Liikennepäästöjen perusennuste – lähtökohta uusiutuvalle liikenteelle ja ilmastoelvytykselle

Uusi perusennuste, joka arvioi liikenteen ilmastopäästöjen kehitystä, on valmistunut. Se heittää kovan haasteen tuleville vuosille, mutta luo myös uskoa. Kehittyvä teknologia ja päättäväiset toimet tuottavat tuloksia. Niiden yhteisvaikutuksella päästöt on saatu selkeälle lasku-uralle – oikeaan suuntaan siis.

Kuvasta näkee, että vuoden 2030 tavoite on saavutettavissa. Siitä näkee myös, että tarvitsemme uusia keinoja. Ilman lisätoimia emme saavuta vuoden 2030 tavoitteita, eikä löydy tietä päästöttömyyteen seuraavien 15 vuoden aikana.

Emme vielä tiedä koronakriisin kauaskantoisimpia seurauksia. Mutta yksi asia on varma. Ilmastonmuutoksen haaste ei ole katoamassa mihinkään.

On ilmastoelvytyksen aika

Kun rakennamme taloutta uudestaan koronaromahduksen jäljiltä, meidän pitää tehdä se fiksusti. Jälleenrakennuksen on tuettava uudistumista ja kestävää liiketoimintaa. Vain näin tuleva kasvu ja työllisyys ovat kestävällä pohjalla, ja 2030-luvun hyvinvointivaltio turvataan.

Elvytyksen on oltava ilmastoelvytystä.

Kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen talous tarvitsee tuekseen uusiutuvan liikennejärjestelmän, joka luo liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja parempiin liikkumispalveluihin ja puhtaan liikenteen ratkaisuihin.

Liikenteen kasvihuonepäästöjen perusennuste on lähtökohta tässä työssä. Lienee siis tarpeen avata hieman tarkemmin, mikä tämä ennuste on ja mitä se kuvastaa.

Perusennuste: lisää liikennettä ja autoja

Perusennuste näyttää, millaisiin päästöihin jo päätetyt toimenpiteet johtavat ja miten toimintaympäristön ennustetut muutokset vaikuttavat. Perusennuste ei siis kerro tavoitetilaa.

Perusennusteeseen on sisällytetty kaikki toimet, joista on sitovasti päätetty ennen vuotta 2020. Sitovia päätöksiä ovat esimerkiksi lait, asetukset ja budjettipäätökset. Perusennusteen pohjalta voidaan arvioida, kuinka lähellä tavoitteiden toteutumista olemme ja kuinka paljon uusia toimenpiteitä tarvitaan.

Perusennuste ei siis suoraan huomioi esimerkiksi Marinin hallitusohjelman tavoitteita ja sen vielä toteuttamattomia toimia.

Perusennuste on laskettu Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VTT:ssä. Lähtöoletusten pohdintaan ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Ennuste koskee kaikkia liikennemuotoja ja yltää vuoteen 2050.

Tieliikenteen perusennusteen keskeisimmät lähtöoletukset pohjautuvat ajettujen kilometrien määrään, autokannan ominaisuuksiin sekä käytettyihin polttoaineisiin.

Ajettujen kilometrien osalta ennusteen pohjana on käytetty Väyläviraston valtakunnallista liikenne-ennustetta vuodelta 2018. Siinä oletetaan, että henkilö- ja pakettiautojen liikennesuorite kasvaa reilut seitsemän prosenttia vuosikymmenessä vuoteen 2050 saakka. Kuorma-autojen osalta kasvu on aluksi reippaampaa, sitten hitaampaa.

Autokannan osalta on oletettu, että uusien autojen myyntimäärät kasvavat pitkällä aikavälillä, ja käytettyjen autojen maahantuonti jäisi nykyiselle korkealle tasolle. Ennusteen mukaan uusien käyttövoimien osuus liikenteessä kasvaa. Tähän vaikuttaa muun muassa EU:n autonvalmistajiin kohdistuva sääntely, mikä nostaa sähköautojen osuutta kokonaistuotannosta.

Ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 noin 350 000 sähköautoa – eli täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä – sekä noin 25 000 kaasuautoa. Kaasuautojen määrä jää ennusteessa melko pieneksi. Ennusteen pohjana on ainoan kaasuautoja Suomen markkinoille tuovan valmistajan ilmoitus, ettei konserni enää kehitä kaasuautoteknologiaa.

Käyttövoimien osalta ennusteessa huomioidaan sähkön ja kaasun lisääntyminen, mutta nestemäisten biopolttoaineiden käyttö nousee myös. Seuraavan vuosikymmen vaihteessa bio-osuus polttonesteistä yltää jo 30 prosenttiin, kun jakeluvelvoite kasvaa.

Suunta on oikea, lisätoimia tarvitaan

Kun uskomme – ja miksemme uskoisi – näihin lähtöoletuksiin, liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vuoteen 2030 mennessä 37 prosenttia ja vuoteen 2045 mennessä 56 prosenttia vertailuvuoteen 2005 nähden.

Miten tämä suhteutuu hallituksen tavoitteisiin? Tavoitteemme on vähintään puolittaa päästöt vuoteen 2030 mennessä ja painaa ne nollaan vuonna 2045. Tekemistä riittää siis vielä paljon, mutta tyhjästä ei tarvitse lähteä liikkeelle.

Varoituksen sana. Ennusteeseen sisältyy suuri joukko epävarmuuksia.

Näitä ovat esimerkiksi autokannan kehittyminen Suomessa. Epävarmuuksien mittakaavaa havainnollistetaan herkkyystarkasteluilla, joita on tehty sekä sähköautojen että kaasuautojen osalta. Lähtöoletukset vaikuttavat tietysti ennustettuihin päästövähenemiin.

Epävarmuuksia lievennetään päivittämällä perusennustetta säännöllisesti. Päivityksissä huomioidaan sekä toteutunut kehitys että uudet voimaan tulleet päätökset.

Perusennuste ei silti ole kovin hyvä äkillisten tai yllättävien tapahtumien ennustamiseen. Se ei esimerkiksi huomioi millään tavalla pandemian aiheuttamaa liikennesuoritteen äkkipysäystä. Sen sijaan perusennusteet avaavat erittäin käyttökelpoisella tavalla olemassa olevien toimien vaikutuksia pitkällä ajalla. Liikennemääräthän vaihtelevat isosti taloudellisten suhdanteiden mukaan, ja koska pitkälle jaksolle mahtuu sekä nousu- että laskukausia, saamme hahmotettua isoa kuvaa.

Uusiutuva liikenne, kestävä yhteiskunta

Liikenteen ilmastopäästöjen perusennuste on lähtökohta ilmastoelvytykselle ja matkalle kohti uusiutuvaa liikennettä.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työssä kartoitetaan parhaillaan liikenteen ilmastotavoitteiden edellyttämiä toimia. Tiekartta valmistuu syksyllä 2020.

Kun korona-kriisistä noustaan, meillä on tilaisuus uudistaa liikennejärjestelmäämme, taloutta ja koko yhteiskuntaa. Muutos on toteutettava alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Jos siirtymä kestävään yhteiskuntaan ei ole oikeudenmukainen, se ei toteudu.

Tartutaan haasteeseen yhdessä.

Timo Harakka
liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennuste 2020-2050 (22.4.2020)

Valtioneuvoston Hankeikkuna: Fossiilittoman liikenteen tiekartta (LVM050:00/2019)

Kirjoittanut: Timo Harakka