Saimaan kanava, yleinen

Saimaan kanava: Erikoisesta järjestelystä luotettavaksi yhteistoiminnaksi

Harri_Pursiainen_blogikuva
Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)

Saimaan kanava jäi sodan jälkeen kahden valtion alueelle. Liikenteen jatkuminen oli vahvasti poliittinen kysymys eikä ollenkaan itsestään selvää. Pitkän prosessin jälkeen lopputuloksena oli kansainvälisesti erikoinen ja kaukonäköinen järjestely.

Macaon, Panaman kanava-alueen ja Hongkongin ohelle Saimaan kanavasta tuli neljäs alue, jolla itsenäinen valtio vuokrasi alueen toiselta tasa-arvoisella valtiosopimuksella. Nuo muut valtiosopimukset ovat jo purkautuneet ja Saimaan kanava on ainoana tuollaisena vuokra-alueena jäljellä koko maailmassa.

Saimaan kanava ei ole vain kansainvälistä politiikkaa, vaan sillä on ollut ja on tärkeä merkitys liikenteelle. Se on luonut suoran kansainvälisen kauppayhteyden Suomen sisämaan teollisuudelle ja kilpailua maakuljetuksille.

Sen jälkeen, kun liikenne taas alkoi kanavassa vuonna 1968, kanavassa on kuljetettu lähes 70 miljoonaa tonnia tavaraa ja kanavalla on kulkenut lähes 2,2 miljoonaa matkustajaa. Kanavalla on ollut tärkeä merkitys teollisuudelle, matkailulle, Itä-Suomelle ja koko maalle.

Nykyisen kanavan ja Saimaan väylästön avautumisen jälkeen sisävesiliikenteellä ei ole ollut Suomen liikennepolitiikassa samaa painoa kuin ennen. Sisävesiliikenne on viime vuosikymmeninä noussut otsikoihin lähinnä silloin, kun on vaadittu rakentamaan uusia väyliä raakapuun ja bioenergian kuljetuksille. Vuonna 2012 uudistetun Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jälkeen keskustelu on kuitenkin elpynyt. Kanavaa on pystytty uudistamaan ja virkeitä kehittämisajatuksia on ilmassa talviliikenteestä lastikokojen kasvattamiseen. Se on erittäin iloinen asia meille kanavan ystäville.

Suomi puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja aikoo lopettaa ne kokonaan vuoteen 2045 mennessä. Ilmastotyössä tarvitaan kaikki liikennepolitiikan keinot ja myös kestävän vesiliikenteen potentiaali on käytettävä. Sisävesiliikenne on otettava entistä vahvemmin liikennepoliittiseen tarkasteluun.

Hyvät väylät eivät yksin riitä. Liikennejärjestelmä on olemassa palveluiden takia, ja valtion liikenneverkkokin on vain alusta, jolla palvelut tarjotaan. Asiakkaan, siis elinkeinoelämän ja kuluttajien kuljetustarpeiden tulee ohjata liikennepalveluiden kehitystä.

Siksi kalustoa tulee uudistaa rohkeasti uuden teknologian avulla. Myös satamia ja niiden palveluita tulee kehittää – siihen antavat uusia näköaloja automaatio, tekoäly ja robotit. Asiakas on kuitenkin se kaikkein tärkein: Saimaan kanavankin tulevaisuuden ratkaisevat lopulta kuljetuspalveluita tarvitsevan teollisuuden valinnat. Kanava kehittyy vain, jos yritykset ja teollisuus käyttävät sen palveluita. Kasvava kysyntä luo tarjontaa, kilpailua, tehokkuutta ja parempia palveluita.

Saimaan kanavan liikenne käynnistyi uudelleen 50 vuotta sitten. Suomi ja Venäjä ovat puoli vuosisataa huolehtineet yhdessä kanavasta ja kanavaliikenteestä. Olemme luoneet toimivan sopimusrakenteen ja kanavahallinnon. Olemme pystyneet ratkaisemaan ongelmat hyvässä yhteistyön hengessä. Kansainvälinen politiikka on elänyt monia vaiheita, mutta kaikissa oloissa kanavaliikenne on jatkunut ja kanava täyttänyt tärkeän tehtävänsä luotettavana kulkuväylänä.

Tästä yhteistyöstä voimme kiittää monia tahoja. Kaikkein suurin kiitoksista kuuluu kuitenkin kaikille Saimaan kanavan asiakkaille: sillä liikennöiville ja sen palveluita käyttäville yrityksille, jotka joka päivä osoittavat luottamusta kanavaan.

Harri Pursiainen

kansliapäällikkö

 

Blogiteksti perustuu Saimaan kanavan 50-vuotisjuhlassa 9.8.2018 pidettyyn puheeseen.