EU-puheenjohtajakauden saldo liikenteessä ja viestinnässä

Suomen vuoro Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana päättyy vuoden vaihtuessa ja luovutamme viestikapulan Kroatialle. Puheenjohtajakautemme on ollut liikenne- ja viestintäsektorilla onnistunut niin keskeneräisten lainsäädäntöasioiden edistämisen kuin pidemmän tähtäimen strategisen vaikuttamisenkin näkökulmasta.

Suomen puheenjohtajakausi ajoittui institutionaaliseen taitekohtaan ja Suomi oli myös ensimmäinen puheenjohtajamaa, joka jalkautti EU-päämiehien kesäkuussa sopimaa strategista ohjelmaa neuvoston työhön. Keväällä valittu Euroopan parlamentti aloitti työnsä heinäkuussa ja uusi komissio nimitettiin joulukuun alussa. Uudet liikenne- ja sisämarkkinakomissaarit osallistuivat ensimmäisinä työpäivinään liikenne- ja televiestintäneuvoston kokoukseen 2.-3.12.2019.

Taitekohta EU:n lainsäädäntötyössä avasi meille mahdollisuuden nostaa keskusteluun myös pidemmän aikavälin kannalta tärkeinä näkemiämme aiheita. Liikenne- ja viestintäsektorilla olimme tunnistaneet neljä hyvinvoinnin ja kestävän kasvun edistämisen kannalta keskeistä teemaa. Halusimme edistää hiiletöntä liikennettä, digitaalisia liikennepalveluja, liikenteen automaatiota ja datataloutta. Näitä aiheita toimme esiin liikenne- ja televiestintäneuvoston kokouksissa ja ne olivat keskeisessä roolissa kaikissa järjestämissämme tapahtumissa.

Ilmastonmuutos ja digitalisaatio keskeisiä teemoja

Ilmastonmuutokseen vastaaminen nousi puheenjohtajakautemme keskiöön, kun kesäkuun Eurooppa-neuvosto pyysi neuvostoa ja komissiota edistämään ilmastoneutraaliin Euroopan unioniin siirtymistä. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan osapuolten on laadittava pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, joka toimitetaan YK:lle vuoteen 2020 mennessä. EU-maat sitoutuivatkin joulukuun Eurooppa-neuvostossa tekemään EU:sta ilmastoneutraalin vuoteen 2050 mennessä.

Liikenteellä on merkittävä rooli päästövähennyksissä ja ilmastonmuutokseen vastaaminen on yksi liikenne-sektorin suurimmista murroksista. Siksi oli tärkeää, että liikenneministerit keskustelivat Suomen aloitteesta ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti päästövähennyskeinoista kaikkien liikennemuotojen osalta liikenneneuvoston kokouksessa syyskuussa. Tähän asti näitä keskusteluja on käyty vain ympäristöministereiden pöydässä.

Digitalisaation mahdollisuuksiin vastaaminen on ollut toinen pinnalla oleva aihe Euroopassa, jota veimme liikenne- ja viestintäsektorilla eteenpäin. Jotta voisimme täysimääräisesti hyödyntää datan vapaan liikkuvuuden ja teknologisen kehityksen tuoman kasvupotentiaalin, kävimme liikenne- ja televiestintäneuvostossa periaatekeskustelut digitaalisten liikennepalvelujen ja datatalouden kehittämisestä Euroopassa. Lisäksi liikenneneuvostossa käytiin poliittinen keskustelu yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan (SES) tulevaisuudesta. Keskustelun tuloksena neuvosto oli valmis avaamaan uudelleen yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan SES2+ -osittaisen yleisnäkemyksen ja pyysi komissiota päivittämään säädösluonnosta.

Liikenteen digitalisaatiota edistettiin myös suuren suosion saaneessa Digital Transport Days -tapahtumassa lokakuussa yhdessä komission kanssa, kun Helsinkiin kokoontui kaikkiaan 1000 alan asiantuntijaa ja johtajaa ympäri Eurooppaa.

Lainsäädäntöä ja kansainvälisiä kokouksia

Syksyn aikana liikenne- ja televiestintäneuvostossa sekä trilogineuvotteluissa neuvoston, parlamentin ja komission kanssa on edistetty myös yksittäisiä lainsäädäntöasioita. Suomen johdolla saavutettiin sopu esimerkiksi sähköisiä tavaraliikennetietoja koskevasta asetusehdotuksesta ja renkaiden energiamerkintäasetuksesta.

