automatisaatio, digitalisaatio, ilmasto, kävely ja pyöräily, liikenne palveluna, matkaketjut, yleinen

Liikenteen palvelut parantamaan elämänlaatua

anne_berner_blogi
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Älyliikenteestä on totuttu puhumaan automaation asteiden ja teknologisen kehityksen kautta. Tällä viikolla Kööpenhaminassa järjestettävän maailman älyliikennekonferenssin teema on kuitenkin elämänlaatu, Quality of Life. Teema haastaa löytämään kytköksen teknologian ja ihmisen välillä.

Suomessa ja Pohjoismaissa edistetty Mobility as a Service (MaaS), liikenne palveluna –ajattelu yhdistää teknologisen kehityksen ja ihmislähtöiset palvelut toisiinsa. Ajattelemme, että liikenteen tulisi olla palveluihin perustuvaa ja asiakaslähtöistä. Tämä on ollut lähtökohta myös kesällä pääosin voimaan tulleessa liikennepalvelulaissa 2018.

Sujuviksi matkaketjuiksi yhdistettyjen liikenteen palveluiden käyttämisen pitäisi olla helppoa ja edullista. Niiden tulisi voittaa yksityisautoilu sekä hinnassa, että elämänlaadun parantamisessa. Tämä voi edellyttää myös meiltä käyttäjiltä ajattelutavan muutosta – liikenne ei olekaan tietty väline, vaan tarpeisiimme sopeutuva palvelukokonaisuus. Liikenne palveluna ei myöskään tarkoita yksityisautoilun kieltämistä tai kurittamista, vaan aidosti kilpailukykyisen vaihtoehdon tarjoamista niille, jotka eivät halua omistaa autoa.

Niin palveluita, kuin ne mahdollistavaa sääntelyäkin on kehitettävä asiakkaan tarpeet edellä. Uusien MaaS-palveluiden turvallisuus ja oikeudet ovat aiheita, joista käydään globaalisti keskustelua päättäjien ja alan toimijoiden kesken. Esimerkiksi Euroopan komissio on tunnistanut tarpeen turvata matkustajanoikeudet multimodaalisissa matkaketjuissa, joissa loppukäyttäjän ostama matka koostuu useammasta kuin yhden palveluntarjoajan liikkumispalvelusta.

Älykkäät palvelut auttavat vähentämään päästöjä

Elämänlaatuun liittyvät kiinteästi myös liikenteen ilmastokysymykset. Päästöjen vähentämisen eri keinot ovat aihe, jota käsitellään nykyään jokaisessa valistuneessa liikennekeskustelussa, ympäri maailmaa.

Tavoitteenamme on hiilidioksidipäästöjen puolittamisen lisäksi esimerkiksi ruuhkien vähentäminen. Yksi tärkeä keino tähän pääsemiseksi on liikenteen kestävien palveluiden, kuten joukkoliikenteen ja jaettujen kyytien kasvava käyttö, sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Tämä puolestaan edellyttää tiedon hyödyntämistä ja liikenteen infrastruktuurin suunnittelua ilmastotavoitteita tukien.

Infrastruktuurin tulee tukea ja kannustaa vähäpäästöisen liikenteen palveluiden käyttöön siirtymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa parempia raideliikenneyhteyksiä, kävely- ja pyöräteitä, joukkoliikennettä tukevaa liityntäpysäköintiä sekä –kuljetuksia. Tulevaisuudessa liikenteen automaation tulee myös tukea kestävien liikennemuotojen käyttöä ja kehitystä.

Käyttäjien tarpeet liikenteen palveluille eroavat toisistaan, eikä tulevaisuuden älykästä liikennejärjestelmää voida suunnitella vain yhteen muottiin sopivaksi. Olennaista on, että se mahdollistaa monien eri liikenteen palveluiden ja muotojen käyttämisen.

