digitalisaatio, lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, Ministeri Bernerin blogi

Tavoitteena toimiva matkaketju ovelta ovelle

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (Kuva: LVM / Tomi Parkkonen)

Uusi liikennepalvelulaki on ollut koko hallituskauden mittainen valtava lakihanke, johon on koottu yhteen kaikki liikennemarkkinoiden lainsäädäntö. Laki luo pohjan liikenteen digitalisaatiolle ja uusille liiketoimintamalleille, ja se koskee niin tie-, lento-, meri-, kuin raideliikennettäkin.

Uudistuksen keskeinen elementti on liikenteen tietosiilojen avaaminen lain vaatimuksesta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että eri liikennevälineillä tehdyistä matkaosuuksista pystytään muodostamaan ketju, johon tarvittavan lipun voi ostaa yhdellä kertaa. Kokonaisia matkaketjuja tarjoavia yrityksiä löytyy jo, ja palveluntarjoajien määrä tulee varmasti lisääntymään. Vuoden vaihteessa voimaan tulevat täsmennykset lakiin antavat vielä paremmat edellytykset tarjota myös alennusperusteisia lippuja, kuten kausilippuja ja opiskelijahintaisia lippuja osana matkaketjuja.

Yleistyessään uudet palvelukokonaisuudet tarjoavat entistä varteenotettavampia vaihtoehtoja omalle autolle. Asiakkaan ei esimerkiksi tarvitse valita auton ja julkisen liikenteen välillä, vaan palvelupaketti voi tarjota kulloisenkin päivän tarpeeseen sopivan liikkumisratkaisun. Yhtenä päivänä tila-auton, toisena vaikkapa bussin ja kaupunkipyörän yhdistelmän. Maaseudulla houkutteleva matkaketju voi taas näyttää aivan toiselta kuin kaupungissa, mutta tässäkin uusi laki antaa eväät parempien palvelujen syntymiselle. Tavoitteena on mahdollistaa palvelut, jotka tarjoavat toimivat matkaketjut ovelta ovelle.

Tieto on tärkeässä osassa avointen markkinoiden turvaamisessa ja tietoon perustuvan uuden liiketoiminnan kehittämisessä. Lakiuudistuksen myötä myös viranomaisten tietopalvelut ja tiedon luovutuksen käytännöt uudistetaan. Noin kymmenestä nykyisestä liikenteeseen liittyvästä rekisteristä muodostetaan yksi yhtenäinen liikenneasioiden rekisteri, joka sisältää tietoa toiminnanharjoittajaluvista, liikennevälineistä ja henkilöluvista, kuten ammattipätevyyksistä.

Uudistus ei ole vielä kokonaisuudessaan valmis, sillä erityisesti logistiikan digitalisaatioon keskittyvä kolmas osuus oli juuri lausuntokierroksella. Haluan kuitenkin jo tässä vaiheessa kiittää kaikkia tämän merkittävän lakiuudistuksen valmisteluun osallistuneita. Mukana on ollut kattava joukko viranomaisia, etujärjestöjä, yrityselämän edustajia ja kansalaisia.

Kevyempi sääntely helpottaa markkinoille tuloa

Heinäkuun alusta voimaantulleesta laista eniten ovat puhuttaneet taksiliikenteen muutokset. Jo ensimmäiset päivät ovat osoittaneet, miten suuri vaikutus markkinoillepääsyn vapauttamisella on ollut. Trafi on vastaanottanut tähän mennessä yli 1 800 taksilupahakemusta. Yhteensä liikennelupiin liittyviä hakemuksia tai ilmoituksia on tehty lähes 3 000. Uudistukselle on siis ollut selvä kysyntä, eikä pelkästään henkilötaksien puolella. Myös tavaraliikennelupia on haettu satoja.

Taksitoimiala näyttää saaneen kimmokkeen kehittää toimintaa muutoinkin, kuin lain asettamien velvoitteiden osalta. Hyviä esimerkkejä ovat yritysten lisääntynyt brändäys, markkinointi ja palvelujen räätälöinti sekä erilaisten sovellusten yleistyminen perinteisen puhelintilauksen rinnalle. Myös ensimmäiset taksien hintoja vertailevat sivustot on julkaistu ja kuluttajat ovat lähteneet aktiivisesti hyödyntämään valinnanmahdollisuuksia sekä vertailemaan hintoja. Tämä kehityssuunta on rohkaiseva.

Tilaustapojen lisääntymisen ohella myös taksipalvelujen hinnoittelussa on näkynyt aiempaa enemmän valinnanvaraa. Hinnoissa alkoi näkyä tervettä kilpailua jo ennen lain voimaantuloa. Aiemmin voimassa ollut taksa-asetus ei määrännyt taksien hinnoista, vaan ainoastaan asetti niille ylärajan. Käytännössä mentiin kuitenkin suurimmilla sallituilla hinnoilla sekä yksityishenkilöiden matkoissa että Kela-kyydeissä.

