arktisuus, ilmasto, infrastruktuuri, meriliikenne, Ministeri Bernerin blogi, yleinen, ympäristö

Suomi on kokoaan merkittävämpi arktinen valtio

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (Kuva: LVM / Tomi Parkkonen)
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (Kuva: LVM / Tomi Parkkonen)

Suomen rooli arktisena toimijana on vahvistunut entisestään tällä hallituskaudella. Kansallisen arktisen strategian toimeenpano on edennyt hyvin ja Suomi on ollut aikaansaava puheenjohtaja Arktisessa neuvostossa.

Toukokuussa päättyvän kaksivuotisen puheenjohtajakauden aikana Suomi on toiminut aktiivisesti ilmastonmuutosta vastaan ja tehnyt työtä kestävän kehityksen edistämiseksi arktisilla alueilla. Liikenteen ja viestinnän ratkaisuilla on yhä keskeisempi merkitys arktisessa toiminnassa ja politiikassa.

Arktisen toimintaympäristön merkityksen kasvaessa Suomi haluaa olla johtava toimija arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin. Arktisesta toiminnasta halutaan Suomelle kasvua ja kilpailukykyä arktista ympäristöä kunnioittaen. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen ovat kaiken arktisen toiminnan ytimessä.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan vastuulla on erityisesti liikenne- ja viestintäverkkoihin, meteorologiaan ja merenkulun turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen liittyvät arktiset asiat.

Haluamme huolehtia elinkeinoelämän toimivista liikenneyhteyksistä pohjoisessa, edistää Koillisväylän tietoliikennekaapelin rakentamista ja varmistaa satelliittijärjestelmien tehokkaan hyödyntämisen liikenteessä ja sääpalveluissa. Jäämeren radan jatkoselvitys valmistuu joulukuussa, ja siinä arvioidaan erityisesti niitä toimenpiteitä, joita radan jatkosuunnittelu edellyttäisi.

Olemme aktiivisesti edistäneet parempien viestintäyhteyksien saamista kaikille arktisille alueille. Hyvät viestintäyhteydet luovat perusedellytyksen arktisen alueen väestön elinolosuhteiden ja elämän laadun sekä alueen liiketoiminnan kehittymiselle. Julkisia palveluita kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta voidaan huomattavasti kehittää digitalisaation avulla, kun riittävä viestintäinfrastruktuuri on olemassa. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä paikallisten asukkaiden, päätösten tekijöiden ja elinkeinoelämän kanssa.

Olemme arvioineet uusien langattomien ratkaisujen, merikaapeleiden ja satelliittipaikantamisen potentiaalia arktisilla alueilla. Toimivat langattomat yhteydet parantaisivat arktisen alueen meriliikenteen turvallisuutta ja mahdollistaisivat olosuhdetiedon välittämisen sekä luotettavan paikantamisen.

Tiedonsiirtotarve tulee kasvamaan monikymmenkertaiseksi jo lähivuosina, siksi olemme halunneet edistää Koillisväylän tietoliikennekaapelin rakentamista. Hanke edistää maamme kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä tuomalla lisää kapasiteettia viestintäverkkojen käyttöön. Uuden yhteyden avulla on mahdollista toteuttaa nopein fyysinen tietoliikennereitti Aasiasta Eurooppaan Norjan, Venäjän ja Suomen kautta. Teknisesti haastava hanke on tarkoitus toteuttaa kaupalliselta pohjalta teknologianeutraalisti. Tavoitteena on, että kaapeli rakennetaan vuonna 2019–2022.

Suomalainen kylmä- ja jääosaaminen on maailman huippua. Siksi on ollut ilo edistää arktista meteorologista yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen tukena, jotta sää- ja olosuhdetietoa voitaisiin hyödyntää entistä paremmin. Laadukas sää- ja olosuhdetieto parantaa yleistä turvallisuutta, palvelee kansainvälistä meri- ja lentoliikennettä sekä tuottaa tietoa arktiselle ilmastotutkimukselle.

Valtaosa arktisesta alueesta on merta. Meriliikenteen odotetaan kasvavan arktisilla alueilla merijään sulaessa ja uusien väylien avautuessa liikennöinnille. Siksi Suomi on vahvasti edistänyt meriturvallisuuden ja merenkulun ympäristöystävällisyyden parantamista.

