EU, liikennepolitiikka, viestintäpolitiikka, yleinen

Suomen tarinaa kertomassa

Mikael_Nyberg_blogi
Liikenne- ja viestintäpolitiikan korkean tason edustaja Mikael Nyberg (Kuva: LVM / Tomi Parkkonen)

Liikenne- ja viestintäministeriössä mietittiin viime keväänä sitä, miten EU-puheenjohtajuuskauden valmistelun voisi hoitaa vielä paremmin kuin aiemmilla kerroilla. Pontimen tähän antoi se, että puheenjohtajuuskautemme ajankohta on haasteellinen. EU-parlamenttivaalit käydään jo keväällä, mutta komission järjestäytyminen jää ehkä vasta loppusyksyyn.

Suomen puheenjohtajuus ehtii päättyä ennen kuin uusi komissio pääsee tositoimiin. Komission uusia avauksia joudumme odottamaan ensi vuoden puolelle. Tätä kirjoitettaessa täyttä varmuutta Brexitin luonteesta ja ajankohdasta ei vielä ole. EU-alueen talouskasvu on hiipumassa ja maahanmuuttoasiat sekä EU:n sotilaallinen ulottuvuus ovat enenevässä määrin huomion keskipisteenä.

Komission pääosastoissa valmistaudutaan kuitenkin kuumeisesti tulevaisuuden liikenne- ja viestintäpolitiikkaan. Kysymys kuuluukin, miten pääsemme vaikuttamaan komission viiden vuoden työohjelmaan ja sitä kautta sisämarkkinoihin ja liikenteen ja viestinnän asioihin tehokkaasti. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös liikenteen päästöasiat.

LVM:n ratkaisu oli lähettää edustajansa vierailemaan EU:n jäsenmaihin kertomaan Suomen tarinaa: sitä, mitkä asiat Suomi näkee tärkeiksi koko Euroopalle.

Tämän sain tehtäväkseni, ja pakkasin laukkuni lokakuun alussa 2018. Ajatuksena oli kiertää kaikki jäsenvaltiot, ja sen jälkeen keskustella komission kollegojen kanssa Euroopan kasvusta ja kilpailukyvystä.

Olemme tehneet 40 vaikuttamismatkaa ja tavanneet lähes 300 virkamieskollegaa. Komissiossa olen tavannut neljä pääjohtajaa ja vielä tapaan kaksi maaliskuun puolivälissä. Alkuvuoden aikana toteutuvat myös virkamiesvierailut kansainvälisissä lentoliikenteen, merenkulun ja televiestinnän järjestöissä. Kaiken kaikkiaan urakka on ollut mittava ja jatkuu vielä tämän kevään.

Vaikuttamissuunnitelmaamme kuuluvat digitaaliset sekä liikenne- ja energiaverkot, datatalous, liikkumisen palveluistuminen, automaatio ja liikenteen hiilineutraalisuus.

Kuten pankki- ja vakuutussektorilla jo aiemmin, muuttavat uudet innovaatiot myös liikenne- ja viestintäpalvelujen vanhoja toimintatapoja. Verkot nivoutuvat tiiviisti yhteen, kun liikenneverkkoihin kuuluvat tulevaisuudessa niin vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkot kuin 5G-verkkokin, joka mahdollistaa datan liikkumisen ja uudet palvelut. Verkkojen avulla liikennevälineitä käytetään tehokkaammin, liikennesektori palveluistuu ja liikenteen ilmastovaikutuksia pystytään ehkäisemään. Oleellista on myös tunnistaa eurooppalaisen osaamisen ja koulutuksen kehittäminen. Kybervastustuskyky, keinoäly ja suurteholaskentakapasiteetti ovat edellytyksiä datataloudelle ja innovaatioille.

Tätä tarinaa olen testannut jäsenmaissa käymissäni keskusteluissa. Voidaan sanoa, että kaikki jäsenmaat näkevät, että verkot, palvelut, data ja ilmasto ovat keskeisiä. Painotukset vain vaihtelevat eri maiden välillä.

Osa jäsenvaltioista korostaa fyysisen infrastruktuurin ja saavutettavuuden merkitystä. Osa on taas hyvinkin kiinni verkkojen integroinnissa ja esimerkiksi 5G-suunnitelmat ovat pitkällä.

Osassa maista on tullut myös selvästi esille teollisuuspolitiikka ja työllisyyspolitiikka. Jos autoteollisuus on suuri työllistäjä, jäävät ilmastoargumentit helposti toiselle sijalle. Näissä maissa tarvitaan siirtymäaikaa teollisuuden mukautumiseen esimerkiksi sähköiseen liikenteeseen.

Datan tuominen liikenteeseen nähdään myönteisenä, mutta osa jäsenvaltioista liittää sen pelkästään joukkoliikenteen kehittämiseen. Uusien liiketoimintaideoiden, jakamistalouden ja alustatalouden mahdollisuudet eivät vielä ole niin paljon esillä kuin Suomessa, jossa jo mietitään palvelujen laajentumista ja MaaS-toimintamallia roaming-tyyppisesti.

