digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku

Kohti uusia liikenteen palvelumahdollisuuksia

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Eduskunta antoi tänään tukensa uusien liikenteen palvelujen kehittämiselle kun se hyväksyi liikennekaari-nimellä valmistellun lain sisällön. Lain peruslähtökohta on tarjota asiakkaalle mahdollisimman hyviä ja joustavia liikenteen palveluja.

Laki liikenteen palveluista on merkittävä asia liikenteelle ja koko yhteiskunnalle, meille jokaiselle. Siinä on kyse kansalaisten tarpeisiin ja odotuksiin vastaamisesta, maaseudun palvelujen turvaamisesta, uusista innovaatioista ja Suomen kilpailukyvystä. Laki on myös valmistautumista tulevaisuuteen ja samalla keino vastata ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Uusi laki mahdollistaa saumattomat liikenteen palveluketjut. Keskeistä on, että lailla avataan liikkumispalveluja koskevat olennaiset tiedot. Tällä varmistetaan se, että tiedot ja tietojärjestelmät sekä lippu- ja maksujärjestelmät ovat yhteen toimivia. Eduskunta piti liikenteen palveluiden digitalisaation kehittämistä niin tärkeänä, että halusi nopeuttaa uuden lain voimaantuloa tältä osin.

Sääntelyn keveneminen parantaa mahdollisuuksia uusiin ja monipuolisempiin palveluihin erityisesti maaseudulla. Laki mahdollistaa erilaisten kuljetusten yhdistämisen. Palvelut voidaan turvata ja pitää kohtuuhintaisina kun samassa kyydissä kulkevat niin yritysten, viranomaisten kuin postinkin kuljetukset.

Lain valmistelun aikana huomiota saivat erityisesti taksijärjestelmän muutokset. Suuret uudistukset herättävät aina mahdollisuuksien lisäksi huolenaiheita. Onkin hyvä todeta, että moni asia taksitoimialalla pysyy edelleen säänneltynä ja taksiyrittäjiä ja taksinkuljettajia tulevat jatkossakin koskemaan tarkat vaatimukset. On tärkeää, että taksit pysyvät keskeisenä osana liikennejärjestelmää ja ovat asiakkaille osa sujuvaa matkaketjua.

Lain toisen vaiheen valmistelu on jo pitkällä. Siinä jatketaan palvelevan liikennejärjestelmän kehittämistä ottamalla mukaan kaikki liikennemuodot. Liikenteen palvelujen digitalisoinnin ja tiedon hyödyntämisen edellytyksiä parannetaan edelleen.

Liikenne- ja viestintävaliokunta esitti omassa mietinnössään, että lain nimi muutettaisiin liikennekaaresta laiksi liikenteen palveluista. Tämä muutos kertoo siitä, että liikenne nähdään palvelukokonaisuutena. Olen iloinen siitä, että eduskunta on vahvasti mukana tässä uudistuksessa.

 

hallitusohjelma, lainsäädäntö, norminpurku

Kuka hyötyy sujuvasta sääntelystä?

Silja Ruokola, lainsäädäntöjohtaja (kuva: LVM)

Parempi sääntely on jo pitkään ollut EU:n tavoitteena. Kotimaassa sujuvampaan sääntelyyn pyritään hallituksen kärkihankkeella. Mitä paremman sääntelyn ja norminpurun hankkeilla tavoitellaan?

Lainsäädäntö on yhteiskunnan perusta, ja säädösvalmistelu yksi ministeriön perustehtävistä. Yhteiskunnan muuttuessa myös lainsäädäntöä pitää uudistaa, sujuva sääntely on valmistautumista tulevaisuuteen.  Hyvä lainsäädäntö on loogista, ymmärrettävää ja joustavaa. Lainsäädäntö luo raamit erilaiselle toiminnalle, mutta sen ei turhaan pidä estää innovaatioita ja kehittämistä. Toimiva lainsäädäntö on Suomelle kilpailutekijä.