Yhteistyötä yli maa- ja sektorirajojen

Kööpenhaminassa olen tavannut myös muiden Pohjoismaiden päättäjiä. Suomi ja Pohjoismaat ovat olleet aktiivisia edelläkävijöitä kestävän liikenteen ja liikenteen palveluistumisen kentällä. Samankaltainen väestörakenteemme, arvopohjamme ja maantieteelliset erityispiirteemme kannustavat jatkamaan tiivistä yhteistyötä liikenteen kestävien, elämänlaatua parantavien ratkaisujen löytämiseksi.

Yhteistyötä tarvitaan myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä, niin kaupungeissa, Suomessa kuin Euroopassakin. Julkisen liikenteen sujuva yhdistäminen erilaisiin yksityisiin palveluihin tapahtuu datan hyödyntämisen ja järjestelmien yhteensovittamisen kautta. Voittajia ovat palveluiden käyttäjien lisäksi palveluntarjoajat, joille uudet liikenteen palvelukokonaisuudet tuovat lisää asiakkaita.

Tulevaisuuden visiot voivat välillä tuntua todellisuudesta vieraantuneilta utopioilta. On totta, että liikenteen palveluistuminen on vasta aluillaan ja paikoin vielä hyvin marginaalista.

Globaalien liikenteen palvelumarkkinoiden ennustetaan kasvavan satojen miljardien eurojen arvoisiksi jo lähivuosina. Jos haluamme, että näillä markkinoilla pärjäävät elämänlaatuamme parantavat ratkaisut, toimeen on tartuttava tänään.

Anne Berner

liikenne- ja viestintäministeri

digitalisaatio, ilmasto, liikenne palveluna, yleinen

Transport services to improve the quality of life

anne_berner_blogi
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

When we talk about intelligent transport systems and services (ITS), we are used to addressing the topic through stages of automation and technological advances. However, the theme chosen for the ITS World Congress arranged in Copenhagen this week is Quality of Life. It challenges us to look for the connection between technology and human beings.

Finland and the Nordic countries have promoted the Mobility as a Service (MaaS) thinking that links the technological development with human-centred services. We believe that transport should be based on services and it should be customer-oriented. This was also the premise for the Transport Services Act that, for most parts, entered into force in summer 2018.

The use of transport services that have been integrated into smooth travel chains should be easy and inexpensive. They should surpass the use of a private car in terms of both the price and the quality of life. This also requires us, as users, to think differently – transport does not refer to a specific means of transport but is a service package that can be adjusted to meet our needs. MaaS does not mean that private motoring would be forbidden or made punishable – it aims to provide a genuinely competitive alternative for those who do not want to own a car.

Both the services and the regulation enabling them must be developed with the needs of the customer in mind. Topics of global discussion among the decision-makers and stakeholders in the sector include the security and rights of the new MaaS services. For example the European Commission has identified the need to secure the traveller’s rights in multimodal travel chains, if the trip bought by the end user consists of mobility services provided by more than service provider.

Intelligent services help reduce emissions

Closely connected with the quality of life are also climate issues in the transport sector. The different means to reduce emissions are a topic of every educated discussion on transport around the world.

In addition to halving the CO2 emissions, we also aim at reducing congestion. Important means to achieve this is to increase the use of sustainable services in transport, such as public transport and ride-sharing, and promote walking and cycling.  This, in turn, calls for utilisation of data and planning of the transport infrastructure supporting the climate targets.

The infrastructure must support and encourage the introduction of low-emission transport services.  In practice, this means better rail connections, walking and cycling paths, park-and-ride facilities and transport services that support public transport. In future, the use and development of sustainable transport modes must also be supported by transport automation.

Users’ needs are different and the intelligent transport system of the future cannot be designed with only one model in mind. It is essential that the system will allow the use of many different transport services and modes.

Cooperation across national and sectoral borders

In Copenhagen, I have met decision-makers of other Nordic countries. Finland and the Nordic countries have been active leaders in sustainable transport and servicification. Our similar demographies, value bases and geographical characteristics encourage us to continue our close cooperation in seeking sustainable solutions that improve the quality of life.