Kuljetusten monimuotoisuutta lisää se, että henkilö- ja tavarakuljetusten yhdistämisestä tulee sujuvampaa. Tämä palvelee erityisesti haja-asutusalueita, joilla tavarankuljetusyritykset voivat tarjota nyt myös sivutoimista taksipalvelua. Kaupallista tavarankuljetusta voi nyt tarjota pelkän ilmoituksen turvin, jos toiminta tapahtuu alle 3,5 tonnin painoisella pakettiautolla. Myös tämä muutos tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja palveluita alalle.

Avoimempi markkinoille tulo helpottaa myös julkisesti tuettujen kuljetusten järjestämistä. Kuljetuspalveluja on hankittu useissa kunnissa kilpailuttamalla jo vuosien ajan tukemaan esimerkiksi koululaisten ja liikuntarajoitteisten kulkemista. Kilpailua rajoittavasta sääntelystä johtuen ongelmaksi on kuitenkin usein muodostunut saatujen tarjousten vähäinen määrä. Uusi liikennepalvelulaki tuo tähän asetelmaan paremmat lähtökohdat, jotka on syytä ottaa huomioon muuttuneessa markkinatilanteessa. Hankinnat tulisikin tehdä niin, että kaikilla yrityksillä ja toimijoilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin ja asiakkaat saisivat tarvitsemansa kuljetuspalvelut.

Suomeen maailman parhaat liikennepalvelut – asiakas on tärkein

Lakiuudistuksen tarkoituksena on parantaa liikenteen asiakkaiden palveluita. Laajempi palveluvalikoima, edullisemmat hinnat ja sujuvammat osto- ja tilauskokemukset ovat tässä keskeisiä. Uusi laki on kuitenkin ollut voimassa vasta kaksi viikkoa, ja vie varmasti aikansa että uusia, lain mahdollistamia palveluita syntyy ja totumme käyttämään niitä.

Liikennepalvelulaki luo edellytyksiä koko liikennealan kasvulle ja uudenlaiselle yritystoiminnalle. Tavoitteenamme on, että liikenne on vuoteen 2020 mennessä vientivetoinen kasvuala, jolla toimii useita suomalaisia yrityksiä.

Uusien liikkumispalvelujen kehittämiseen investoidaan tällä hetkellä kansainvälisesti satoja miljoonia euroja, ja myös Suomi on näiden panostusten avulla päässyt aivan liikenteen eturintamaan. Merkittävää on se, että liikenteen uudet palveluratkaisut kiinnostavat yhä useampia yrityksiä, myös perinteisen liikennealan ulkopuolella. Kiinnostusta Suomen markkinoihin lisää nyt myös maailman mittakaavassakin edistyksellinen lainsäädäntö. Liikenteen potentiaali houkuttaa ja samalla me asiakkaat voitamme entistä parempia palveluja.

Alkavalla viikolla liikenteen ja viestinnän tulevaisuus on Porin SuomiAreenassa monen keskustelun aiheena. Toivottavasti näemme siellä.

Anne Berner
liikenne- ja viestintäministeri

lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku

Mitä sinun pitäisi tietää taksiuudistuksesta?

Joel Karjalainen, ylitarkastaja (Kuva: LVM)

Liikennepalvelulaki tulee voimaan heinäkuussa, ja se tuo tullessaan merkittäviä muutoksia etenkin taksiliikenteeseen. Monet muutoksista liittyvät yritystoimintaan ja sen edellytyksiin, mutta osa niistä on myös taksinkäyttäjien hyvä tiedostaa.

Valinnoillasi on merkitystä

Kun taksipalvelujen käyttäjänä teet valintoja, osoitat samalla millaisia palveluja haluat ja kuinka paljon olet valmis niistä maksamaan.

Liikennesektori on ollut kauan vahvasti säänneltyä ja viranomaisvetoista toimintaa. Tavarankuljetuksissa ja linja-autoliikenteessä toimintaa on vapautettu hiljalleen 1990-luvulta lähtien, mutta taksiliikenne on säilynyt tiukasti säänneltynä aina tähän päivään saakka. Viranomaiset ovat päättäneet, ketkä toimintaa saavat harjoittaa ja kuinka paljon palvelu saa maksaa. Liikennepalvelulaki tuo tähän muutoksen.

Tarjolle tulee erilaisia ja erihintaisia taksipalveluja

Tähän asti valtioneuvosto on päättänyt, kuinka paljon taksipalvelut saavat Suomessa maksaa. Käytännössä enimmäishinnoista on muun muassa alan tämän hetken kilpailutilanteesta johtuen tullut myös vähimmäishinnat. Jatkossa viranomaiset eivät enää määrittele käyttäjille tai palveluntarjoajille sopivaa hintaa, vaan niiden annetaan muodostua vapaasti kysynnän ja tarjonnan pohjalta. Hinnat määräytyvät jatkossa puhtaasti tuotantoon liittyvien kustannusten ja asiakkaiden maksuhalukkuuden perusteella. Tämä on yksi keskeisimmistä kesällä voimaantulevista muutoksista.

Nykyinen hintasääntely on johtanut hyvin tasalaatuiseen palveluntarjontaan. Hintojen vapautumisen yksi keskeisimmistä vaikutuksista onkin se, että se mahdollistaa erilaisten ja erihintaisten palvelujen tarjoamisen.