Hallituksen norminpurkuhankkeen tavoitteena on helpottaa kansalaisten arkea ja yritysten toimintaa. Eri hallinnonaloilla käydään läpi lainsäädäntöä, perataan ja puretaan.  Meneillään on noin 200 norminpurkuhanketta tai säädösten uudistushanketta. Yhtenä kärkihankkeen tavoitteena on sujuvoittaa lupa- ja valitusprosesseja ja minimoida viranomaisten keskinäiset valitukset. Sujuva sääntely on kansalaisten ja sidosryhmien palvelemista.

Avoimuus on viranomaistoiminnan perusasioita. EU:n paremman sääntelyn ohjelmassa painotetaan, että kansalaisilla ja sidosryhmillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa valmisteilla oleviin asioihin. Lainsäädännön valmistelua ja kuulemismenettelyjä halutaan parantaa. Norminpurussa ei olekaan kyse pelkästään pykälistä vaan koko lainsäädäntökulttuurin uudistamisesta. Vaikuttavuuden parantaminen on yksi oman norminpurkuhankkeemmekin tavoitteita.

Suomen edistyksellinen liikennealan lainsäädäntö kiinnostaa maailmalla. Komission ja joidenkin EU-jäsenmaiden edustajat ovatkin parhaillaan Suomessa keskustelemassa liikennealan paremmasta sääntelystä. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia ja haasteita, joihin lainsäädännössä tulee varautua. Tässä työssä olemme aktiivisesti mukana.

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka

Lupa tarvitaan jatkossakin

Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)
Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)

Liikennekaarella varmistetaan se, että asiakkailla on käytössään laadukkaat liikennepalvelut.  Lain peruslähtökohtana on se, että erilaisten liiketoimintamallien kehittämisestä tehdään mahdollista.

Julkisuudessa on esiintynyt osin harhaanjohtavaa tietoa taksiliikenteen luvanvaraisuudesta.  Lakiehdotuksen mukaan kaikkeen taksitoimintaan tarvitaan jatkossakin luvat: toimijakohtainen taksiliikennelupa ja kuljettajakohtainen ajolupa.  Myös henkilö- ja tavaraliikenneluvalla voi harjoittaa taksiliikennettä, jos kuljettajalla on taksinkuljettajan ajolupa ja taksiliikennettä koskevia vaatimuksia noudatetaan. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin myöntämän taksiliikenneluvan vaatimuksena on aina soveltuvaan liikennevälineeseen oikeuttava, vähintään vuotta aikaisemmin suoritettu B-luokan ajokortti, riittävä terveys sekä rikostaustan tarkistus.

Liikennekaaressa tavoitellaan teknologianeutraalisuutta, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden ja toimintamallien käyttöönoton.  Kaikkea taksitoimintaa koskisi lain myötä vaatimus siitä, että jos matkan hinta perustuu matkan tai ajan mittaamiseen, niin ajoneuvossa on oltava taksamittari tai järjestelmä, jolla saavutetaan taksamittaria vastaava mittaustiedon luotettavuus sekä tiedon suojauksen taso.

Taksiliikennettä saa jatkossa harjoittaa muullakin kuin henkilöautolla. Näin yritykset voivat kehittää asiakastarpeisiin vastaavia liiketoimintamalleja ja yhdistellä kuljetuksia. Viranomaisten ei ole syytä turhaan rajoittaa taksiliikenteessä käytettäviä ajoneuvoja. Kysyntä, ajoneuvon soveltuvuus ja kustannustehokkuus ratkaisevat sen, minkälaista kalustoa taksiliikenteessä tulevaisuudessa käytetään – kysyntä ratkaiskoon myös mopoautojen käytön!

Taksiliikenneluvanhaltija vastaa siitä, että jokaisella kuljettajalla on kuhunkin palvelutilanteeseen riittävä vuorovaikutus-  ja kielitaito sekä kyky avustaa erityisryhmiä. Yritys voi näin suunnata palvelunsa tietylle kohderyhmälle joustavammin. Luvanhaltija vastaa siitä, että palvelu täyttää vaatimukset. Valvovana viranomaisena toimii Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Kuluttaja-asiamies valvoo säännösten noudattamista kuluttajansuojan kannalta.

