ilmasto, kaupunkisuunnittelu, kävely ja pyöräily, liikenne, liikennepolitiikka, matkaketjut, tutkimus, yleinen, ympäristö

Kestävä liikkuminen ja vähäpäästöiset autot kiinnostavat suomalaisia

Tutkimusjohtaja Johanna Särkijärvi (Kuva: LVM)

Liikenteen päästöt ovat puhututtaneet viime kuukausina. Keskustelun ytimessä eivät ole olleet päästövähennykset, joihin kansakuntana olemme sitoutuneet. Sen sijaan keskiössä ovat olleet keinot. On esitetty mielipiteitä suuntaan ja toiseen siitä, mihin ihmiset ja yritykset ovat valmiita vähentääkseen liikenteen päästöjä.

Mielipiteet rikastuttavat keskustelua, mutta vielä kiinnostavampaa on tarkastella asioita yksilöä tai yksittäistä eturyhmää laajemmasta näkökulmasta. Nyt meillä on käsissämme Ilmastobarometri-kansalaiskyselyn tulokset. Katsotaanpa, mitä ne kertovat ihmisten näkemyksistä ja arjen valinnoista liikenteen osalta ja miten kovia odotuksia tulokset asettavat julkiselle ja yksityiselle sektorille.

Ensin järisyttävimmät uutiset. Ilmastobarometrin mukaan oman auton käyttäjistä jopa joka viides ilmoittaa, että aikoo luopua seuraavan viiden vuoden aikana omasta autosta ja siirtyy kestävien liikkumispalvelujen käyttäjäksi! Autoton elämäntapa ei muuta ainoastaan liikkumisen tapaa, vaan vaikuttaa esimerkiksi asuinpaikan ja -muodon valintaan.

Vaikutukset ovat huimia, jos viidennes oman auton käyttäjistä todella luopuu omasta autosta. Vaikka vain puolet toteuttaisi aikeensa, kyseessä on valtava määrä ihmisiä.

Vielä suurempi osa eli noin 40 prosenttia oman auton käyttäjistä ilmoittaa jo vähentäneensä autoilua ja lisänneensä kestävää liikkumista kuten kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikenteellä kulkemista. Yhtä suuri osa vastaajista aikoo seuraavan viiden vuoden aikana vähentää autoilua ja lisätä kestävää liikkumista. Kestävien liikkumispalvelujen kysyntä vaikuttaa olevan selvässä kasvussa.

Siirtymä kestäviin kulkumuotoihin ei tapahdu itsestään

Ilmastobarometrissä näkyvä kysynnän potentiaali ei realisoidu automaattisesti. Pystymmekö vastaamaan tulevaan kysyntään laadukkaalla liikkumispalvelujen tarjonnalla ja sitä tukevalla infrastruktuurilla? Tukevatko julkisen ja yksityisen sektorin rakenteet ja asenteet käynnissä olevaa siirtymää kestäviin kulkumuotoihin? Entä tarjoavatko työnantajat kannusteita ja hyvät olosuhteet työntekijöille kestäviin liikkumisratkaisuihin?

Lähitulevaisuudessa saatavilla pitäisi olla houkuttelevia joukkoliikennepalveluja, niitä tukevia uusia liikkumispalveluja ja hyvät olosuhteet kävelyyn ja pyöräilyyn joko itsenäisinä kulkumuotoina tai yh-distettyinä erilaisiin liikkumispalveluihin. Tässä on tekemistä niin yrityksillä, valtiolla kuin kunnillakin.

Esimerkiksi työmatkapyöräilyn yleistymistä voidaan tukea muun muassa hyvällä pyöräilyinfrastruktuurilla, työnantajan tarjoamilla sosiaalitiloilla, toimivilla pyöräparkeilla ja bonuksilla. Liikenteen päästövähennysten lisäksi on mahdollista saavuttaa paljon muuta hyvää, kuten terveyshyötyjä.

Kolme neljäsosaa suomalaisista pitää tärkeänä, että kunta luo asukkailleen mahdollisuuden ilmastoystävälliseen arkeen. Yksinään kunnat eivät tähän haasteeseen kuitenkaan pysty vastaamaan. Siihen tarvitaan laajaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja asiakaslähtöistä suunnittelua.