Hintasääntelyn vaikutus on helppo hahmottaa, jos mietitään esimerkiksi autokauppaa. Hinnoittelun ollessa vapaata tarjolla on lukuisia erilaisia malleja, joiden hinnat vaihtelevat alle 10 000 eurosta satoihin tuhansiin euroihin. Jos autoille asetettaisiin 20 000 euron hintakatto, kalleimpia malleja ei enää valmistettaisi lainkaan.

Jatkossa myös taksiliikenteessä tulee varmasti olemaan tarjolla hyvin erilaisia palveluja: joku yritys lupaa taksin käyttöösi aina viiden minuutin sisällä tilauksesta, toinen tarjoaa limusiinikuljetusta samppanjatarjoilulla ja kolmas kyytiä pakettiauton pelkääjän paikalta ensi viikon tiistaille. Kaikkien näiden palvelujen tuottamisen kustannukset ovat erilaisia ja siten niiden kuluttajahinnatkin tulevat luonnollisesti vaihtelemaan. Lopulta asiakkaat päättävät, millaisia ja minkä hintaisia palveluja on tarjolla.

Selvitä vaihtoehdot etukäteen

Taksipalvelujen käyttäjien on hyvä tiedostaa erilaisten palvelujen olemassaolo ja pyrkiä selvittämään omiin tarpeisiin sopivaa palveluntarjoajaa jo ennen matkaa. On myös syytä muistaa, että hinnoittelun vapautumisen myötä erilaiset hinnoittelumallit voivat yleistyä. Osa yrityksistä saattaa tarjota esimerkiksi kiinteähintaisia matkoja, osa veloittaa kuljetun matkan ja osa matkaan käytetyn ajan perusteella. Joku voi keksiä jotain aivan muuta. Hinnat voivat myös vaihdella vapaammin esimerkiksi eri vuorokaudenaikoina.

Asiakkaan kannattaa siis selvittää etukäteen mistä hinta koostuu ja arvioida, mitä matka tulisi maksamaan. Esimerkiksi erilaisten lisämaksujen ja mahdollisten luokseajokorvausten kanssa kannattaa olla tarkkana.

Saat tiedon palvelun hinnasta ennen matkaa

Täysin villiä länttä taksipalvelujen hinnoittelusta ei ole kuitenkaan tulossa. Liikennepalvelulaki velvoittaa taksiyrityksiä ilmoittamaan palvelun hinnan tai hinnan määräytymisen perusteet ennen matkan alkamista. Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirastolla on mahdollisuus antaa tarkempia määräyksiä siitä, kuinka hinta täytyy asiakkaille ilmoittaa.

Taksiala myös digitalisoituu kovaa vauhtia. Jatkossa kuluttajien käytössä tulee todennäköisesti olemaan nykyistä enemmän myös helppokäyttöisiä sovelluksia, joiden avulla hintavertailu onnistuu näppärästi. Moni yritys tulee todennäköisesti tarjoamaan arviohintoja tai mahdollisuutta maksaa matka ennen sen alkamista. Nämä lisäävät asiakkaan varmuutta siitä, mihin hän kyytiin nousemalla sitoutuu. Asiakkaan näkökulmasta selkeät ja ennustettavat hinnat tulevat olemaan kilpailuvaltti, joten yritykset tulevat tähän asiaan varmasti panostamaan.

Taksipalveluita kysynnän mukaan

Liikennepalvelulaki myös karsii taksiliikenteen harjoittamiseen liittyviä velvoitteita. Jatkossa takseilla ei ole enää esimerkiksi päivystys- tai asemapaikkavelvoitetta. Siten taksipalvelujen tarjonta tulee painottumaan nykyistä vahvemmin kysynnän mukaan. Taksien ei välttämättä kannata enää päivystää ympärivuorokautisesti, sillä kysyntä painottuu tyypillisesti tiettyihin vuorokaudenaikoihin. Siten tuotantokustannuksia ja palvelujen hintoja on mahdollista laskea.

Päivystysvelvoitteen poistumiseen kannattaa varautua etenkin silloin, jos oma taksintarve ajoittuu ajankohtaan, jolloin kysyntä on tyypillisesti vähäistä. Palvelujen saatavuutta voi pyrkiä varmistamaan tilaamalla taksin etukäteen. Tällöin taksin ei tarvitse välttämättä päivystää koko yötä, mutta asiakas saa silti tarvitsemansa kyydin. Lisäksi kunnat ja Kansaneläkelaitos tulevat hankkimaan taksipalveluja, jotka tulevat osaltaan ylläpitämään taksipalvelujen saatavuutta koko maassa.

Tavoitteena käyttäjien tarpeita vastaavat palvelut

Kesällä voimaan astuva lakimuutos tulee olemaan Suomen taksialalle historian merkittävin. Alan toimintamallit ovat olleet hyvin samanlaisia useita vuosikymmeniä ja niihin sekä yrittäjät että kuluttajat ovat tottuneet. Muutosvaihe tuleekin varmasti olemaan opettelua puolin ja toisin. Se on kuitenkin varmaa, että pitkällä aikavälillä vapaampi toimintaympäristö ja lisääntyvä kilpailu synnyttävät uudenlaisia palveluja, jotka vastaavat nykyistä paremmin käyttäjien tarpeita.