Kirjoittaja on liikenne -ja viestintäministeriön palveluosaston osastopäällikkö.

 

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku

Liikennekaari tukee yrittämistä, uutta ja vanhaa

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Voisiko liikennealan yrittäjäksi päästä nykyistä helpommin? Onko mahdollista helpottaa liikennejärjestelmän eri osien yhteen toimivuutta? Helpottaako liikenteen digitalisaatio maaseudun tilannetta?

Kaikkiin näihin kysymyksiin on selkeä vastaus: kyllä. Liikennekaari-uudistuksen tavoitteena on nimenomaan lisätä valinnan mahdollisuuksia. Ei vain liikennepalvelujen käyttäjien, vaan alan yrittäjien valinnan mahdollisuuksia. Tarkoituksena on, että yritykset voivat tarjota laajasti erilaisia kuljetuspalveluja. Niillä olisi vapaus valita toimintatapansa, kilpailuvalttinsa ja kalustonsa. Miksi yhteiskunnan pitäisi ne tarkasti määritellä?

Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaiset innovaatiot ja aivan uudenlaista yrittäjyyttä liikenteen alalle. Uudenlaisella ajattelulla on valtavasti kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Me voimme saada uusia investointeja ja uusia työpaikkoja, jos vain rohkeasti lähdemme uudistamaan liikenteen palveluja. Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn mukaan yritykset odottavat liikenteen digitalisaatiosta liikevaihtoonsa jopa 87 prosentin kasvua.

Haluamme kasvattaa olemassa olevaa liikennepalvelusektoria, ei jakaa sitä uudelleen. Perinteisiä liikenteen palveluja tarvitaan tulevaisuudessakin. Liikennekaari helpottaa myös nykyisten toimijoiden elämää kun sääntely kevenee ja hallinnollinen taakka pienenee. Tämä vähentää myös yritysten kustannuksia. Sääntelyä keventämällä varmistamme tarjonnan ja palvelujen saatavuuden erityisesti maaseudulla.

On kuitenkin selvää, että sääntelyä tarvitaan varmistamaan liikenteen palvelujen turvallisuus. On myös huolehdittava, että yritysten välinen kilpailu säilyy reiluna sekä yritysten että asiakkaitten näkökulmasta. Kun nämä perusedellytykset täyttyvät, yrityksillä on täysi vapaus vastata asiakastarpeisiin parhaaksi katsomallaan tavalla.

Liikennekaari edistää kilpailun tasapuolisuutta henkilöliikennemarkkinoilla. Se madaltaa taksi-, joukko- ja tavaraliikenteen rajoja. Kannustan liikennealaa rohkeasti uudistumaan ja etsimään yhteistyön mahdollisuuksia. Näkemään ne mahdollisuudet, jotka syntyvät kun yhdistetään liikenteen palveluja yli perinteisten raja-aitojen ja jopa muihin sektoreihin.

hallitusohjelma, liikenne, norminpurku, yleinen

Yksityistielaki tehdään yhdessä

Kaisa Kuukasjarvi
Kaisa Kuukasjärvi

Muistatko milloin viimeksi ajoit yksityistiellä? Todennäköisesti ihan äskettäin, sillä noin 40% Suomen loma-asunnoista sijaitsee yksityisteiden varrella. Yksityisteiden varrella asuu myös vakituisesti noin puoli miljoonaa ihmistä.

Parhaillaan käynnissä oleva yksityistielain kokonaisuudistus koskettaa siis merkittävää osaa suomalaisista. Uudistustyötä tehdään yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa, mutta tärkeimmässä roolissa ovat teiden käyttäjät, joilta kerättiin alkukesästä kokemuksia ja näkemyksiä Ota kantaa –sivujen kautta.

Kyselyyn saatiin runsaasti vastauksia, joita valmistelutyössä nyt hyödynnetään. Vastauksissa lakiuudistusta pidettiin pääsääntöisesti hyvänä asiana, mutta muistutettiin myös, että vanha laki on tehtävänsä täyttänyt; siinä on erittäin paljon hyvää ja käyttökelpoista materiaalia, jota voidaan käyttää myös uudessa laissa.