Cooperation is also needed between the private and public sectors, in cities, in Finland and in Europe. Linking public transport with various private services will take place through data utilisation and system integration. Both the users and the providers of the services will win as the new transport service packages will bring more customers.

Sometimes the future visions may seem like a utopia that has little to do with reality. It is true that the servicification in the transport sector is just beginning and is in some places still very marginal.

The global transport service markets are expected to reach hundreds of billions of euros already in the coming years. If we want these markets to endorse solutions that improve the quality of our life, we need to take action today.

Anne Berner

Minister of Transport and Communications

 

automatisaatio, digitalisaatio, meriliikenne, Rakkaudesta infraan

Digitalisaatiolla tehoa satamien toimintaan

Laura Vilkkonen (Kuva: LVM)
Laura Vilkkonen (Kuva: LVM)

Satamat ovat Suomen viennille ja taloudelle ehdottoman tärkeitä. Ne toimivat solmukohtina meri- ja maakuljetusten välillä. Suomessa ulkomaan tavarakuljetuksista merikuljetusten osuus tuonnista on lähes 80 % ja viennistä yli 90 %. Kaikki me tunnemme hokeman, jonka mukaan Suomi on saari ja tämähän sen todistaa. 

Maailmalla satamien automatisointikehitys on ollut vauhdikasta, mutta olemmeko me Suomessa pysyneet perässä? Meiltä löytyy yrityksiä, joilla on huippuosaamista automaation kehittämisessä ja tarjonnassa, mutta väitän, että tätä ei ole Suomen satamissa vielä hyödynnetty.   

Johtuuko se siitä, että monet suomalaiset satamat ovat varsin pieniä toimijoita? Prosessien muuttaminen kun edellyttää investointeja. 

Koko liikennesektori on tulevina vuosikymmeninä valtavien muutosten edessä, eikä meriliikenne ole tässä suhteessa mikään poikkeus. Myös satamien kehitys on väistämätöntä, koska niiden on pystyttävä vastaamaan merenkulun automatisaatioon.  

Itseohjautuvat alukset asettavat satamille uudenlaisia vaatimuksia, joihin niiden on vastattava oman tulevaisuutensa sekä Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Tämä edellyttää esimerkiksi robotiikan täysimääräistä hyödyntämistä.  

Maksimaalisten hyötyjen saavuttaminen edellyttää myös sitä, että koko liikenneketju on digitalisoitu. Siirtymisen liikennemuodosta toiseen – vaikkapa rekasta laivaan – tulee olla mahdollisimman sujuvaa ja sen tulee tulevaisuudessa perustua digitaaliseen tietoon.  

Koko liikennejärjestelmän automatisoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä tehokkuushyötyjä, luoda uutta liiketoimintaa sekä alentaa logistiikan ja liikenteen ympäristöhaittoja. 

Digitaalisen tiedon hyödyntäminen satamassa ja logistiikassa on avain prosessien tehostamiselle. Tiedon avulla lastien siirtämistä satamissa pystytään tehostamaan ja optimoimaan, jolloin tarve ylimääräiselle varastoinnille vähenee. Liian usein kuljetusketjut liikkuvat vajaina.  

EU-tasolla on laskettu, että 10-30 %:n tehostaminen logistiikassa säästäisi vuosittain yrityksiltä 100-300 miljardia euroa. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenisivät 15-30 %. Digitalisaation hyödyt logistiikkasektorille maailmalaajuisesti voisivat olla 1500 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä. Kuulostaa tavoittelemisen arvoiselta muutokselta, eikö totta? 

Pieni ja helppo askel kohti uutta tulevaisuutta on siirtyminen sähköisiin rahtikirjoihin. Meriliikennealan henkilöstö käyttää vuosittain 4,6 miljoonaa tuntia satamakäynteihin liittyviin ilmoituksiin. Tämä on valtava hallinnollinen taakka alan toimijoille, joten prosessin yhdenmukaistamiselle ja yksinkertaistamiselle olisi suuri tarve.  