Kirjoittaja työskentelee ylitarkastajana liikenne- ja viestintäministeriön palveluosastolla.

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku

Kohti uusia liikenteen palvelumahdollisuuksia

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Eduskunta antoi tänään tukensa uusien liikenteen palvelujen kehittämiselle kun se hyväksyi liikennekaari-nimellä valmistellun lain sisällön. Lain peruslähtökohta on tarjota asiakkaalle mahdollisimman hyviä ja joustavia liikenteen palveluja.

Laki liikenteen palveluista on merkittävä asia liikenteelle ja koko yhteiskunnalle, meille jokaiselle. Siinä on kyse kansalaisten tarpeisiin ja odotuksiin vastaamisesta, maaseudun palvelujen turvaamisesta, uusista innovaatioista ja Suomen kilpailukyvystä. Laki on myös valmistautumista tulevaisuuteen ja samalla keino vastata ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Uusi laki mahdollistaa saumattomat liikenteen palveluketjut. Keskeistä on, että lailla avataan liikkumispalveluja koskevat olennaiset tiedot. Tällä varmistetaan se, että tiedot ja tietojärjestelmät sekä lippu- ja maksujärjestelmät ovat yhteen toimivia. Eduskunta piti liikenteen palveluiden digitalisaation kehittämistä niin tärkeänä, että halusi nopeuttaa uuden lain voimaantuloa tältä osin.

Sääntelyn keveneminen parantaa mahdollisuuksia uusiin ja monipuolisempiin palveluihin erityisesti maaseudulla. Laki mahdollistaa erilaisten kuljetusten yhdistämisen. Palvelut voidaan turvata ja pitää kohtuuhintaisina kun samassa kyydissä kulkevat niin yritysten, viranomaisten kuin postinkin kuljetukset.

Lain valmistelun aikana huomiota saivat erityisesti taksijärjestelmän muutokset. Suuret uudistukset herättävät aina mahdollisuuksien lisäksi huolenaiheita. Onkin hyvä todeta, että moni asia taksitoimialalla pysyy edelleen säänneltynä ja taksiyrittäjiä ja taksinkuljettajia tulevat jatkossakin koskemaan tarkat vaatimukset. On tärkeää, että taksit pysyvät keskeisenä osana liikennejärjestelmää ja ovat asiakkaille osa sujuvaa matkaketjua.

Lain toisen vaiheen valmistelu on jo pitkällä. Siinä jatketaan palvelevan liikennejärjestelmän kehittämistä ottamalla mukaan kaikki liikennemuodot. Liikenteen palvelujen digitalisoinnin ja tiedon hyödyntämisen edellytyksiä parannetaan edelleen.

Liikenne- ja viestintävaliokunta esitti omassa mietinnössään, että lain nimi muutettaisiin liikennekaaresta laiksi liikenteen palveluista. Tämä muutos kertoo siitä, että liikenne nähdään palvelukokonaisuutena. Olen iloinen siitä, että eduskunta on vahvasti mukana tässä uudistuksessa.

 

hallitusohjelma, lainsäädäntö, norminpurku

Kuka hyötyy sujuvasta sääntelystä?

Silja Ruokola, lainsäädäntöjohtaja (kuva: LVM)

Parempi sääntely on jo pitkään ollut EU:n tavoitteena. Kotimaassa sujuvampaan sääntelyyn pyritään hallituksen kärkihankkeella. Mitä paremman sääntelyn ja norminpurun hankkeilla tavoitellaan?

Lainsäädäntö on yhteiskunnan perusta, ja säädösvalmistelu yksi ministeriön perustehtävistä. Yhteiskunnan muuttuessa myös lainsäädäntöä pitää uudistaa, sujuva sääntely on valmistautumista tulevaisuuteen.  Hyvä lainsäädäntö on loogista, ymmärrettävää ja joustavaa. Lainsäädäntö luo raamit erilaiselle toiminnalle, mutta sen ei turhaan pidä estää innovaatioita ja kehittämistä. Toimiva lainsäädäntö on Suomelle kilpailutekijä.

Hallituksen norminpurkuhankkeen tavoitteena on helpottaa kansalaisten arkea ja yritysten toimintaa. Eri hallinnonaloilla käydään läpi lainsäädäntöä, perataan ja puretaan.  Meneillään on noin 200 norminpurkuhanketta tai säädösten uudistushanketta. Yhtenä kärkihankkeen tavoitteena on sujuvoittaa lupa- ja valitusprosesseja ja minimoida viranomaisten keskinäiset valitukset. Sujuva sääntely on kansalaisten ja sidosryhmien palvelemista.

Avoimuus on viranomaistoiminnan perusasioita. EU:n paremman sääntelyn ohjelmassa painotetaan, että kansalaisilla ja sidosryhmillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa valmisteilla oleviin asioihin. Lainsäädännön valmistelua ja kuulemismenettelyjä halutaan parantaa. Norminpurussa ei olekaan kyse pelkästään pykälistä vaan koko lainsäädäntökulttuurin uudistamisesta. Vaikuttavuuden parantaminen on yksi oman norminpurkuhankkeemmekin tavoitteita.