Keskeinen työkalu tässä on niin sanottu Polaarikoodi eli Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) hyväksymä arktisen merenkulun säännöstö. Suomi on edistänyt merenkulun turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä myös tukemalla digitaalisia innovaatioita kuten automaattista merenkulkua sekä vaikuttamalla merenkulun päästöjen vähentämiseen. Suomi on myös aktiivisesti edistänyt raskaan polttoöljyn käyttö- ja kuljetuskieltoa arktisilla merialueilla.

Uskon että Suomi voi olla jatkossakin kokoaan merkittävämpi arktinen valtio. Meillä on paljon käyttämätöntä potentiaalia erityisesti elinkeinoelämän puolella. Suomalaisten yritysten tuottamilla innovaatioilla ja uusilla palveluilla voidaan tukea arktisen alueen kestävää kehitystä ja vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Tarvitaan yhteistyötä, verkostoitumista ja investointeja. Valtion tehtävänä on toimia mahdollistajana.

Anne Berner

liikenne- ja viestintäministeri

 

arktisuus, tutkimus, verkostot

Arktisesta osaamisesta menestystä verkostoitumalla

Ylijohtaja, osastopäällikkö Pekka Plathan (Kuva: LVM)
Ylijohtaja, osastopäällikkö Pekka Plathan (Kuva: LVM)

Suomi on maailman arktisin maa. Olemme vuosituhansien kuluessa onnistuneet kehittämään keinoja, joilla selviämme pitkästä, pimeästä, kylmästä ja lumisesta talvesta. Suomi on maailman mittakaavassa hyvinvoiva maa. Hyvinvointimme on mahdollista, koska laivat, junat ja rekat kulkevat ja lentokoneet nousevat ja laskevat kaikkina vuodenaikoina, myös jäässä, lumessa ja pakkasessa. Arktisuus ei rajoitu pohjoisnavalle tai Jäämerelle.

Olemmeko riittävän hyvin ymmärtäneet, miten arvokasta osaamista Suomeen on kertynyt tämän arktisen selviytymistarinan ansiosta? Osaamistamme tarvitaan ilmastonmuutoksen ja arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämisen myötä. Tarvitaan yhä enemmän ymmärrystä siitä, miten kylmissä olosuhteissa toimitaan.

Tulevina vuosikymmeninä arktisten investointien arvioidaan yltävän 100 miljardiin euroon. Näin todettiin pääministerin ilmoituksessa arktisesta strategiasta lokakuussa 2013. Samassa yhteydessä myönnettiin nöyrästi, että voimien yhdistäminen ei aina ole ollut suomalainen vahvuus, joten siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tässä onkin pysähtymisen paikka. Yritysten yhteistyö on välttämätöntä liiketoiminnan syntymiseksi.

Jos Suomi haluaa menestyä arktisen osaamisensa tuotteistamisessa ja viennissä nykyistä laajemmin, meidän tulee oppia toimimaan poikkihallinnollisesti ja verkostoituneesti. Yhteistyötä tarvitaan – eikä pelkästään yritysten välillä. Virkamiehet, tutkimuslaitokset, yliopistot, valtio, kunnat ja kaupungit tulee saada saman pöydän ääreen löytämään siilot murtavia toimintatapoja.

Liikenne- ja viestintäministeriön Fintrip-ohjelmassa on kehitetty määrätietoisesti verkostomaista toimintamallia oman hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoimiseksi ja alan toimijoiden verkostojen törmäyttämiseksi. Yhtenä tuloksena on verkosto, joka suunnittelee Arktisen merellisen osaamiskeskuksen perustamista. Tämä hanke yhdistää kaupunkeja, yrityksiä ja ministeriöitä, jokaista omassa roolissaan. Yhteistyötä tarvitaan koulutuksessa, tutkimuksessa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja viennissä. Potentiaalisia asiakkaita löytyy kansainvälisistä öljy-yhtiöistä, vakuutusyhtiöistä ja laivanvarustamoista. Osaamiskeskuksen myötä Suomi voi profiloitua arktisen operoinnin osaajaksi, ympäristön puolustajaksi ja cleantechin huippumaaksi.

Suomessa on määrätietoisesti pyritty kehittämään konsepteja verkostomaiseen toimintaan, mutta niiden pystyssä pysymiseen ei ole panostettu. Uusien verkostomaisten toimintatapojen kehittämiseen tarvitaan pitkäkestoista julkista tukea. Tekes ja Suomen Akatemia rahoittavat isoissa ohjelmissa arktista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toivottavasti myös verkostomaista toimintatapaa tutkitaan ja kehitetään.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön yleisen osaston osastopäällikkö.