Sähköinen rahtikirja on tässä oiva työkalu. Sähköiset rahtikirjat myös ehkäisevät väärinkäytöksiä ja parantavat lastiturvallisuutta, koska ne ovat lähtökohtaisesti luotettavampia kuin paperiset rahtikirjat.  

Maantieteellinen sijaintimme on Suomelle suuri mahdollisuus, joka pitää hyödyntää. Suomen kautta kulkee lyhin reitti Euroopasta Aasiaan ja lisäksi meillä on ainutlaatuinen asema idän ja lännen välillä. Tätä vahvuutta on jo osattu hyödyntää lentoliikenteessä, etenkin henkilöliikenteessä, mutta tämä tulisi hyödyntää myös tavaraliikenteen ja logistiikan puolella. 

Satamissa voi aistia tulemisen ja menemisen. Satamista aukeavat väylät koko Suomeen ja maailmalle. Muutos on satamainfran ydin: tuleminen ja meneminen, vieminen ja tuominen pysyy, ja digitalisaatiolla tätä perustehtävää pyritään vain tehostamaan. 

Laura Vilkkonen

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston ylijohtaja ja osastopäällikkö.

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Rakkaudesta infraan tunnus

 

 

automatisaatio, digitalisaatio, liikenne, liikenne palveluna, matkaketjut, viestintä

3 + 1 tärppiä älyliikenteen tulevaisuuteen Kööpenhaminasta

Saara Reinimäki, erityisasiantuntija (Kuva: LVM)
Saara Reinimäki, erityisasiantuntija (Kuva: LVM)

Maailman älykkäiden liikenneratkaisujen kehittäjät kokoontuvat jälleen ITS World Congressiin tänä vuonna Kööpenhaminaan. Luvassa on 17. syyskuuta alkaen viikon verran luentoja, keskusteluita ja demoja älyliikenteen trendeistä. Tapahtumassa pääsee kurkistamaan tulevaisuuteen, joka ei ihan vielä näy kotikadulla, mutta on jo nurkan takana.

Viikon tapahtumavalikoima on runsaudessaan tyrmäävä. Ohjelmaviidakossa luovimisen tueksi tässä 3 + 1 teematärppiä, joita seurata viikon aikana. Näitä teemoja kannattaa seurata myös kotimaassa, jos liikenteen tulevaisuus kiinnostaa.

  1. Disruptoiva digitalisaatio eli miten automaatiosta tulee arkea

Panokset kovenevat, kun teollisuus taistelee satojen miljardien uudesta markkinasta, jonka ajoneuvojen kytkeytyminen verkkoon ja automaatio avaavat. Automaattisen ja verkottuneen liikenteen viestintäteknologiat esittäytyvät Kööpenhaminassa usealla lavalla, ständillä ja vierailukohteissa.

Miten olemassa olevien teknologioiden ja disruptiivisten ratkaisujen kehityspolut kohtaavat, ja kuka selviytyy voittajana? Veikkauksiin pääsee osalliseksi etenkin ”Mobility services” ja ”Connected, cooperative and automated transport” -teemoja seuraamalla. Käytännön toteutusta kaipaavat hyötyvät puolestaan teknisen tason asiantuntijoiden pragmaattisemmista pohdinnoista – miten tehdä asiat vielä paremmin, yksinkertaisemmin ja toimivammin. Näitä kannattaa seurata ”Technical / scientific sessions” -formaattipolulta.

Menovinkki:”Data in autonomous driving: Different strategies to data compatibility” -sessio torstaina 20. syyskuuta. Jotta autonominen liikenne olisi mahdollista ja turvallista, tarvitaan reaaliaikaista ja luotettavaa dataa. Sessiossa eri toimijat ympäri maailmaa esittelevät hankkeitaan liikkumisen datan keräämisessä ja jakamisessa.

  1. Älykäs ja vihreä Kööpenhamina?

