Digiloikka kohti ilmastoelvytystä

Viime ajat ovat todistaneet, että Suomi on valmis digiharppaukseen. Ilahduttavaa on myös se, että suomalaiset ovat halukkaasti ottaneet digiloikan jokapäiväisessä elämässään. Etätyön tekijöiden määrä on monikertaistunut ja etäopetuksesta on saatu myönteisiä kokemuksia.

ICT-ratkaisut käyttöön ilmasto- ja ympäristötyössä

Kun pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, avainasemassa on tieliikenteen sähköistäminen. Päästötöntä uusiutuvaa sähköä ei voida hyödyntää laajamittaisesti ilman tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvia älykkäitä ratkaisuja.

Jos satoja tuhansia sähköautoja pitää ladata ilmastoystävällisesti, tarvitaan ICT:n avulla optimoitua latausinfraa. Suomessa on jo varsin älykäs sähköverkko ja erilaisia energian kysynnän jouston ratkaisuja on kehitetty useissa yrityksissä.

Laivaliikenteen päästörajoituksia tiukennetaan kansainvälisten sopimusten ansiosta. Älykkäiden laitteiden avulla voidaan paitsi parantaa merenkulun turvallisuutta, myös valvoa, että päästörajoja noudatetaan. Suomessa kehitetty rikkipäästöjä mittaava älypoiju on otettu tänä keväänä käyttöön Turun saaristossa. Odotettavissa on, että keksintö laajenee muuallekin Suomen vesille ja myös maailman merille, mikä tuo kasvua suomalaisyrityksille.

Energiaa säästäviä ratkaisuja etsittävä

ICT tarjoaa merkittäviä ratkaisuja päästöjen vähentämiseen sekä ympäristön tilan ja ilmastonmuutoksen tarkkailuun. Samalla on huolehdittava siitä, että ICT-alan omat päästöt pysyvät kohtuullisina. Energiatehokkuus on nostettava huippuunsa ja päästötöntä energiantuotantoa kehitettävä.

Suomi on mobiiliteknologioiden ja -verkkojen kärkimaa. Senkin takia meidän on kannettava vastuuta siitä, että ICT-alalle syntyy energiatehokkaita ratkaisuja. Yksi esimerkki innovaatioista on maailman ensimmäisen nestejäähdytteisen, energiaa säästävän 5G-tukiaseman käyttöönotto Suomessa kesäkuun alussa.

Suomessa on osaamista energiatehokkaiden datakeskusten ja superkonekeskusten suunnittelusta ja toteuttamisesta. Digiharppauksen ohessa valmistaudumme kvanttiloikkaan.

Suomessa on tutkittu kvanttiteknologiaa jo pitkään, ja nyt näköpiirissä on myös investointeja kvanttitietokoneisiin. Kvanttiteknologian avulla pystytään mahdollisesti löytämään ratkaisuja visaisiin kysymyksiin – kuten siihen, miten ilmastonmuutosta hillitään tehokkaasti.

Kehittyvät ICT-alan teknologiat ja sovellukset, kuten robotiikka ja tekoäly, tarjoavat monia mahdollisuuksia ilmasto- ja ympäristöystävällisyyden edistämiseksi. Ne eivät kuitenkaan tule käyttöön ihan itsestään.
Teknisiä keinoja ICT-alan energiankulutuksen vähentämiseksi on runsaasti. On huolehdittava, että ne myös pannaan toimeen ja että energiankulutus on tärkeä kriteeri myös tulevaisuuden teknologioita arvioitaessa.

Erilaiset verkkopalvelut yleistyvät. Siksi on mietittävä, miten ne järjestetään parhaalla mahdollisella tavalla. Kaupankäynti verkossa nousi aivan uudelle tasolle tänä keväänä Suomessa. Elintarvikealan toimijat raportoivat jopa 800 prosentin viikoittaisesta kasvusta verkkomyynnistä – ruokakaupassa on koittamassa merkittävä kulttuurin muutos. Ympäristön kannalta on tärkeää, että verkkokauppaan liittyvä keräily, nouto ja jakelu järjestetään mahdollisimman tehokkaasti. Digitalisaation avulla esimerkiksi optimoidaan jakelureittejä ja vältetään turhaa ajamista vajaalla kuormalla.

Elektroniikkajätteet kiertoon

Päätelaitteet, kuten tietokoneet ja älypuhelimet, kuluttavat merkittävästi luonnonvaroja. Kuten varhaisteini-ikäisen isänä tiedän, uudet ominaisuudet ja toiminnot houkuttelevat hankkimaan uusia laitteita vanhojen ja toimivien laitteiden rinnalle. Niin ICT-laitteiden kuin vaikkapa sähköautojen akuissa käytetään monia samoja harvinaisia metalleja. Näitä arvokkaita materiaaleja ei saa joutua hukkaan. Suomella kierrätyksen ja kiertotalouden osaajana on mahdollisuus etsiä ratkaisuja myös elektroniikkajätteen kierrätykseen.

Tänään julkaistussa ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän väliraportissa tarkastellaan laajasti ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia – ensimmäisten joukossa maailmassa. On hienoa, että yhdessä alan eri toimijoiden kanssa olemme voineet kerätä tietopaketin. Lisää tietoa on luvassa marraskuussa, jolloin työryhmä julkaisee suosituksensa.

Koska Suomi on digitalisaation kärkimaa, meille on luontevaa esittää ratkaisuja, miten digitalisaation avulla hillitään ilmastonmuutosta. Samalla luomme mahdollisuuksia kestävälle liiketoiminnalle.

Digitalisaatiolla on keskeinen rooli myös EU:n ekologisessa elvytyksessä. Tieto- ja viestintäteknologia ei tunne rajoja ja monien käyttämiemme palveluiden dataliikenne tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella. Tehtävämme on viedä ympäristötietoisuutta ja kestäviä digitalaisia ratkaisuja maailmalle.

Molemmille, niin ICT-alan ympäristöosaamiselle kuin digiloikalle on nyt tilausta.

Timo Harakka
Liikenne- ja viestintäministeri

Impulssi-blogi perustuu ministeri Timo Harakan puheeseen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian väliraportin julkistuswebinaarissa 15.6.2020.

Tiedote 15.6.2020: ICT-alan kaksi puolta: ICT-ala kuluttaa energiaa ja materiaaleja, mutta vie myös kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa

ICT, ilmasto ja ympäristö. ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän väliraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2020:9.

Kirjoittanut: Timo Harakka