Muutostarpeita yksityistielakiin aiheuttavat lähinnä maaseudun väestö- ja ikärakenteen muutos sekä lain ikä, sillä se on aikoinaan vuonna 1963 säädetty hyvin erilaiseen toimintaympäristöön. Vuosien saatossa tehdyt useat osauudistukset ovat tehneet tuhojaan lain yhtenäiselle rakenteelle. Myös uusia, kestävämpiä rahoitustapoja pohditaan kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Käynnissä oleva maakuntauudistus tuo oman mausteensa lakiuudistukseen, sillä yksityisteiden valtionavustuksien myöntäminen on siirtymässä maakuntiin. Hallitusohjelman hengessä sääntelyä on tarkoitus keventää ja samalla mahdollistaa erilaisia toimintamuotoja ja -tapoja yksityisten teiden pitoon.

Myös tiemaksuihin ja käyttömaksuihin liittyvää kokonaisuutta pohditaan lakiuudistuksen yhteydessä laajasti. Saaduissa vastauksissa peräänkuulutettiin yksityisteiden käyttäjien ja hyötyjien ensisijaista vastuuta yksityisteiden rahoituksesta. Kyselyn vastauksista nousi myös voimakkaasti esiin kritiikki kuntien tielautakuntien tämänhetkistä roolia kohtaan. Tielautakuntien tehtävät siirtynevätkin kokonaisuudistuksen yhteydessä toisille tahoille, suurelta osin Maanmittauslaitokselle.

Yksi palaute nousi Ota kantaa -kyselystä esiin kuitenkin ylitse muiden: uudesta yksityistielaista halutaan selkeä ja helppolukuinen, jotta tietoa etsivä maallikkokin löytää etsimänsä sujuvasti ja kattavasti. Tähän toiveeseen vastaamme mielellämme. Tärkein tavoitteemme on kirjoittaa looginen ja selkeä yksityistielaki, joka antaa hyvät edellytykset yksityistieverkoston kehittämiselle ja ylläpidolle.

Kaisa Kuukasjärvi

Kirjoittaja on yksityistielakia valmisteleva ylitarkastaja verkko-osaston toimintavarmuusyksikössä

Ota kantaa -kysely yksityistielain uudistuksesta

Yksityistielain kokonaisuudistus LVM.fi:ssä (asia: LVM082:00/2015)

Yhteenveto kyselyn vastauksista

Kaikki vastaukset

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, yleinen

Ihminen data-avaruudessa

Taru Rastas (2)
Taru Rastas 

Datauniversumi laajenee kiihtyvällä vauhdilla esimerkiksi mobiililaitteista ja sovelluksista kertyvästä datasta. Tuotamme digijalanjälkeä myös tilanteissa, joissa emme tunnista datan keruuta. Kilpailu data-avaruuden kiintotähden paikasta – esimerkiksi Googlen liiketoimintamalli – perustuu datan myyntiin. Erityisesti henkilötiedon arvo on nousussa.

Entä jos voisin itse päättää, miten tarjoan datani niille palveluille, joihin luotan? Palvelujen kirjo ja laatu voi kasvaa, kun dataa yhdistellään uusilla tavoilla. Esimerkiksi aktiivisuusmittarini dataa liitettäisiin terveystietoihini, ostoskäyttäytymiseeni, liikkumishistoriaani, vertaiseni terveysdataan tai rikastettaisiin datalla ilmanlaadusta lenkkipolun valinnaksi. On aika, että yksilö määrittää itse datansa käyttökohteita.

Itsesuojeluvaisto on tarpeellinen ominaisuus myös datan aikakaudella. Homo Laiscimuksen tulisi myös käyttää tietosuojaan kehitettyjä ratkaisuja. Esimerkiksi MyGeoTrust-hankkeen työkalut auttavat yksityisyyden säätämistä erilaisissa palveluissa sopivalle tasolle.