Tämän vuoden kongressissa ympäristöasioiden edistämisen tulokulma on selkeä: miten digitaalisuuteen ja tietoon perustuvalla liikkumisella ja logistiikalla voidaan parantaa kaikkien meidän elämisen laatua. Aiheesta käydään keskustelua sekä ministereiden ja kaupunginjohtajien pyöreässä pöydässä että lukuisissa miniseminaareissa ja asiantuntijatapaamisissa.

”Copenhagen Green Agenda” -teeman alla pohditaan muun muassa miten älykaupungit parantavat asukkaidensa elämänlaatua, mitä on älyliikenne pyöräilijöille ja miten Kööpenhamina aikoo saavuttaa kunnianhimoisen tavoitteensa olla hiilineutraali pääkaupunki 2025 mennessä. Kiinnostava teema myös suomalaiselle osallistujalle!

  1. Satelliiteista dataa tien pintaan

Satelliittiteknologian nopea kehitys tuo aivan uuden ulottuvuuden liikenteen älykkäiden palveluiden kehittämiseen.  Satelliitit tarjoavat saumattoman ja edullisen tekniikan infrastruktuurin, ajoneuvojen, tavaroiden sekä liikkujien matkaketjuihin ja logistiikkaan.

”Satellite technology applied to mobility”-teeman alla pohditaan myös turvallisuutta, kartoitus- ja paikkatietojen hyödyntämistä sekä satelliittitietojen yhteensovittamista eri järjestelmien kanssa. Luvassa on kirjaimellisesti korkealentoista pohdintaa.

+ 1 Minne menet, MaaS?

Liikkuminen palveluna, Mobility as a Service, läpileikkaa Kööpenhaminan tapahtumaviikkoa. Automaatio, markkinoiden kasvu, julkisen liikenteen rooli ja käytännön kokeilut ovat esillä monessa sessiossa. Laajasta kattauksesta näkee, että liikkuminen palveluna on ajattelutapana lyönyt läpi älyliikenteen kentässä ja suomalaiset ratkaisut kiinnostavat.

Agendalle kannattaa siis poimia ainakin nämä:

  • Rural MaaS – From definition to action (17.9.) Harvaan asuttujen alueiden liikkumisen haasteet ovat samanlaisia kaikkialla. Miten MaaS-ratkaisut voivat parantaa liikenteen palveluita myös maaseudulla?
  • How to build a roaming ecosystem for MaaS? (18.9.) Miten roaming toteutuu liikenteessä, osana matkaketjuja ja liikkumispaketteja? Entä jos voisit hoitaa tutun MaaS-palveluntarjoajan kautta liikkumisesi myös kotimaan ulkopuolella?
  • Implementing MaaS pilots in Europe: State of the art and expected impacts (19.9.) MaaS-aiheisia kokeiluja on tehty ympäri Eurooppaa. Multimodaalisuuden teemavuotta viettävä Eurooppa pohtii seuraavaksi MaaSia edistävän regulaation tarvetta ja muotoa, esimerkiksi dataa ja matkustajan oikeuksia koskien.
  • Dragon’s Den – MaaS service promise and the future of public transport (20.9.) Voiko MaaSin palvelulupaus olla parempi kuin oman auton? Tässä sessiossa on lupa haastaa, sillä yleisöä kannustetaan esittämään panelisteille ne tiukimmat kysymykset. Onko julkisen ja yksityisen liikenteen sujuva kytkeminen utopiaa vai kannattava palvelumuoto?
  • Open ecosystem for mobility as a service (20.9.) Pohjoismaiden edelläkävijyys MaaS-kentällä ei ole täällä pelkkää sanahelinää, vaan fakta. Voisivatko pohjoismaat muodostaa ensimmäisenä yhteisen MaaS-markkina-alueen?

Kööpenhaminan kuulumisia voi seurata Twitterissä tunnisteella #ITSWC18.

Vinkkilistan kokosivat Janne Hauta, Altti Iiskola, Maria Rautavirta ja Saara Reinimäki.