Saavutimme neuvoston yleisnäkemyksen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevasta asetuksesta sekä Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) hallinnollisista menettelyistä. Liikkuvuuspaketin sosiaali- ja markkinakysymyksistä on saavutettu trilogineuvotteluissa alustava yhteisymmärrys, joka edellyttää kuitenkin vielä parlamentin ja neuvoston lopullisen hyväksynnän. 

Televiestintäneuvostossa hyväksyttiin joulukuun alussa neuvoston päätelmät koskien 5G-teknologian mahdollisuuksia ja kyberturvallisuusriskejä. Suomi julkaisi myös ihmiskeskeisen datatalouden periaatteet suurta suosiota saavuttaneen datatalouskonferenssin tuloksena.

Myös useat kansainväliset kokoukset työllistivät ministeriötä ja Traficomia. Syyskuussa sovittiin globaalisti siviili-ilmailun kysymyksistä ICAO:n yleiskokouksessa sekä verkkokauppaan vaikuttavasta kansainvälisestä päätemaksujärjestelmästä Maailman postiliiton välikongressissa. Marras-joulukuussa virkamiehiä työllistivät taajuuskysymykset Maailman radiotaajuuskonferenssissa sekä merenkulun asiat IMO:n yleiskokouksessa.

Avointa viestintää ja kestäviä kokousjärjestelyjä

Läpi puheenjohtajakauden noudatimme muutamia avainperiaatteita, jotka kuvastavat Suomen yleisiä tavoitteita puheenjohtajana. Puheenjohtajakaudesta on viestitty aktiivisesti, avoimesti ja nopeasti, ja liikenne- ja teleneuvostossa lainsäädäntö- ja politiikkakeskustelut pidettiin julkisina.

Toimme myös kestävyysnäkökulman konkreettisesti esiin kaikissa puheenjohtajakauden kokouksissa kiinnittämällä erityistä huomiota kestäviin kokousjärjestelyihin. Suomi noudatti myös selkeää linjaa aineettomista lahjoista eli emme jakaneet kokousvieraille tavaraa, vaan kruunasimme puheenjohtajakautemme lahjoittamalla jäsenmaiden käyttöön ilmaisen tekoälykurssin kaikilla neuvoston virallisilla kielillä.

Jäsenmailta, komissiolta ja sidosryhmiltä saamamme palaute on ollut kiittävää ja kannustavaa. Tulevaisuuteen katsoville keskustelunavauksille on ollut selkeä tarve ja esiin tuomiamme kysymyksiä on pidetty tärkeinä koko Euroopan kannalta.

On selvää, että näin moniulotteisia kysymyksiä ei ratkaista Suomen puoli vuotta kestävän puheenjohtajakauden aikana. Suomen esille tuomat näkökulmat ja avaukset tukevat kuitenkin yhteisten eurooppalaisten ratkaisujen löytämistä ja antavat osaltaan työkaluja komission tuleviin liikenne- ja viestintäsektorin aloitteisiin.

Painottamamme teemat olivat jo laajasti nähtävissä Ursula von der Leyenin johtaman komission ensimmäisessä avauksessa, kun komissio julkaisi Green deal -tiedonantonsa 11.12.2019. Suunnitelmassa esitellään toimia EU:n talouden uudistamiseksi ja kestävyyskriisiin ratkaisemiseksi. Liikenteen päästövähennystoimiin sisältyi useita Suomen esillä pitämiä keinoja kuten digitaalisten liikennepalvelujen ja automaation edistäminen, vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkon edistäminen sekä ilmailun SES-sääntelyn uudistaminen.

Toivon, että Suomen puheenjohtajakausi tullaan muistamaan hyödyllisistä tulevaisuuskeskusteluista, jotka tukevat Euroopan kestävää kasvua ja ihmisten hyvinvointia. Liikenne ja viestintä toimivat tässä työssä mahdollistajina, kun uusi EU-lainsäädäntökausi on pääsemässä hyvään alkuun.

Taina Pieski
Kirjoittaja on LVM:n kansainvälisten asioiden yksikön johtaja

Kirjoittanut: Taina Pieski