Haluamme lisätä ja tehdä muutosta tapaan, jolla dataa hyödynnetään liiketoiminnassa. Tämä vaatii osaamista, pelisääntöjä ja toimijoita, joilla on kyky hallita toisten puolesta henkilötietoa. Samoin tarvitaan yhteistyötä, jotta yhteen toimivia ratkaisuja datan käyttöön voi syntyä.

Hallituksen kärkihankkeessa kehitämme ihmiskeskeistä datan hallintaa yritysten, tutkimuksen ja hallinnon kesken MyData-allianssina. Hallitus linjasi toukokuussa periaatepäätöksessä toimet, joilla luodaan edellytyksiä omadatan käyttöön tarkoituksenmukaisella tavalla.

Visiona on dataympäristö, jonka kirkkaimpana tähtenä ovat ihmisten tarpeet. Luomme olosuhteita, joissa yksilölliset palvelut ja liiketoiminta voivat kasvaa. Datatalouden tasapainossa on äärettömästi tekijöitä ja niiden riippuvuuksia ratkottavana. Tarvitsemme luottamusta, liiketoimintamalleja, kokeilua, sääntelyn arviointia ja resursseja.

Tarvitsemme siten toimintamalleja, joiden avulla data liikkuu henkilön suostumuksella palveluiksi. Meille etua tuo se, että dominanttien yritysten maakeskeistä kuvaa ei ole laajasti haastettu uusilla ratkaisuilla. Pienenä aurinkokuntana pystymme kehittämään toimivia käytäntöjä.

Yhteiskehittelyllä pääsemme eteenpäin. Elo-syyskuun vaihteessa kokoonnumme Helsinkiin kansainväliseen MyData2016-konferenssiin keskustelemaan ja ideoimaan aiheesta.

Tervetuloa rakentamaan maailmankuvaa, jossa ihminen aurinkona voi kiitää data-avaruudessa palveluplaneetat mukanaan.

Taru Rastas

Kirjoittaja on viestintäneuvos tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä.

MyData2016-kongressi Helsingissä 31.8.-2.9.2016

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS DATAN HYÖDYNTÄMISESTÄ LIIKETOIMINNASSA

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku, viestintäpolitiikka

Matkalla kohti liikenteen supermarketteja

Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)
Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)

Miltä kuulostaisi se, että voisit saada yhdeltä toimittajalta tiedot eri kulkumuodoista koostuvasta matkaketjusta aikatauluineen, reitteineen ja hintoineen? Myös sinun erityistarpeesi ja toiveesi huomioitaisiin, esimerkiksi esteettömyys. Ja entä jos mentäisiin vielä pidemmälle ja liitettäisiin ketjuun myös muita matkustamiseen liittyviä palvelutarjouksia, vaikkapa konserttilippuja ja majoituspalveluita? Kaikki yhdestä paikasta.

Tämä on visio, johon liikennekaaren avulla pyritään. Vision toteutuminen edellyttää lainsäädännön uudistamista ja yksinkertaistamista, liikennemuotokohtaisten sääntöjen purkamista. Lisäksi vision toteutuminen edellyttää uusia pelisääntöjä tieto- ja maksurajapintojen avaamiseksi.

Liikennekaari luo edellytykset yhteentoimiville lippujärjestelmille. Liikennekaarella pohjustetaan tavoitetta tehdä lippujen hankkimisesta ja maksamisesta matkustajan kannalta mahdollisimman helppokäyttöistä. Matkustaja voisi myös käyttää omaa matkakorttia tai mobiililippua eri palveluntarjoajien kulkuvälineissä. Tehtyjä matkoja olisi helppo seurata samaan tapaan kuin vaikkapa oman pankkitilin tilitapahtumia.

Liikennekaareen sisältyy myös tie- ja raideliikenteen henkilökuljetuspalveluiden maksujärjestelmien myyntirajapinnan avaamista. Minimivaatimus olisi, että kolmannen osapuolen tulee voida välittää vähintäänkin tie- ja raideliikenteen kertalippuja ja yhdistää näitä matkustajille tarjottaviksi matkakokonaisuuksiksi.