Käymämme kierros – joka jatkuu eri muodoissa myös koko puheenjohtajuuskauden – on antanut näkemystä siitä, millainen on liikenteen ja viestinnän kokonaiskuva EU:ssa. Puheenjohtajamaana meillä on pakkokin olla kokonaisnäkemys, jonka avulla voimme hakea Euroopalle edelläkävijyyttä ja edistää sisämarkkinoita.

Kierros jatkuu ja uusia kontakteja solmitaan. Lokakuussa aloittamani matkalaukkuelämä on ollut avartava ja upea kokemus, ja myös ammatillisesti hieno tilaisuus.

Mikael Nyberg

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäpolitiikan korkean tason edustaja, joka on virkavapaalla ministeriön verkko-osaston osastopäällikön tehtävästä helmikuun 2020 loppuun saakka.

 

Lue myös aiemmat Impulssi-blogit!

 

EU, liikenne

Se päivä kun rekkamies päästörajoista riemastui

Taina Pieski, strategiajohtaja (Kuva: LVM)
Taina Pieski, strategiajohtaja (Kuva: LVM)

Pari viikkoa sitten Euroopan komissio julkisti esityksen, joka leikkaisi raskaan liikenteen hiilipäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun raskaan liikenteen hiilipäästöille asetetaan yhteiset EU-rajat.

Meistä moni yllättyi kun perinteisen metakan sijaan näimmekin Suomessa otsikoita: ”Raskaan liikenteen historiallisia päästörajoituksia tervehdittiin ilolla” (Yle). Kuljetusala ja autonvalmistajat kertoivat yhteen ääneen osallistuvansa mielellään ilmastotalkoisiin. Kuulimme, että kehitys on joka tapauksessa kohti hybridi- ja sähkömalleja, ja kaikkien on tehtävä jotain ilmaston eteen. Se tiedetään, että vuoden 2025 jälkeen kaluston hinta nousee jonkin verran, mutta polttoainekustannukset alenevat.

Näin muuttuu ajattelu ja asenteet kestävää kehitystä kohtaan. Tästä kertoi myös sijoittajien puheenvuorot viime syksynä Slushissa, kun useampi kokenut sijoittaja kertoi, ettei sijoita muihin start upeihin kuin niihin, joiden missio on kestävä kehitys.

Esimerkit kertovat osuvasti, kuinka kestävästä kehityksestä on tullut yhteinen asia. Vaikka paljon on vielä tehtävää, kestävän kehityksen edistäminen on ymmärretty useimpien toimialojen ja politiikkalohkojen yhteiseksi asiaksi, toiminnan perustaksi. Näin myös liikenteessä ja viestinnässä.

Liikenteen ja viestinnän ratkaisuilla voidaan vaikuttaa merkittävästi kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen. Esimerkiksi sitoumus liikenteen päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ja vielä kunnianhimoisempi tavoitteemme hiilettömästä liikenteestä vuoteen 2045, vaikuttavat merkittävästi liikenteen päästöihin. Samaan aikaan digitalisaatio ja tieto mahdollistavat uusia kestäviä liikkumispalveluita ja muuttavat liikennejärjestelmää ja kokonaisia kaupunkeja kestävämmäksi.

Suomessa vietetään neljättä kertaa Euroopan kestävän kehityksen viikkoa 30.5.-3.6. Tänä vuonna viikon teemana on kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta Agenda2030:sta sekä kestävän kehityksen työstä Euroopassa.

Konkreettinen kestävän kehityksen tekomme vuonna 2018 on liikenne- ja viestintäministeriön tekemä kestävän kehityksen sitoumus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. LVM sitoutuu edistämään kävelyä ja pyöräilyä toteuttamalla maaliskuussa julkaistun valtioneuvoston periaatepäätöksen ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteitä, sekä toteuttamalla yhdessä hallinnonalan toimijoiden kanssa ”Liikun, siis olen” -kampanjan.

Henkilökohtainen sitoumukseni on siirtyminen työmatkapyöräilyyn huhtikuun alusta lähtien. Aamuinen pyörämatka on antanut hyvän energiabuustin päivän työtehtäviin!

Hyvää kestävän kehityksen viikkoa kaikille!

Taina Pieski

Kirjoittaja on strategiajohtaja LVM:ssä.

digitalisaatio, EU, tietosuoja, tietoturva, viestintä

Tietoturvaa kasvatetaan yhteistyössä

Maija Rönkä (Kuva: LVM)
Maija Rönkä (Kuva: LVM)

Yhteiskunta digitalisoituu vauhdilla. Olemme yhä riippuvaisempia digitaalisten palveluiden käytöstä. Ilman toimivia yhteyksiä ja palveluita arki ei suju eivätkä liiketoimet onnistu.

Yhteiskuntamme keskeiset palvelut, kuten sähkön ja juomaveden jakelu sekä liikenteen palvelut tarvitsevat viestintäverkkoja ja tietojärjestelmiä toimiakseen. Myös monet muut tärkeät ja hyödylliset arjen palvelut tavoitetaan tietoverkkojen välityksellä, oli kyse sitten viranomaisten kanssa asioinnista tai ajanvietteestä.

