Kysymyksiä ja vastauksia Yle-lain muutoksesta

Suomessa katsotaan, että yleisradiotoiminta takaa kansalaisille tiedonsaannin riippumattomasta lähteestä. Tiedon tarve on korostunut koronaviruspandemian aikana ja vielä entisestäänkin kasvanut vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Samaan aikaan Ylen julkaisemia tekstisisältöjä rajoitetaan uudella Yle-lailla EU:n valtiontukisääntelyn mukaisesti. Ymmärrettävästi tämä herättää paljon kysymyksiä ja huolta. Yle-lakia tarkistetaan aina siitä lähtökohdasta, että Ylen rooli riippumattoman journalistisen sisällön tarjoajana ja julkisen palvelun mediatalona säilyy vahvana. Yle-laista päättää eduskunta, ja päätökset valmistellaan parlamentaarisesti.

Elokuun alussa voimaan astuvan lakimuutoksen tavoite on tarkentaa Ylen julkisen palvelun sääntelyä ja mahdollistaa se, että Yle voi tulevaisuudessakin tarjota tekstisisältöjä. Muutos myös selventää nykyistä säätelyä kaupallisen median kannalta.

Tässä kirjoituksessa vastataan yleisimpiin kysymyksiin, joita lakimuutos on herättänyt.

Miksi Yle-lakia muutetaan?

Medialiitto ry kanteli Euroopan komissiolle vuonna 2017 Ylen saamasta valtiontuesta. Medialiitto pyysi komissiolta vastausta siihen, saako julkisia varoja käyttää tekstimuotoisen journalistisen sisällön julkaisemiseen.

Kuka päättää Yle-laista?

Yle-laista päättää eduskunta. Ylen tehtävistä, rahoituksesta ja valvonnasta päätetään vakiintuneen käytännön mukaisesti parlamentaarisesti eli niin, että kaikki eduskuntapuolueet osallistuvat valmisteluun. Muutoksia Yle-lakiin on yleensä käsitelty parlamentaarisissa työryhmissä tai neuvottelemalla eduskuntaryhmien kesken.

Mikä on liikenne- ja viestintäministeriön rooli Yle-lain muuttamisessa?

Nyt hyväksyttyä lakimuutosta valmisteltaessa ministeriö neuvotteli Euroopan komission kanssa eduskunnan pyynnöstä. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat pyysivät, että ministeriö esittäisi heille lakiin tehtävät muutokset ennen kuin neuvotteluissa tehtiin lopullisia pykälämuotoiluja. Yle-laki on siis tälläkin kertaa parlamentaarisesti valmisteltu.

Kuka päättää Ylen johtamisesta?

Ylen hallintoneuvosto on yhtiön ylin päättävä elin. Sen nimittää eduskunta aina vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä. Hallintoneuvosto valitsee Ylen hallituksen, valvoo julkisen palvelun suorittamista ja päättää yhtiön strategiasta. Yle päättää tekstisisältöjensä määrästä hallintoneuvoston linjausten mukaisesti.

Miten laki vaikuttaa kansalaisten tiedonsaantiin?

Ylen arvion mukaan lain muutos voi hieman vähentää yhtiön verkossa julkaisemaa journalismia. On kuitenkin hyvä muistaa, että uutislähteet ovat moninaisia ja maksutta verkossa saatavilla olevaa uutissisältöä on tarjolla useiden eri medioiden kautta. Laki ei edellytä Yleä luopumaan kokonaan tekstisisällöistään, vaan määrää yhdistämään niitä aiempaa tiukemmin audio- tai videomuotoiseen sisältöön.

Vähentyvätkö Ylen tekstisisällöt?

Ylen arvion mukaan lakimuutos ei vähennä merkittävästi tekstimuotoista sisältöä. Tekstisisältö kuuluu myös tulevaisuudessa Ylen julkisen palvelun tehtävään. Jatkossa tekstit liittyvät kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin, joita tarjotaan esimerkiksi radiossa ja televisiossa tai Yle Areenassa. Yle on kertonut, että suurin osa yhtiön julkaisemien tekstisisältöjen aiheista on aiemminkin käsitelty myös audio- tai videomuodossa.

Pitääkö Ylen poistaa aiemmin julkaistut tekstisisällöt?

Lain mukaan Ylen ei tarvitse poistaa ennen lakimuutosta julkaisemiaan tekstejä, vaikka ne eivät suoraan liittyisi muuhun audio- tai videomateriaaliin. Vanhat uutiset siis luultavasti säilyvät Ylen verkkosivuilla. Asiasta päättää kuitenkin hallintoneuvosto ja Yle itse.

Miten lakimuutos vaikuttaa vähemmistökielisiin tekstisisältöihin, esimerkiksi saamenkielisiin uutisiin?

Uudessa Yle-laissa on myös poikkeuksia, joissa Yle saa edelleen julkaista tekstimuotoisia sisältöjä ilman yhteyttä kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin. Yhtenä poikkeuksena ovat juuri vähemmistökieliset sisällöt, esimerkiksi saamen- tai romaninkieliset uutiset. Poikkeuksena Yle saa julkaista myös lyhyitä STT:n kanssa yhteistyössä kirjoitettuja uutisia, viranomaistiedotteita sekä lyhyitä, nopeisiin uutistilanteisiin liittyviä tekstejä. Lisäksi Yle saa jatkaa kulttuuriin ja oppimiseen liittyvien tekstisisältöjen julkaisua.

Sini Wirén

Kirjoittaja on kuluttajapalveluyksikön johtaja liikenne- ja viestintäministeriön palveluosastolla.

Kirjoittanut: Sini Wirén