Saara Reinimäki

Kirjoittaja on erityisasiantuntija liikenne- ja viestintäministeriössä.

 

ilmasto, viestintä, yleinen

#ilmo45 – Miksi julkaisemme keskeneräisen työn?

Viestintäjohtaja Susanna Niinivaara
Susanna Niinivaara (Kuva: LVM)

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmässä otettiin viestintälinjaksi rajaton avoimuus. Sovittiin, että kaikki viestivät ja viestitään työn ollessa kesken. Kaikki vaan someen ja tunnisteeksi #ilmo45. Tämähän on hauskaa!

Mitä lähemmäs väliraportin julkaisupäivä eli perjantai 14.9. on tullut, sitä hermostuneemmaksi porukka on käynyt. Viikko sitten työkaveri kysyi: ”Miten olemme varautuneet siihen, että koko viikonlopun sitten oikaisemme viestimissä tahattomia ja tahallisia väärinymmärryksiä?”

Väliraportti on kirjaimellisesti keskeneräinen työ, välietappi matkalla loppuraporttiin. Väliraportissa kerromme kolme skenaariota eli polkua hiilettömään liikenteeseen vuonna 2045. Olemme viestineet kolmatta viikkoa sosiaalisessa mediassa, että mitään näistä skenaarioista ei tulla sellaisenaan toteuttamaan. Työryhmä ei sitä edes ehdota.

No, miksi näitä sitten julkaistaan? Siksi, että väliraporttiin on haluttu kuvitella myös lähes mahdotonta, jotta meillä olisi varmasti laaja kirjo keinoja, joista valita toimivimmat loppuraporttiin.

”Entä jos väliraportti kuitenkin luetaan niin, että se on toimenpideohjelma?” on työryhmässä keskeinen ja ymmärrettävä huolenaihe.

Väärinymmärryksen riskin tunnistaen olemme silti sitä mieltä, että keskeneräinen työ on syytä avata keskusteluun. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys ja keinojen etsinnässä sen vaikutusten torjuntaan jokunen väärinkäsitys on pikkujuttu.

Sanat – puhutut ja kirjoitetut – luovat ymmärrystä vaikeistakin aiheista. Muodottaman kokoinen ilmastonmuutos voi tuntua pelottavalta tai liian suurelta tajuttavaksi. Päätoimittaja Hanna Nikkanen kirjoittaa kauniisti ilmastonmuutosta käsittelevän Hyvän sään aikana -kirjan esipuheessa, kuinka hänen olonsa keveni kirjatyön edetessä: ”Huojennusta suo eritoten se, kuinka moni ihminen ja yhteisö nyt ponnistelee keksiäkseen, miten tällä oudoksi muuttuvalla planeetalla parhaiten elettäisiin. Matkaa ei tarvitse taittaa yksin. Kävi miten kävi.”

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän asettamispäätökseen on kirjattu, että ”tavoitteena on myös keskustelun lisääminen liikenteen ilmastopolitiikan tavoitteista ja keinoista”. Keskustelua ei voi lisätä olemalla hiljaa. Siksi pitää puhua myös keskeneräisistä asioista, joihin keskustelulla vielä voidaan vaikuttaa.

Työelämäprofessori Pekka Sauri pohdiskeli hiljattain Twitterissä, että avoimella vuorovaikutuksella meidän kaikkien osaaminen voitaisiin valjastaa yhteiseksi hyväksi, eräänlaiseksi supermieleksi. Kannatettava ajatus. Keskusteluun hiilivapaasta liikenteestä sopiikin mainiosti kaksi tunnistetta: #ilmo45 ja #supermieli

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti julkaistaan perjantaina 14.9. kello 7 osoitteessa www.lvm.fi. Samana päivänä avataan kaikille avoin nettikysely väliraportin sisällöstä.

Susanna Niinivaara

Kirjoittaja on viestintäjohtaja liikenne- ja viestintäministeriössä.