On odotettavaa, että syntyy liikenteen palvelujen supermarketteja, joista matkustaja voi helposti ja vaivattomasti ostaa yhdellä lipulla ja maksutapahtumalla koko matkan lisäpalveluineen. Myös maksamiseen voi syntyä erilaisia laskutustapoja ja paketteja. Uudenlainen sääntely mahdollistaisi myös sen, että nykyiset palveluntarjoajat voisivat nykyistä helpommin tarjota matkoilleen jatkoyhteyksiä eri kulkumuodoilla.

Liikennemarkkinan uusilla pelisäännöillä ei pyritä nykyisen markkinakakun jakamiseen uudella tavalla. Tavoitteena on, että sääntelyn sujuvoittamisella ja välttämättömiksi arvioiduilla uusilla pelisäännöillä voidaan synnyttää kokonaan uutta liiketoimintaa. Tämä on Suomelle ja suomalaisille valtava mahdollisuus. Esimerkiksi McKinsey on arvioinut globaalin Mobility as a service- ja älyliikennemarkkinan potentiaaliseksi liikevaihdoksi jopa 6400 miljardia euroa.

Liikennekaari merkitsee toteutuessaan kaikille suomalaisille parempia, sujuvampia ja edullisempia liikkumisen palveluita. Suomalaisille yrityksille se merkitsee kasvavia markkinoita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joissa on myös kansainvälistymisen edellytykset.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön Tieto-osaston osastopäällikkö.

automatisaatio, digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku

Yhdessä kohti uusia ja yhä parempia liikennepalveluja

Susanna Metsälampi, neuvotteleva virkamies (kuva: Trafi)
Susanna Metsälampi, neuvotteleva virkamies (kuva: Trafi)

Liikennekaari on herättänyt julkisuudessa paljon keskustelua. Mistä liikennekaari sai alkunsa ja missä ollaan nyt?

Liikenteen digitalisaatio etenee ja liikenne on muuttumassa palveluksi. Tähän tarvitaan myös uudenlaista lainsäädäntöä. Hallitus antoikin kesäkuussa 2015 lähtölaukauksen liikennekaari-lakihankkeelle: on toteutettava henkilö-, posti- ja tavarakuljetuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus.

Siitä se lähti. Uudistusta suunniteltiin kesä ja syksy. Hanke päätettiin jakaa kolmeen vaiheeseen sen laajuuden vuoksi. Marraskuun alussa 2015 ministeri Berner tiedotti: Nyt aloitetaan liikennekaaren valmistelu.

Alusta alkaen oli selvää, että valmisteluun tarvitaan mukaan kaikki mahdolliset tahot: liikennepalvelujen käyttäjät, tuottajat ja kehittäjät. Seurantaryhmä edustaa laajasti yhteiskunnan eri tahoja. Alatyöryhmissä on käsitelty markkinoihin, palveluihin ja tietoon liittyviä erityiskysymyksiä. Valmistelun keskiössä ovat koko ajan olleet kansalaiset ja yritykset, liikennejärjestelmän käyttäjät.

Liikenteen toimijat ovat järjestäytyneitä ja tottuneita tuomaan esiin näkemyksiään yhteiskunnallisessa keskustelussa. Entä liikenteen erilaiset käyttäjät, miten heidän näkemyksensä ja kokemuksensa saatiin mukaan valmisteluun?

Olemme halunneet tarjota sidosryhmille runsaasti mahdollisuuksia esittää kysymyksiä ja kommentteja. Liikennekaaren kaikki sidosryhmätilaisuudet ovat olleet avoimia ja niitä on voinut seurata myös verkossa. Keskusteluunkin on voinut osallistua etänä. Tupa on ollut aina täynnä ja verkossa on käynyt kuhina. Lisäksi meitä on pyydetty eri tilaisuuksiin kertomaan liikennekaaren valmistelusta. Media on ollut kiinnostunut aiheesta ja keskustelu somessa on ollut aktiivista. Verkossa on saatavilla runsaasti materiaalia liikennekaaresta: tiedotteita, faktalehtiä, videoita. Liikennekaaren sisältöä on jalostettu tilaisuudesta toiseen edetessä, ennen lausuntokierrosta ja sen aikana.