Jotta arki ja yhteiskunta toimivat normaalisti, myös digitaalisten palveluiden on toimittava. Tietoturvallisuuden merkitys palveluiden laadulle ja toimintavarmuudelle kasvaa digitaalisessa yhteiskunnassa.

Tietoturva ei ole uusi asia. Suomessa useilla toimialoilla on jo velvoitteita huolehtia palveluiden tietoturvasta. Tietoturvallisuutta koskevia säädöksiä sisältyy esimerkiksi viestintäpalveluita, pankkitoimintaa sekä terveydenhuoltoa koskevaan lainsäädäntöön. Luettelo täydentyy, kun voimaan astuvat 9.5.2018 myös energian ja juomaveden jakelua, liikenteen ohjausta, keskeisiä satamia ja lentoasemia sekä eräitä digitaalisia palveluita, kuten pilvipalveluita ja hakukoneita koskevat uudet tietoturvavelvoitteet. Muutosten taustalla on EU:n verkko- ja tietosuojadirektiivi.

Jatkossa yhä useampien palveluiden tarjoajien on siis huolehdittava tietoturvasta ja ilmoitettava tietoturvaloukkauksista valvontaviranomaisille. Velvoitteita valvovat samat viranomaiset, jotka valvovat muutenkin näiden palveluiden tarjontaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sähkönjakelun osalta Energiavirastoa ja liikenteen ohjauksen osalta Liikenteen turvallisuusvirastoa.

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus auttaa koko yhteiskuntaa kasvattamaan tietoturvallisuutta

Lakisääteiset velvoitteet eivät kuitenkaan yksin riitä. Niitä täydentää viranomaisten ja palveluiden tarjoajien vapaaehtoinen yhteistyö ja tiedonvaihto. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus auttaa tietoturvaloukkauksien selvittämisessä ja mahdollistaa luottamukseen perustuvan tiedonvaihdon tietoturvaloukkauksista ja haavoittuvuuksista elinkeinoelämän ja viranomaisten kesken. Tiedonvaihto perustuu ajatukseen molemminpuolisesta hyödystä. Yhteistyöhön osallistuvat saavat vastineeksi arvokasta tietoa, jonka avulla tietoturvariskeihin voidaan etukäteen varautua. Suomessa tämä yhteistyö toimii kansainvälisestikin vertailtuna mallikelpoisesti.

Lisäksi Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus tiedottaa tietoturvallisuuteen liittyvistä ilmiöistä ja julkaisee esimerkiksi tietoturvaloukkauksia ja haavoittuvuuksia koskevia varoituksia. Kyberturvallisuuskeskus tarjoaa myös tietoturvapalveluita valtionhallinnolle ja huoltovarmuuskriittisille yrityksille. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksella on siis merkittävä rooli koko yhteiskunnan tietoturvallisuuden kasvattamisessa.

Voimaan astuvat säädökset lisäävät Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen edellytyksiä auttaa tietoturvallisuuden parantamisessa. Digitalisaatiokehityksen kiihtyessä on tärkeää huolehtia, että Viestintävirastolla on riittävät resurssit jatkossakin.

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksella on tärkeä rooli yhteiskunnan tietoturvan kasvattamisessa. (Kuva: LVM)
Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksella on tärkeä rooli yhteiskunnan tietoturvan kasvattamisessa. (Kuva: LVM)

Yhteistyöllä parannetaan tietoturvallisuutta koko yhteiskunnassa

Kansallinen yhteistyö tietoturvallisuuden parantamiseksi on tärkeää. Sitä tehdään yritysten ja viranomaisten kesken mutta myös viranomaisten välillä.

Internet ja digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan tunne valtioiden rajoja. Tämän vuoksi on tärkeää, että yhteistyötä tehdään myös kansainvälisesti. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksella on pitkät kansainvälisen yhteistyön perinteet ja hyvät yhteistyösuhteet globaaliin tietoturvayhteisöön.

EU:n tasolla yhteistyö tiivistyi edelleen, kun verkko- ja tietoturvadirektiivillä perustettiin uusia EU-valtioiden välisiä yhteistyönmuotoja. Myös Liikenne- ja viestintäministeriö ja Viestintävirasto osallistuvat tähän työhön. Sen avulla suomalaiset saavat jatkossa entistä helpommin ja tehokkaammin tärkeää tietoa muissa EU-maissa havaituista tietoturvaongelmista.

Vain yhteistyössä pystymme kasvattamaan koko yhteiskunnan tietoturvallisuutta. Uskon, että tulevaisuudessa turvalliset digitaaliset palvelut helpottavat arkeamme ja voimme luottavaisin mielin vaikka hypätä automaattiauton kyytiin ja antaa tekoälyn ja robottien hoitaa tylsimmät arkirutiinit puolestamme.

Kirjoittaja työskentelee lakimiehenä liikenne- ja viestintäministeriön Tieto-osastolla.