Suomen edistyksellinen liikennealan lainsäädäntö kiinnostaa maailmalla. Komission ja joidenkin EU-jäsenmaiden edustajat ovatkin parhaillaan Suomessa keskustelemassa liikennealan paremmasta sääntelystä. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia ja haasteita, joihin lainsäädännössä tulee varautua. Tässä työssä olemme aktiivisesti mukana.

lainsäädäntö, liikenne, norminpurku, yleinen

Ajokorttikoulutus uuteen kuosiin

Sabina_Lindstrom_001_141x184px
Sabina Lindström, yksikön johtaja (kuva: LVM)

Ajokorttikoulutuksen uudistus on käynnistynyt. Arviomuistio uudistuksesta on lähetetty laajalle sidosryhmäjoukolle lausunnolle. Arviomuistioon on koottu kuljettajakoulutusuudistuksen lähtökohtia ja tavoitteita sekä erotettu kansallinen ajokortteihin liittyvä lisäsääntely, eli ns. ”suomilisät”. Muistioon ei ole sisällytetty varsinaisia ehdotuksia tai toteutusvaihtoehtoja, koska valmistelu halutaan käynnistää puhtaalta pöydältä.

Kuljettajakoulutus on moniulotteinen ja melko monimutkainen kokonaisuus, jota nyt on tarkoitus penkoa perinpohjaisesti läpi. Uudistus tulee koskemaan henkilöauton ja alempien luokkien kuljettajakoulutusta, ei kuitenkaan kuorma- ja linja-autokuljettajakoulutusta, joita tullaan arvioimaan liikennekaaren kakkosvaiheessa.

Ajokorttiasiat ovat ymmärrettävästi kansalaisia laajasti kiinnostavia ja niistä tulee paljon palautetta ministeriöön. Tästä syystä lakimuutosta tullaan valmistelemaan mahdollisimman osallistavasti, avoimesti ja laajasti sidosryhmiä kuullen.

Nykyään on onneksi olemassa moderneja työkaluja, joiden avulla saamme myös kaikkein tärkeimpien asianomaisten äänen kuuluville, eli loppukäyttäjien. Tästä on saatu hyvää kokemusta aiemmin, ja toivomme saavamme laajasti näkemyksiä ja rakentavia kehittämisehdotuksia valmistelun pohjaksi.

Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja joustavoittaa ajokortin suoritusjärjestelmää ja edistää digitalisaation käyttöä ajokortin suorittamisessa.

Tavoitteena on siirtyä nykyisestä tiukasti säädellyn määrämuotoisen opetuksen sijaan malliin, jossa painotetaan tutkintoa. Tällä haluamme mahdollistaa uusien opetus- ja oppimismenetelmien käyttöönottoa, mikä puolestaan mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden paremman huomioon ottamisen.

Myös tarvetta auton ajokortin vaiheittaisesta suorittamisesta arvioidaan uudelleen, ja mahdollisuutta valvottuun ajoharjoitteluun oltaisiin lisäämässä. Lyhyesti sanottuna uudistuksella haetaan järjestelmään joustavuutta, monipuolisuutta ja selkeyttä. Uudistuksella pyritään vaikuttamaan myös ajokortin hintaan, koska nykymallissa suurin osa hinnasta muodostuu opetuskustannuksista.

Meiltä virkamiehiltä on peräänkuulutettu rohkeita esityksiä, jotka katsovat eteenpäin enemmän kuin suojelevat vanhaa. Tämä toimii ohjenuorana myös kyseisen uudistuksen suhteen. Haastan sidosryhmiä ja muitakin aiheesta kiinnostuneita samaa ohjetta noudattaen esittämään näkemyksiään ja kehittämisehdotuksiaan.

Kirjoittaja on Palveluosaston peruspalveluyksikön johtaja.

LVM:n tiedote 19.10.2016

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka

Lupa tarvitaan jatkossakin

Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)
Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)

Liikennekaarella varmistetaan se, että asiakkailla on käytössään laadukkaat liikennepalvelut.  Lain peruslähtökohtana on se, että erilaisten liiketoimintamallien kehittämisestä tehdään mahdollista.

Julkisuudessa on esiintynyt osin harhaanjohtavaa tietoa taksiliikenteen luvanvaraisuudesta.  Lakiehdotuksen mukaan kaikkeen taksitoimintaan tarvitaan jatkossakin luvat: toimijakohtainen taksiliikennelupa ja kuljettajakohtainen ajolupa.  Myös henkilö- ja tavaraliikenneluvalla voi harjoittaa taksiliikennettä, jos kuljettajalla on taksinkuljettajan ajolupa ja taksiliikennettä koskevia vaatimuksia noudatetaan. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin myöntämän taksiliikenneluvan vaatimuksena on aina soveltuvaan liikennevälineeseen oikeuttava, vähintään vuotta aikaisemmin suoritettu B-luokan ajokortti, riittävä terveys sekä rikostaustan tarkistus.