Verotuksen painopiste auton hankinnasta sen käyttöön

Ilmastobarometrin vastaajista monet ovat valmiita uudistamaan liikenteen verotusta päästöjen vähentämiseksi. Kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että päästöttömien ja vähäpäästöisten autojen autoveroa pitäisi laskea ja suuripäästöisten ajoneuvojen vuosittaista ajoneuvoveroa pitäisi nostaa. Verotuksen painopiste siirtyisi auton hankinnasta sen käyttöön. Tämä jouduttaisi vähäpäästöisten autojen lisääntymistä autokannassa, mikä vähentäisi liikenteen päästöjä.

Vähäpäästöisten autojen hankkimiseen kannustaisi myös fossiilisten polttoaineiden verotuksen nostaminen. Tätä kannattaa lähes puolet Ilmastobarometrin vastaajista. Yhdessä auto- ja ajoneuvoverotuksen uudistamisen kanssa liikenteen fossiilisten polttoaineiden verotuksen nostaminen vaikuttaisi merkittävästi ajoneuvovalintaan. Teillemme tulisi vuosi vuodelta vähäpäästöisempiä autoja.

Sähkö- ja kaasuautot kiinnostavat kolmasosaa autoilijoista

Miltä näyttää sähkö- ja kaasuautojen tulevaisuus? Jopa kolmasosa suomalaisista on valmis uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin kieltämiseen vuonna 2030. Samoin kolmasosa oman auton käyttäjistä aikoo hankkia seuraavaksi autokseen vähäpäästöisen sähkö- tai kaasuauton. Sähkö- ja kaasuautojen määrän onkin arvioitu lisääntyvän kiihtyvään tahtiin 2020-luvulla esimerkiksi VTT:n johtamassa Gaselli-hankkeessa (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161364).

Sähkö- ja kaasuautojen määrän kehitys on avainasemassa, kun liikenteen päästöjä hillitään. Täyssähköautot eivät liikkeessä ollessaan tuota hiilidioksidipäästöjä ja niiden energiankulutus on keskimäärin polttomoottoriautoa pienempi. Kaasuautoissa taas voidaan käyttää biokaasua, joka on kiertotalouden tuote. Biokaasulla voi olla liikenteen päästövähennyksissä yhtä merkittävä rooli kuin uusiutuvalla dieselillä.

Kun sähkö- ja kaasuautojen osuus autojen uusmyynnistä kasvaa, niitä saadaan joidenkin vuosien viiveellä enenevässä määrin myös käytettyjen autojen markkinoille. Koko autokannan uusiutuminen vie aikaa. Kasvava kiinnostus sähkö- ja kaasuautoja kohtaan luo kuitenkin edellytyksiä sille, että vuonna 2045 liikenne voisi olla hiiletöntä. Sähkö- ja kaasuautot ovat yksi tärkeä keino myös liiken-teen ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmän toimipide-ehdotuksessa. Siihen kokosimme keinot, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä.

Ilmastobarometrin tulosten valossa näyttää siltä, että asenneilmapiiri on muuttumassa. Ihmiset ovat enenevässä määrin valmiita tukemaan liikenteen päästövähennystoimenpiteitä ja tekemään muutoksia omassa arjessa. Ilmastohuoli muuttuu ilmastoteoiksi.

Johanna Särkijärvi

Kirjoittaja on tutkimusjohtaja liikenne- ja viestintäministeriön ilmasto- ja ympäristöyksikössä.

Ilmastobarometri 2019 -kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä toteutti Kantar TNS valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän tilauksesta. Tutkimukseen osallistui 1013 iältään 15–74-vuotiasta eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Lue lisää Ilmastobarometri 2019 –kyselytutkimuksesta: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ilmastobarometri-2019-suomalaiset-haluavat-ilmastokriisin-ratkaisut-politiikan-ytimeen

Lisätietoa liikenteen ilmastopolitiikan ILMO45-asiantuntijaryhmän toimenpide-ehdotuksesta (LVM:n tiedote 12.12.2018): Liikenteen päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä
https://www.lvm.fi/-/liikenteen-paastot-nollaan-vuoteen-2045-mennessa-990321

kaupunkisuunnittelu, kävely, lapset liikenteessä, osallistava suunnittelu, Rakkaudesta infraan, Vieraileva asiantuntija

Käveltävyys on kaupungin toimivuuden todellinen mittari

Pihla Meskanen, kuva: Arkki
Arkkitehtuurikasvatuksen edelläkävijä, arkkitehti Pihla Meskanen (Kuva: Arkkitehtuurikoulu Arkki)

Ennen tätä vuotta en erityisemmin ajatellut, että käveleminen kaupungissa olisi mitenkään erikoista – kunnes vietin kuukauden Ho Chi Minhissä.