Kaikkien näiden keskustelujen pohjalta valmistelimme hallituksen esitysluonnoksen, joka on nyt kaikkien hankkeesta kiinnostuneiden tarkasteltavana ja lausuttavana 23. toukokuuta asti. Luonnoksessa on konkreettisia pykäläehdotuksia, jotka helpottavat hahmottamaan millaisesta muutoksesta on kyse. Lausuntokierroksella on siis ehdotus, josta muokataan varsinainen esitys eduskunnalle annettavaksi. Tätä ennen esitykselle tarvitaan hallituksen tuki.

Kun lausuntoaika päättyy, käymme lausunnot läpi ja hiomme esitystä niiden pohjalta eteenpäin niin, että pääsisimme hallitusohjelmassa asetettuun maaliin. Esitykseen, joka hyödyntäisi digitalisaatiota ja mahdollistaisi niin vanhat kuin uudenlaiset, markkinaehtoiset ja innovatiiviset liikenteen palvelut.

Lainvalmistelu on yhteinen ponnistus, kiitos kun olet ollut siinä mukana!


Kirjoittaja on neuvotteleva virkamies, joka toimii liikennekaari-hankkeen projektipäällikkönä.

hallitusohjelma, lainsäädäntö, norminpurku, yleinen

Normit purkuun

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)
Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)

Kaikki liikenteen ja viestinnän lait on käyty läpi ja liikenne- ja viestintäministeriön listalla on 36 lakia, joilla normeja puretaan. Joukossa on isoja ja pieniä uudistuksia, joista osa siivoaa hallintoa, mutta monet niistä näkyvät myös tavallisen ihmisen arjessa.

Jo vuodenvaihteessa vapautettiin kevytajoneuvojen (Segway ym.) sääntely ja kevennettiin traktorin kuljettajien vaatimuksia. Myös monia autoilijoita kiukuttaviin sakotuksiinkin johtaneet pikkutarkat säännöt pysäköintikiekoista on jo uusittu.

Norminpurku ei tarkoita vain harmillisten pykäläkummajaisten poistamista, vaan listalle nousee paljon isompiakin kysymyksiä. Lähes jokaista aikuista suomalaista koskee esimerkiksi ajokortin hankintamenettely. Tavoitteena on se, että entistä enemmän painoa olisi ajotutkinnossa osoitetuilla taidoilla eikä niinkään laissa säädettyjen tuntimäärien istumisella oppitunnilla tai auton ratissa.

Norminpurulla voi helpottaa myös yritystoimintaa. Tienvarsimainonnan piinallisen tarkka normitus siivotaan. Postin ja sähköisen median toimilupasääntely kevennetään. Myös tiukkaa sähköisen median mainonnan sääntelyä suunnitellaan kevennettäväksi.

Osa norminpurkulistan hankkeista on huomattavan suuria. Liikennepalveluista annetut lait perataan vaalikauden aikana. Erityisesti henkilöliikenne, bussit ja taksit, on erittäin tiukasti säännelty ala. Nyt asia arvioidaan perusteellisesti.

Suurin osa liikenteen ja viestinnän toimialan normeista pohjautuu Euroopan unionin sääntelyyn. Monesti normeihin kuitenkin lisätään täällä omia kiemuroita ja kansallisia lisävaatimuksia. Niistä tulisi pääsääntöisesti päästä eroon. Ministeriö toimii aktiivisesti myös kansainvälisillä areenoilla normien purkamiseksi.

Mitä merkittävämpiä normeja puretaan, sitä varmemmin sille löytyy vastustajia. Olen havainnut, että elinkeinoelämän piiristä tulee lisääntyvästi jopa vaatimuksia uusiksi normeiksi tai ”Suomilisiksi”. Joskus normeja saatetaan perustella aivan eri syillä kuin mikä luultavasti on asian ajamisen varsinainen tarkoitus. Taka-ajatuksen ymmärtäminen ei usein ole vaikeaakaan.