Liikennekaaressa tavoitellaan teknologianeutraalisuutta, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden ja toimintamallien käyttöönoton.  Kaikkea taksitoimintaa koskisi lain myötä vaatimus siitä, että jos matkan hinta perustuu matkan tai ajan mittaamiseen, niin ajoneuvossa on oltava taksamittari tai järjestelmä, jolla saavutetaan taksamittaria vastaava mittaustiedon luotettavuus sekä tiedon suojauksen taso.

Taksiliikennettä saa jatkossa harjoittaa muullakin kuin henkilöautolla. Näin yritykset voivat kehittää asiakastarpeisiin vastaavia liiketoimintamalleja ja yhdistellä kuljetuksia. Viranomaisten ei ole syytä turhaan rajoittaa taksiliikenteessä käytettäviä ajoneuvoja. Kysyntä, ajoneuvon soveltuvuus ja kustannustehokkuus ratkaisevat sen, minkälaista kalustoa taksiliikenteessä tulevaisuudessa käytetään – kysyntä ratkaiskoon myös mopoautojen käytön!

Taksiliikenneluvanhaltija vastaa siitä, että jokaisella kuljettajalla on kuhunkin palvelutilanteeseen riittävä vuorovaikutus-  ja kielitaito sekä kyky avustaa erityisryhmiä. Yritys voi näin suunnata palvelunsa tietylle kohderyhmälle joustavammin. Luvanhaltija vastaa siitä, että palvelu täyttää vaatimukset. Valvovana viranomaisena toimii Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Kuluttaja-asiamies valvoo säännösten noudattamista kuluttajansuojan kannalta.

Kirjoittaja on liikenne -ja viestintäministeriön palveluosaston osastopäällikkö.

 

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku

Liikennekaari tukee yrittämistä, uutta ja vanhaa

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Voisiko liikennealan yrittäjäksi päästä nykyistä helpommin? Onko mahdollista helpottaa liikennejärjestelmän eri osien yhteen toimivuutta? Helpottaako liikenteen digitalisaatio maaseudun tilannetta?

Kaikkiin näihin kysymyksiin on selkeä vastaus: kyllä. Liikennekaari-uudistuksen tavoitteena on nimenomaan lisätä valinnan mahdollisuuksia. Ei vain liikennepalvelujen käyttäjien, vaan alan yrittäjien valinnan mahdollisuuksia. Tarkoituksena on, että yritykset voivat tarjota laajasti erilaisia kuljetuspalveluja. Niillä olisi vapaus valita toimintatapansa, kilpailuvalttinsa ja kalustonsa. Miksi yhteiskunnan pitäisi ne tarkasti määritellä?

Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaiset innovaatiot ja aivan uudenlaista yrittäjyyttä liikenteen alalle. Uudenlaisella ajattelulla on valtavasti kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Me voimme saada uusia investointeja ja uusia työpaikkoja, jos vain rohkeasti lähdemme uudistamaan liikenteen palveluja. Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn mukaan yritykset odottavat liikenteen digitalisaatiosta liikevaihtoonsa jopa 87 prosentin kasvua.

Haluamme kasvattaa olemassa olevaa liikennepalvelusektoria, ei jakaa sitä uudelleen. Perinteisiä liikenteen palveluja tarvitaan tulevaisuudessakin. Liikennekaari helpottaa myös nykyisten toimijoiden elämää kun sääntely kevenee ja hallinnollinen taakka pienenee. Tämä vähentää myös yritysten kustannuksia. Sääntelyä keventämällä varmistamme tarjonnan ja palvelujen saatavuuden erityisesti maaseudulla.

On kuitenkin selvää, että sääntelyä tarvitaan varmistamaan liikenteen palvelujen turvallisuus. On myös huolehdittava, että yritysten välinen kilpailu säilyy reiluna sekä yritysten että asiakkaitten näkökulmasta. Kun nämä perusedellytykset täyttyvät, yrityksillä on täysi vapaus vastata asiakastarpeisiin parhaaksi katsomallaan tavalla.

Liikennekaari edistää kilpailun tasapuolisuutta henkilöliikennemarkkinoilla. Se madaltaa taksi-, joukko- ja tavaraliikenteen rajoja. Kannustan liikennealaa rohkeasti uudistumaan ja etsimään yhteistyön mahdollisuuksia. Näkemään ne mahdollisuudet, jotka syntyvät kun yhdistetään liikenteen palveluja yli perinteisten raja-aitojen ja jopa muihin sektoreihin.

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, yleinen

Ihminen data-avaruudessa

Taru Rastas (2)
Taru Rastas 

Datauniversumi laajenee kiihtyvällä vauhdilla esimerkiksi mobiililaitteista ja sovelluksista kertyvästä datasta. Tuotamme digijalanjälkeä myös tilanteissa, joissa emme tunnista datan keruuta. Kilpailu data-avaruuden kiintotähden paikasta – esimerkiksi Googlen liiketoimintamalli – perustuu datan myyntiin. Erityisesti henkilötiedon arvo on nousussa.

