uusien yhteyksien luomista me voisimme edistää myös Suomessa, ei vain fyysisesti vaan myös ajattelussamme. Satojen tuhansien aasialaisten mielissä ja matkavarauksissa Suomi on jo pohjoinen portti ja nopein reitti saavuttaessa Eurooppaan. Voisimmeko olla sitä myös muissa liikennemuodoissa?

Tulevaisuudessa raideliikenne on keskeisessä roolissa, kun Suomi kaupungistuu ja integroituu entistä enemmän muuhun Eurooppaan. Sekä ihmiset että tavarat tarvitsevat nopeita, turvallisia, ennakoitavia ja ympäristöystävällisiä liikennemuotoja.

On Suomen ja koko Euroopan etu, että rataverkko ulottuu Pariisista Suomen kautta Jäämerelle ja Turusta Pietariin. Kansainväliset yhteydet ovat kilpailukyvyn kannalta keskeisiä ja niitä on myös suunniteltava kansainvälisesti. Lähivuosina on erityisen tärkeää pyrkiä vaikuttamaan Euroopan laajuisen TEN-T -liikenneverkon määrittelyyn, jotta merkittävien yhteyksien kehittäminen ei jäisi yksittäisten maiden harteille.

Uudet arviointimenetelmät tukemaan infrahankkeiden suunnittelua

Suurten hankkeiden kannattavuuden arviointiin perinteinen infrarakentamisessa käytetty hyötykustannussuhdelaskenta sopii huonosti. Hyötykustannussuhde ei yksin anna riittävää kuvaa hankkeen kannattavuudesta, koska se ei huomioi laajempia kerrannais- ja heijastusvaikutuksia esimerkiksi työpaikkojen ja yritysten toimintaedellytyksiin tai kannattavuuteen. Myös maankäyttöön liittyvät vaikutukset jäävät tarkastelun ulkopuolelle.

Hankkeita valmistelevien on otettava rohkeasti käyttöön uusia arviointimenetelmiä. Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnista voi ottaa oppia esimerkiksi Englannissa käytössä olevista arviointimenetelmistä. Lontoon Crossrail-hankkeessa aluetaloudellisia vaikutuksia on arvioitu hyötykustannussuhdelaskentaa laajemmin. Lontoon joukkoliikennettä parantavan hankkeen arvioinnissa on huomioitu muun muassa vaikutukset työvoiman tarjontaan ja siirtymiseen sekä maankäyttöön.

Raideliikenne vaatii mittavia investointeja ja rahoitusta näille hankkeille on vaikea löytää valtion budjetista. Hankkeiden toteutuminen on myös hidasta. Isojen hankkeiden osalta kuluu helposti kymmenen vuotta ennen kuin suunnittelun aloittamisesta on päästy liikennöimään uudella radalla.

EU:n säädökset asettavat myös omat reunaehtonsa investointimaksujen keräämisen rautatieoperaattoreilta. Mahdolliset investointimaksut on pidettävä tasolla, jolla ne eivät aiheuta siirtymää muihin liikennemuotoihin. Toisaalta ilman merkittäviä investointeja ei ole myöskään merkittävää mahdollisuutta kasvattaa matkustaja- ja tavaramääriä raideliikenteessä.

Jotta yhteiskunnan kannalta tärkeitä investointeja voidaan nopeuttaa tai ylipäätään tehdä, niin on löydettävä uusia rahoitusmalleja. Hankkeiden toteuttaminen voidaan antaa esimerkiksi yksityisille hankeyhtiöille tai hakea mahdollisuuksia liikelaitosmallista.

Ajatteluumme on juurtunut sanonta, jonka mukaan Suomi on saari. Tämä sanonta ei kuitenkaan saisi hallita ajatteluamme ja kykyämme nähdä tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Ehkä voisimme ottaa mallia yhteyksien rakentamisesta ja uusista ajattelutavoista maalta, joka koostuu lähes pelkistä saarista. Tiedättekö mitä tanskalaiset tekevät? Suunnittelevat jo seuraavaa suurhanketta, tunnelia Saksaan.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 01.05.2018.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.