Moni kuluttajalle tarpeeton tai jopa haitallinen normi saattaa nimittäin olla edullinen jollekin yritykselle tai eturyhmälle. Kuluttajan suojaksi tarkoitetut pykälät kääntyvät silloin kuluttajaa vastaan esimerkiksi rajoittamalla kilpailua. Koska kuluttajien edun-valvonta ei yleensä ole organisoitua, norminpurun vastustajien kuuntelu vaatii kriittistä korvaa.

 

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku, verkostot

Sinä olet vahvin lenkki?

Ylijohtaja, osastopäällikkö Minna Kivimäki (Kuva: LVM)
Ylijohtaja, osastopäällikkö Minna Kivimäki (Kuva: LVM)

Hallituksen strategisessa ohjelmassa visioidaan Suomen tulevaisuutta. Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus. Visiossa puhutaan vuodesta 2025, mutta omassa toiminnassamme pyrimme tähän samaan tulokseen päivittäin. Uudistuminen, välittäminen ja turvallisuus on jo leivottu sisälle liikennepolitiikkaan. Ne ohjaavat kaikkea tekemistämme.

Luottamus ja jokaisen aito kuuleminen ovat kuitenkin astetta haasteellisempia tavoitteita. Niihin pyrimme avoimella valmistelulla. Perinteisesti kuuleminen on hoidettu lausuntomenettelyllä hankkeen valmistelun ollessa jo loppusuoralla. Viime vuosina olemme kehittäneet koko valmisteluprosessia avoimemmaksi. Haluamme eri osapuolien näkemykset mukaan alusta asti ja koko valmistelumatkan ajan. Haluamme mukaan myös kaikki, joiden elämään valmistelullamme on vaikutusta. Kaikkien näkemyksillä ei kuitenkaan ole omia edustajiaan asioita edistämässä. Varsinkin yksittäisten palveluiden käyttäjien ja uudenlaisten palvelujen kehittäjien äänet ovat monesti jääneet vähäiselle huomiolle. Vahvojen ja järjestäytyneiden ääni on päässyt paremmin esille.

Iso haaste on myös uudistusten vaikutusten arviointi. Miten selvitetään, toteutuuko hyvä tavoitetila suunnitelluilla toimilla? Kuinka vaikutusarvioinneilla voidaan luotettavasti arvioida uusia ilmiöitä ja palveluja? Tai voidaanko edes? Kuka olisi osannut arvioida joukkoliikenteen markkinasääntelyä purettaessa, että bussimatka Tampereelta Helsinkiin voi vuonna 2015 maksaa vain 2 euroa ja junalippujen hinnat tulevat alas, kun ne viimeiset vuosikymmenet ovat kallistuneet joka vuosi. Tuskin kukaan.

Avoin osallistaminen ja vaikutusten arviointi ovat isossa roolissa, kun ministeriö valmistelee parhaillaan liikennekaarta eli toimialan huomattavinta lainsäädäntöhanketta 2000-luvulla. Liikennekaari on samanaikaisesti sekä erinomaisen mielenkiintoinen että haastava kokonaisuus. Kuinka saada aikaiseksi uudistus, joka mahdollistaa parhaat mahdolliset liikkumispalvelut ja lisääntyvät vaihtoehdot ihmisille ja yrityksille sekä kasvua ja kukoistusta uusille ja nykyisille toimijoille? Samalla tulisi vielä tehostaa julkisten varojen käyttöä. Tällaisen win-win-win -tilanteen saavuttaminen sääntelyn keinoin vaatii aitoa ymmärrystä eri osapuolien tarpeista ja vahvaa tahtotilaa yhteisen hyvän saavuttamiseen.

Tulkaa mukaan valmisteluun. Ministeriön sivuilta löytyy avoimien tilaisuuksien aikataulut ja lähetämme tilaisuudet myös suoraan verkossa. Keräämme ideoita, kommentteja ja kritiikkiä sekä vuorovaikutteisen www.screen.io/lvm -työkalun että liikennekaari@lvm.fi -osoitteen kautta. Olemme mukana Twitterissä ja Facebookissa.

Kokonaisuus on yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki. Tunnistetaan yhdessä heikoimmat lenkit.