Entä jos voisin itse päättää, miten tarjoan datani niille palveluille, joihin luotan? Palvelujen kirjo ja laatu voi kasvaa, kun dataa yhdistellään uusilla tavoilla. Esimerkiksi aktiivisuusmittarini dataa liitettäisiin terveystietoihini, ostoskäyttäytymiseeni, liikkumishistoriaani, vertaiseni terveysdataan tai rikastettaisiin datalla ilmanlaadusta lenkkipolun valinnaksi. On aika, että yksilö määrittää itse datansa käyttökohteita.

Itsesuojeluvaisto on tarpeellinen ominaisuus myös datan aikakaudella. Homo Laiscimuksen tulisi myös käyttää tietosuojaan kehitettyjä ratkaisuja. Esimerkiksi MyGeoTrust-hankkeen työkalut auttavat yksityisyyden säätämistä erilaisissa palveluissa sopivalle tasolle.

Haluamme lisätä ja tehdä muutosta tapaan, jolla dataa hyödynnetään liiketoiminnassa. Tämä vaatii osaamista, pelisääntöjä ja toimijoita, joilla on kyky hallita toisten puolesta henkilötietoa. Samoin tarvitaan yhteistyötä, jotta yhteen toimivia ratkaisuja datan käyttöön voi syntyä.

Hallituksen kärkihankkeessa kehitämme ihmiskeskeistä datan hallintaa yritysten, tutkimuksen ja hallinnon kesken MyData-allianssina. Hallitus linjasi toukokuussa periaatepäätöksessä toimet, joilla luodaan edellytyksiä omadatan käyttöön tarkoituksenmukaisella tavalla.

Visiona on dataympäristö, jonka kirkkaimpana tähtenä ovat ihmisten tarpeet. Luomme olosuhteita, joissa yksilölliset palvelut ja liiketoiminta voivat kasvaa. Datatalouden tasapainossa on äärettömästi tekijöitä ja niiden riippuvuuksia ratkottavana. Tarvitsemme luottamusta, liiketoimintamalleja, kokeilua, sääntelyn arviointia ja resursseja.

Tarvitsemme siten toimintamalleja, joiden avulla data liikkuu henkilön suostumuksella palveluiksi. Meille etua tuo se, että dominanttien yritysten maakeskeistä kuvaa ei ole laajasti haastettu uusilla ratkaisuilla. Pienenä aurinkokuntana pystymme kehittämään toimivia käytäntöjä.

Yhteiskehittelyllä pääsemme eteenpäin. Elo-syyskuun vaihteessa kokoonnumme Helsinkiin kansainväliseen MyData2016-konferenssiin keskustelemaan ja ideoimaan aiheesta.

Tervetuloa rakentamaan maailmankuvaa, jossa ihminen aurinkona voi kiitää data-avaruudessa palveluplaneetat mukanaan.

Taru Rastas

Kirjoittaja on viestintäneuvos tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä.

MyData2016-kongressi Helsingissä 31.8.-2.9.2016

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS DATAN HYÖDYNTÄMISESTÄ LIIKETOIMINNASSA

lainsäädäntö, liikenne, liikennepolitiikka, yleinen

Reilua peliä Suomen teille

anneberner-141x188
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Suomen kabotaasimääräysten muutos on herättänyt kuljetusalalla huolta. Ymmärrän erittäin hyvin huolen, joka yrittäjiä tässä kohtaa. Tärkein tehtävämme onkin huolehtia siitä, että meillä syntyy tasavertaiset kilpailuedellytykset koko kuljetusalalle. Kaikkien tulee noudattaa samoja pelisääntöjä.

Kabotaasisäädösten muuttamisen taustalla on se, että Suomen kansallinen kabotaasilainsäädäntö on komission mukaan osin EU-lainsäädännön vastaista. Tämän vuoksi hallitus on esittänyt, että laki muutetaan vastaamaan EU-sääntelyä.

Suomi ei siis ole avaamassa maantiekuljetuksiaan EU:n sisäisessä liikenteessä kokonaan vapaalle kilpailulle, vaan kabotaasilla on myös jatkossa Suomessa suoraan EU-lainsäädännöstä tulevat rajoitukset: kolme kuljetusta seitsemän päivän sisällä siitä, kun ajoneuvo on saapunut kansainvälisessä kuljetuksessa Suomeen.

On totta, että kabotaasin valvonta on haasteellista ja siihen meidän tuleekin löytää keinoja. Toisaalta valvontaa on viime vuosina jo tiivistetty: sekä Tullin että poliisin suorittamat tarkastukset ovat lisääntyneet. Esimerkiksi vuonna 2015 Tullin tarkastusten yhteydessä oli yhteensä 24 laittoman kabotaasin epäilyä.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnittikin lainmuutosta koskevassa mietinnössään huomiota juuri tähän. Mietinnössä pidettiin tärkeänä, että viranomaiset valvovat säännösten noudattamista yhteistyössä ja että niillä on tähän riittävät resurssit.

Sähköisen rahtikirjan käyttöönotto nähtiin yhtenä keskeisenä keinona kabotaasin valvontaan. Olen itsekin vakuuttunut siitä, että digitalisaatio tuo uusia keinoja valvontaan. Valiokuntakin edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö arvioi kattavasti lakimuutoksen käytännön vaikutuksia ja mahdollisia muutostarpeita. Näin luonnollisesti tehdään.

Kuljetusalan reilun kilpailun turvaamiseksi on pohdittu, osin jo valmisteltukin, myös muita keinoja.

Tieliikennelain kokonaisuudistus on valmisteluvaiheessa parhaillaan. Lain muutoksella kevennetään hallinnollista taakkaa ja huolehditaan liikenteen turvallisuudesta. Uudistuksen yhteydessä arvioidaan muun muassa sitä, millaiset kevyen ja raskaan liikenteen talviajan rengasvaatimukset ovat liikenneturvallisuuden kannalta perustelluimpia.

Samalla arvioidaan myös tieliikenteen seuraamusjärjestelmän toimivuutta. Automaattista valvontaa on pystyttävä kehittämään siten, että niin koti- kuin ulkomaistenkin kuljettajien tekemiin liikennerikkomuksiin voidaan puuttua mahdollisimman tehokkaasti ja tasa-arvoisesti.

Se, että Suomi joutuu luopumaan EU:ta tiukemmista kabotaasimääräyksistään, ei siis merkitse sitä, että kabotaasiliikennettä Suomessa ei säänneltäisi lainkaan.

Vireillä on myös työ harmaan talouden torjumiseksi niin sisäministeriön alla hallituksen kärkihankkeena kuin ministeriöni oman liikennesektorin tilannetta koskevan selvitysryhmän parissa.

Meidän on tehtävä työtä kansallisesti ja EU-tasolla sen puolesta, että saamme yhtenäiset pelisäännöt ja reilut kilpailuolosuhteet kaikille kuljetusyrittäjille.

Anne Berner

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeri

LVM:n verkkouutinen 9.6.2016: Suomi ei ole avaamassa maantiekuljetuksiaan EU:n sisäisessä liikenteessä kokonaan vapaalle kilpailulle

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku, viestintäpolitiikka

Matkalla kohti liikenteen supermarketteja

Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)
Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)

Miltä kuulostaisi se, että voisit saada yhdeltä toimittajalta tiedot eri kulkumuodoista koostuvasta matkaketjusta aikatauluineen, reitteineen ja hintoineen? Myös sinun erityistarpeesi ja toiveesi huomioitaisiin, esimerkiksi esteettömyys. Ja entä jos mentäisiin vielä pidemmälle ja liitettäisiin ketjuun myös muita matkustamiseen liittyviä palvelutarjouksia, vaikkapa konserttilippuja ja majoituspalveluita? Kaikki yhdestä paikasta.

Tämä on visio, johon liikennekaaren avulla pyritään. Vision toteutuminen edellyttää lainsäädännön uudistamista ja yksinkertaistamista, liikennemuotokohtaisten sääntöjen purkamista. Lisäksi vision toteutuminen edellyttää uusia pelisääntöjä tieto- ja maksurajapintojen avaamiseksi.

Liikennekaari luo edellytykset yhteentoimiville lippujärjestelmille. Liikennekaarella pohjustetaan tavoitetta tehdä lippujen hankkimisesta ja maksamisesta matkustajan kannalta mahdollisimman helppokäyttöistä. Matkustaja voisi myös käyttää omaa matkakorttia tai mobiililippua eri palveluntarjoajien kulkuvälineissä. Tehtyjä matkoja olisi helppo seurata samaan tapaan kuin vaikkapa oman pankkitilin tilitapahtumia.

Liikennekaareen sisältyy myös tie- ja raideliikenteen henkilökuljetuspalveluiden maksujärjestelmien myyntirajapinnan avaamista. Minimivaatimus olisi, että kolmannen osapuolen tulee voida välittää vähintäänkin tie- ja raideliikenteen kertalippuja ja yhdistää näitä matkustajille tarjottaviksi matkakokonaisuuksiksi.

On odotettavaa, että syntyy liikenteen palvelujen supermarketteja, joista matkustaja voi helposti ja vaivattomasti ostaa yhdellä lipulla ja maksutapahtumalla koko matkan lisäpalveluineen. Myös maksamiseen voi syntyä erilaisia laskutustapoja ja paketteja. Uudenlainen sääntely mahdollistaisi myös sen, että nykyiset palveluntarjoajat voisivat nykyistä helpommin tarjota matkoilleen jatkoyhteyksiä eri kulkumuodoilla.

Liikennemarkkinan uusilla pelisäännöillä ei pyritä nykyisen markkinakakun jakamiseen uudella tavalla. Tavoitteena on, että sääntelyn sujuvoittamisella ja välttämättömiksi arvioiduilla uusilla pelisäännöillä voidaan synnyttää kokonaan uutta liiketoimintaa. Tämä on Suomelle ja suomalaisille valtava mahdollisuus. Esimerkiksi McKinsey on arvioinut globaalin Mobility as a service- ja älyliikennemarkkinan potentiaaliseksi liikevaihdoksi jopa 6400 miljardia euroa.

Liikennekaari merkitsee toteutuessaan kaikille suomalaisille parempia, sujuvampia ja edullisempia liikkumisen palveluita. Suomalaisille yrityksille se merkitsee kasvavia markkinoita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joissa on myös kansainvälistymisen edellytykset.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön Tieto-osaston osastopäällikkö.