Siellä kävely osoittautui monin paikoin mahdottomaksi. Tien ylitys sujui vain paikallisen viereen liimautuneena, ja koko ajan piti väistellä niin autoja kuin moottoripyöriä. Jalankulkijoille ei ollut erikseen liikennevaloja, vaan tiet piti ylittää puikkelehtien kääntyvien moottoripyörien loputtoman virran keskeltä.

Kuukauden aikana Ho Chi Minhissä en nähnyt yhtäkään lasta tai teiniä yksin kaupungilla. En myöskään käveleviä perheitä. Syitä tähän on ehkä monia, mutta yksi perustavanlaatuinen syy on se, ettei kaupunkia ole suunniteltu turvalliseen kävelyyn.

Ideoita lapsiystävällisen kaupungin kehittämiseksi (Kuva: Arkki)
Ideoita lapsiystävällisen kaupungin kehittämiseksi. (Kuva: Arkki)

Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki ry toteutti yhdessä Helsingin kaupungin kanssa vuonna 2007 hankkeen, jossa kuultiin lasten mielipiteitä Hernesaaren ideointiin kaavoitusvaiheessa. Suurimmalle osalle hankkeeseen osallistuneista sadasta lapsesta hyvän ympäristön tärkeimpiä tekijöitä oli se, että alueella on turvallista kävellä. Perusteluina he kertoivat, että on tärkeää päästä helposti ja turvallisesti kavereiden luo, kouluun, harrastuksiin, kauppaan jne.

Kesällä 2018 Arkki aloitti lasten arkkitehtuurikasvatusprojektin Vietnamissa yhdessä Unicefin ja Ho Chi Minh Cityn kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Projektissa mietittiin Ho Chi Minhin keskustan keskeisen alueen Thu Thiemin uutta suunnitelmaa.

Paikallisten lasten pääasialliset toiveet kaupungin kehittämisessä liittyivät kaupungin käytettävyyteen kävelijän näkökulmasta – turvallinen käveltävyys, mopoilun hillitseminen ja ilmansaasteen vähentäminen kehittämällä julkista liikennettä – esim. sähköpyörävuokraus, julkisen liikenteen parantaminen jne. Lasten toiveissa toistuivat samat asiat kuin kymmenen vuotta aiemmin Helsingissä Hernesaari-projektissa: kävelijän näkökulma, kaupunkiluonto, ilmanlaatu ja liikenteen sujuvuus.

Vietnamilaislapset esittelevät kaupunkisuunnitteluideoitaan (Kuva: Arkki)
Vietnamilaislapset esittelevät kaupunkisuunnitelmiaan. (Kuva: Arkki)

On kiinnostavaa, että lapset pitävät kävelyturvallisuutta yhtenä kaupungin toimivuuden ja “hyvyyden” tärkeimmistä mittareista. Tämä on helposti ymmärrettävää sen kautta, että kävely ja julkinen liikenne ovat ainoita mahdollisuuksia sen ikäisille liikkua itsenäisesti kaupungissa.

Itsenäinen liikkuminen tuo laatua elämään niin aikuisille kuin lapsillekin. Se lisää lasten ja nuorten itsenäisyyttä ja aktiivisuutta, vähentää aikuisilta harrastuskuljetusrumbaa ja sitä kautta vähentää saastetta ja säästää luontoa.

Yhä useampi viettää urbaanin lapsuuden. Siksi on erittäin merkityksellistä, minkälaisia kaupungit ovat lasten ja nuorten kasvuympäristöinä ja mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat itsenäisen liikkumisen ja saavutettavuuden suhteen.

Pihla Meskanen

Kirjoittaja on arkkitehti ja Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin rehtori.

Artikkelin kirjoittaja on Impulssiblogin vieraileva asiantuntija liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ulkopuolelta.

Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki on perustettu 1993. Arkkitehtuurikasvatuksen tavoitteena on mm. kehittää innovaatiotaitoja, herättää kiinnostusta rakennettua ympäristöä kohtaan, ja antaa nuorille välineitä vaikuttaa tulevaisuuden ympäristöön ja päätöksentekoon. Arkissa harrastaa viikoittain noin 750 lasta pääkaupunkiseudulla.

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Rakkaudesta infraan tunnus

 

 

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave