hallitusohjelma, lainsäädäntö, norminpurku

Kuka hyötyy sujuvasta sääntelystä?

Silja Ruokola, lainsäädäntöjohtaja (kuva: LVM)

Parempi sääntely on jo pitkään ollut EU:n tavoitteena. Kotimaassa sujuvampaan sääntelyyn pyritään hallituksen kärkihankkeella. Mitä paremman sääntelyn ja norminpurun hankkeilla tavoitellaan?

Lainsäädäntö on yhteiskunnan perusta, ja säädösvalmistelu yksi ministeriön perustehtävistä. Yhteiskunnan muuttuessa myös lainsäädäntöä pitää uudistaa, sujuva sääntely on valmistautumista tulevaisuuteen.  Hyvä lainsäädäntö on loogista, ymmärrettävää ja joustavaa. Lainsäädäntö luo raamit erilaiselle toiminnalle, mutta sen ei turhaan pidä estää innovaatioita ja kehittämistä. Toimiva lainsäädäntö on Suomelle kilpailutekijä.

Hallituksen norminpurkuhankkeen tavoitteena on helpottaa kansalaisten arkea ja yritysten toimintaa. Eri hallinnonaloilla käydään läpi lainsäädäntöä, perataan ja puretaan.  Meneillään on noin 200 norminpurkuhanketta tai säädösten uudistushanketta. Yhtenä kärkihankkeen tavoitteena on sujuvoittaa lupa- ja valitusprosesseja ja minimoida viranomaisten keskinäiset valitukset. Sujuva sääntely on kansalaisten ja sidosryhmien palvelemista.

Avoimuus on viranomaistoiminnan perusasioita. EU:n paremman sääntelyn ohjelmassa painotetaan, että kansalaisilla ja sidosryhmillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa valmisteilla oleviin asioihin. Lainsäädännön valmistelua ja kuulemismenettelyjä halutaan parantaa. Norminpurussa ei olekaan kyse pelkästään pykälistä vaan koko lainsäädäntökulttuurin uudistamisesta. Vaikuttavuuden parantaminen on yksi oman norminpurkuhankkeemmekin tavoitteita.

Suomen edistyksellinen liikennealan lainsäädäntö kiinnostaa maailmalla. Komission ja joidenkin EU-jäsenmaiden edustajat ovatkin parhaillaan Suomessa keskustelemassa liikennealan paremmasta sääntelystä. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia ja haasteita, joihin lainsäädännössä tulee varautua. Tässä työssä olemme aktiivisesti mukana.

lainsäädäntö, liikenne, norminpurku, yleinen

Ajokorttikoulutus uuteen kuosiin

Sabina_Lindstrom_001_141x184px
Sabina Lindström, yksikön johtaja (kuva: LVM)

Ajokorttikoulutuksen uudistus on käynnistynyt. Arviomuistio uudistuksesta on lähetetty laajalle sidosryhmäjoukolle lausunnolle. Arviomuistioon on koottu kuljettajakoulutusuudistuksen lähtökohtia ja tavoitteita sekä erotettu kansallinen ajokortteihin liittyvä lisäsääntely, eli ns. ”suomilisät”. Muistioon ei ole sisällytetty varsinaisia ehdotuksia tai toteutusvaihtoehtoja, koska valmistelu halutaan käynnistää puhtaalta pöydältä.

Kuljettajakoulutus on moniulotteinen ja melko monimutkainen kokonaisuus, jota nyt on tarkoitus penkoa perinpohjaisesti läpi. Uudistus tulee koskemaan henkilöauton ja alempien luokkien kuljettajakoulutusta, ei kuitenkaan kuorma- ja linja-autokuljettajakoulutusta, joita tullaan arvioimaan liikennekaaren kakkosvaiheessa.

Ajokorttiasiat ovat ymmärrettävästi kansalaisia laajasti kiinnostavia ja niistä tulee paljon palautetta ministeriöön. Tästä syystä lakimuutosta tullaan valmistelemaan mahdollisimman osallistavasti, avoimesti ja laajasti sidosryhmiä kuullen.

Nykyään on onneksi olemassa moderneja työkaluja, joiden avulla saamme myös kaikkein tärkeimpien asianomaisten äänen kuuluville, eli loppukäyttäjien. Tästä on saatu hyvää kokemusta aiemmin, ja toivomme saavamme laajasti näkemyksiä ja rakentavia kehittämisehdotuksia valmistelun pohjaksi.

Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja joustavoittaa ajokortin suoritusjärjestelmää ja edistää digitalisaation käyttöä ajokortin suorittamisessa.

Tavoitteena on siirtyä nykyisestä tiukasti säädellyn määrämuotoisen opetuksen sijaan malliin, jossa painotetaan tutkintoa. Tällä haluamme mahdollistaa uusien opetus- ja oppimismenetelmien käyttöönottoa, mikä puolestaan mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden paremman huomioon ottamisen.

Myös tarvetta auton ajokortin vaiheittaisesta suorittamisesta arvioidaan uudelleen, ja mahdollisuutta valvottuun ajoharjoitteluun oltaisiin lisäämässä. Lyhyesti sanottuna uudistuksella haetaan järjestelmään joustavuutta, monipuolisuutta ja selkeyttä. Uudistuksella pyritään vaikuttamaan myös ajokortin hintaan, koska nykymallissa suurin osa hinnasta muodostuu opetuskustannuksista.

Meiltä virkamiehiltä on peräänkuulutettu rohkeita esityksiä, jotka katsovat eteenpäin enemmän kuin suojelevat vanhaa. Tämä toimii ohjenuorana myös kyseisen uudistuksen suhteen. Haastan sidosryhmiä ja muitakin aiheesta kiinnostuneita samaa ohjetta noudattaen esittämään näkemyksiään ja kehittämisehdotuksiaan.

Kirjoittaja on Palveluosaston peruspalveluyksikön johtaja.

LVM:n tiedote 19.10.2016

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka

Lupa tarvitaan jatkossakin

Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)
Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)

Liikennekaarella varmistetaan se, että asiakkailla on käytössään laadukkaat liikennepalvelut.  Lain peruslähtökohtana on se, että erilaisten liiketoimintamallien kehittämisestä tehdään mahdollista.

Julkisuudessa on esiintynyt osin harhaanjohtavaa tietoa taksiliikenteen luvanvaraisuudesta.  Lakiehdotuksen mukaan kaikkeen taksitoimintaan tarvitaan jatkossakin luvat: toimijakohtainen taksiliikennelupa ja kuljettajakohtainen ajolupa.  Myös henkilö- ja tavaraliikenneluvalla voi harjoittaa taksiliikennettä, jos kuljettajalla on taksinkuljettajan ajolupa ja taksiliikennettä koskevia vaatimuksia noudatetaan. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin myöntämän taksiliikenneluvan vaatimuksena on aina soveltuvaan liikennevälineeseen oikeuttava, vähintään vuotta aikaisemmin suoritettu B-luokan ajokortti, riittävä terveys sekä rikostaustan tarkistus.

Liikennekaaressa tavoitellaan teknologianeutraalisuutta, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden ja toimintamallien käyttöönoton.  Kaikkea taksitoimintaa koskisi lain myötä vaatimus siitä, että jos matkan hinta perustuu matkan tai ajan mittaamiseen, niin ajoneuvossa on oltava taksamittari tai järjestelmä, jolla saavutetaan taksamittaria vastaava mittaustiedon luotettavuus sekä tiedon suojauksen taso.

Taksiliikennettä saa jatkossa harjoittaa muullakin kuin henkilöautolla. Näin yritykset voivat kehittää asiakastarpeisiin vastaavia liiketoimintamalleja ja yhdistellä kuljetuksia. Viranomaisten ei ole syytä turhaan rajoittaa taksiliikenteessä käytettäviä ajoneuvoja. Kysyntä, ajoneuvon soveltuvuus ja kustannustehokkuus ratkaisevat sen, minkälaista kalustoa taksiliikenteessä tulevaisuudessa käytetään – kysyntä ratkaiskoon myös mopoautojen käytön!

Taksiliikenneluvanhaltija vastaa siitä, että jokaisella kuljettajalla on kuhunkin palvelutilanteeseen riittävä vuorovaikutus-  ja kielitaito sekä kyky avustaa erityisryhmiä. Yritys voi näin suunnata palvelunsa tietylle kohderyhmälle joustavammin. Luvanhaltija vastaa siitä, että palvelu täyttää vaatimukset. Valvovana viranomaisena toimii Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Kuluttaja-asiamies valvoo säännösten noudattamista kuluttajansuojan kannalta.

Kirjoittaja on liikenne -ja viestintäministeriön palveluosaston osastopäällikkö.

 

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku

Liikennekaari tukee yrittämistä, uutta ja vanhaa

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Voisiko liikennealan yrittäjäksi päästä nykyistä helpommin? Onko mahdollista helpottaa liikennejärjestelmän eri osien yhteen toimivuutta? Helpottaako liikenteen digitalisaatio maaseudun tilannetta?

Kaikkiin näihin kysymyksiin on selkeä vastaus: kyllä. Liikennekaari-uudistuksen tavoitteena on nimenomaan lisätä valinnan mahdollisuuksia. Ei vain liikennepalvelujen käyttäjien, vaan alan yrittäjien valinnan mahdollisuuksia. Tarkoituksena on, että yritykset voivat tarjota laajasti erilaisia kuljetuspalveluja. Niillä olisi vapaus valita toimintatapansa, kilpailuvalttinsa ja kalustonsa. Miksi yhteiskunnan pitäisi ne tarkasti määritellä?

Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaiset innovaatiot ja aivan uudenlaista yrittäjyyttä liikenteen alalle. Uudenlaisella ajattelulla on valtavasti kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Me voimme saada uusia investointeja ja uusia työpaikkoja, jos vain rohkeasti lähdemme uudistamaan liikenteen palveluja. Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn mukaan yritykset odottavat liikenteen digitalisaatiosta liikevaihtoonsa jopa 87 prosentin kasvua.

Haluamme kasvattaa olemassa olevaa liikennepalvelusektoria, ei jakaa sitä uudelleen. Perinteisiä liikenteen palveluja tarvitaan tulevaisuudessakin. Liikennekaari helpottaa myös nykyisten toimijoiden elämää kun sääntely kevenee ja hallinnollinen taakka pienenee. Tämä vähentää myös yritysten kustannuksia. Sääntelyä keventämällä varmistamme tarjonnan ja palvelujen saatavuuden erityisesti maaseudulla.

On kuitenkin selvää, että sääntelyä tarvitaan varmistamaan liikenteen palvelujen turvallisuus. On myös huolehdittava, että yritysten välinen kilpailu säilyy reiluna sekä yritysten että asiakkaitten näkökulmasta. Kun nämä perusedellytykset täyttyvät, yrityksillä on täysi vapaus vastata asiakastarpeisiin parhaaksi katsomallaan tavalla.

Liikennekaari edistää kilpailun tasapuolisuutta henkilöliikennemarkkinoilla. Se madaltaa taksi-, joukko- ja tavaraliikenteen rajoja. Kannustan liikennealaa rohkeasti uudistumaan ja etsimään yhteistyön mahdollisuuksia. Näkemään ne mahdollisuudet, jotka syntyvät kun yhdistetään liikenteen palveluja yli perinteisten raja-aitojen ja jopa muihin sektoreihin.

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, yleinen

Ihminen data-avaruudessa

Taru Rastas (2)
Taru Rastas 

Datauniversumi laajenee kiihtyvällä vauhdilla esimerkiksi mobiililaitteista ja sovelluksista kertyvästä datasta. Tuotamme digijalanjälkeä myös tilanteissa, joissa emme tunnista datan keruuta. Kilpailu data-avaruuden kiintotähden paikasta – esimerkiksi Googlen liiketoimintamalli – perustuu datan myyntiin. Erityisesti henkilötiedon arvo on nousussa.

Entä jos voisin itse päättää, miten tarjoan datani niille palveluille, joihin luotan? Palvelujen kirjo ja laatu voi kasvaa, kun dataa yhdistellään uusilla tavoilla. Esimerkiksi aktiivisuusmittarini dataa liitettäisiin terveystietoihini, ostoskäyttäytymiseeni, liikkumishistoriaani, vertaiseni terveysdataan tai rikastettaisiin datalla ilmanlaadusta lenkkipolun valinnaksi. On aika, että yksilö määrittää itse datansa käyttökohteita.

Itsesuojeluvaisto on tarpeellinen ominaisuus myös datan aikakaudella. Homo Laiscimuksen tulisi myös käyttää tietosuojaan kehitettyjä ratkaisuja. Esimerkiksi MyGeoTrust-hankkeen työkalut auttavat yksityisyyden säätämistä erilaisissa palveluissa sopivalle tasolle.

Haluamme lisätä ja tehdä muutosta tapaan, jolla dataa hyödynnetään liiketoiminnassa. Tämä vaatii osaamista, pelisääntöjä ja toimijoita, joilla on kyky hallita toisten puolesta henkilötietoa. Samoin tarvitaan yhteistyötä, jotta yhteen toimivia ratkaisuja datan käyttöön voi syntyä.

Hallituksen kärkihankkeessa kehitämme ihmiskeskeistä datan hallintaa yritysten, tutkimuksen ja hallinnon kesken MyData-allianssina. Hallitus linjasi toukokuussa periaatepäätöksessä toimet, joilla luodaan edellytyksiä omadatan käyttöön tarkoituksenmukaisella tavalla.

Visiona on dataympäristö, jonka kirkkaimpana tähtenä ovat ihmisten tarpeet. Luomme olosuhteita, joissa yksilölliset palvelut ja liiketoiminta voivat kasvaa. Datatalouden tasapainossa on äärettömästi tekijöitä ja niiden riippuvuuksia ratkottavana. Tarvitsemme luottamusta, liiketoimintamalleja, kokeilua, sääntelyn arviointia ja resursseja.

Tarvitsemme siten toimintamalleja, joiden avulla data liikkuu henkilön suostumuksella palveluiksi. Meille etua tuo se, että dominanttien yritysten maakeskeistä kuvaa ei ole laajasti haastettu uusilla ratkaisuilla. Pienenä aurinkokuntana pystymme kehittämään toimivia käytäntöjä.

Yhteiskehittelyllä pääsemme eteenpäin. Elo-syyskuun vaihteessa kokoonnumme Helsinkiin kansainväliseen MyData2016-konferenssiin keskustelemaan ja ideoimaan aiheesta.

Tervetuloa rakentamaan maailmankuvaa, jossa ihminen aurinkona voi kiitää data-avaruudessa palveluplaneetat mukanaan.

Taru Rastas

Kirjoittaja on viestintäneuvos tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä.

MyData2016-kongressi Helsingissä 31.8.-2.9.2016

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS DATAN HYÖDYNTÄMISESTÄ LIIKETOIMINNASSA

lainsäädäntö, liikenne, liikennepolitiikka, yleinen

Reilua peliä Suomen teille

anneberner-141x188
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Suomen kabotaasimääräysten muutos on herättänyt kuljetusalalla huolta. Ymmärrän erittäin hyvin huolen, joka yrittäjiä tässä kohtaa. Tärkein tehtävämme onkin huolehtia siitä, että meillä syntyy tasavertaiset kilpailuedellytykset koko kuljetusalalle. Kaikkien tulee noudattaa samoja pelisääntöjä.

Kabotaasisäädösten muuttamisen taustalla on se, että Suomen kansallinen kabotaasilainsäädäntö on komission mukaan osin EU-lainsäädännön vastaista. Tämän vuoksi hallitus on esittänyt, että laki muutetaan vastaamaan EU-sääntelyä.

Suomi ei siis ole avaamassa maantiekuljetuksiaan EU:n sisäisessä liikenteessä kokonaan vapaalle kilpailulle, vaan kabotaasilla on myös jatkossa Suomessa suoraan EU-lainsäädännöstä tulevat rajoitukset: kolme kuljetusta seitsemän päivän sisällä siitä, kun ajoneuvo on saapunut kansainvälisessä kuljetuksessa Suomeen.

On totta, että kabotaasin valvonta on haasteellista ja siihen meidän tuleekin löytää keinoja. Toisaalta valvontaa on viime vuosina jo tiivistetty: sekä Tullin että poliisin suorittamat tarkastukset ovat lisääntyneet. Esimerkiksi vuonna 2015 Tullin tarkastusten yhteydessä oli yhteensä 24 laittoman kabotaasin epäilyä.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnittikin lainmuutosta koskevassa mietinnössään huomiota juuri tähän. Mietinnössä pidettiin tärkeänä, että viranomaiset valvovat säännösten noudattamista yhteistyössä ja että niillä on tähän riittävät resurssit.

Sähköisen rahtikirjan käyttöönotto nähtiin yhtenä keskeisenä keinona kabotaasin valvontaan. Olen itsekin vakuuttunut siitä, että digitalisaatio tuo uusia keinoja valvontaan. Valiokuntakin edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö arvioi kattavasti lakimuutoksen käytännön vaikutuksia ja mahdollisia muutostarpeita. Näin luonnollisesti tehdään.

Kuljetusalan reilun kilpailun turvaamiseksi on pohdittu, osin jo valmisteltukin, myös muita keinoja.

Tieliikennelain kokonaisuudistus on valmisteluvaiheessa parhaillaan. Lain muutoksella kevennetään hallinnollista taakkaa ja huolehditaan liikenteen turvallisuudesta. Uudistuksen yhteydessä arvioidaan muun muassa sitä, millaiset kevyen ja raskaan liikenteen talviajan rengasvaatimukset ovat liikenneturvallisuuden kannalta perustelluimpia.

Samalla arvioidaan myös tieliikenteen seuraamusjärjestelmän toimivuutta. Automaattista valvontaa on pystyttävä kehittämään siten, että niin koti- kuin ulkomaistenkin kuljettajien tekemiin liikennerikkomuksiin voidaan puuttua mahdollisimman tehokkaasti ja tasa-arvoisesti.

Se, että Suomi joutuu luopumaan EU:ta tiukemmista kabotaasimääräyksistään, ei siis merkitse sitä, että kabotaasiliikennettä Suomessa ei säänneltäisi lainkaan.

Vireillä on myös työ harmaan talouden torjumiseksi niin sisäministeriön alla hallituksen kärkihankkeena kuin ministeriöni oman liikennesektorin tilannetta koskevan selvitysryhmän parissa.

Meidän on tehtävä työtä kansallisesti ja EU-tasolla sen puolesta, että saamme yhtenäiset pelisäännöt ja reilut kilpailuolosuhteet kaikille kuljetusyrittäjille.

Anne Berner

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeri

LVM:n verkkouutinen 9.6.2016: Suomi ei ole avaamassa maantiekuljetuksiaan EU:n sisäisessä liikenteessä kokonaan vapaalle kilpailulle

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku, viestintäpolitiikka

Matkalla kohti liikenteen supermarketteja

Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)
Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)

Miltä kuulostaisi se, että voisit saada yhdeltä toimittajalta tiedot eri kulkumuodoista koostuvasta matkaketjusta aikatauluineen, reitteineen ja hintoineen? Myös sinun erityistarpeesi ja toiveesi huomioitaisiin, esimerkiksi esteettömyys. Ja entä jos mentäisiin vielä pidemmälle ja liitettäisiin ketjuun myös muita matkustamiseen liittyviä palvelutarjouksia, vaikkapa konserttilippuja ja majoituspalveluita? Kaikki yhdestä paikasta.

Tämä on visio, johon liikennekaaren avulla pyritään. Vision toteutuminen edellyttää lainsäädännön uudistamista ja yksinkertaistamista, liikennemuotokohtaisten sääntöjen purkamista. Lisäksi vision toteutuminen edellyttää uusia pelisääntöjä tieto- ja maksurajapintojen avaamiseksi.

Liikennekaari luo edellytykset yhteentoimiville lippujärjestelmille. Liikennekaarella pohjustetaan tavoitetta tehdä lippujen hankkimisesta ja maksamisesta matkustajan kannalta mahdollisimman helppokäyttöistä. Matkustaja voisi myös käyttää omaa matkakorttia tai mobiililippua eri palveluntarjoajien kulkuvälineissä. Tehtyjä matkoja olisi helppo seurata samaan tapaan kuin vaikkapa oman pankkitilin tilitapahtumia.

Liikennekaareen sisältyy myös tie- ja raideliikenteen henkilökuljetuspalveluiden maksujärjestelmien myyntirajapinnan avaamista. Minimivaatimus olisi, että kolmannen osapuolen tulee voida välittää vähintäänkin tie- ja raideliikenteen kertalippuja ja yhdistää näitä matkustajille tarjottaviksi matkakokonaisuuksiksi.

On odotettavaa, että syntyy liikenteen palvelujen supermarketteja, joista matkustaja voi helposti ja vaivattomasti ostaa yhdellä lipulla ja maksutapahtumalla koko matkan lisäpalveluineen. Myös maksamiseen voi syntyä erilaisia laskutustapoja ja paketteja. Uudenlainen sääntely mahdollistaisi myös sen, että nykyiset palveluntarjoajat voisivat nykyistä helpommin tarjota matkoilleen jatkoyhteyksiä eri kulkumuodoilla.

Liikennemarkkinan uusilla pelisäännöillä ei pyritä nykyisen markkinakakun jakamiseen uudella tavalla. Tavoitteena on, että sääntelyn sujuvoittamisella ja välttämättömiksi arvioiduilla uusilla pelisäännöillä voidaan synnyttää kokonaan uutta liiketoimintaa. Tämä on Suomelle ja suomalaisille valtava mahdollisuus. Esimerkiksi McKinsey on arvioinut globaalin Mobility as a service- ja älyliikennemarkkinan potentiaaliseksi liikevaihdoksi jopa 6400 miljardia euroa.

Liikennekaari merkitsee toteutuessaan kaikille suomalaisille parempia, sujuvampia ja edullisempia liikkumisen palveluita. Suomalaisille yrityksille se merkitsee kasvavia markkinoita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joissa on myös kansainvälistymisen edellytykset.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön Tieto-osaston osastopäällikkö.

automatisaatio, digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku

Yhdessä kohti uusia ja yhä parempia liikennepalveluja

Susanna Metsälampi, neuvotteleva virkamies (kuva: Trafi)
Susanna Metsälampi, neuvotteleva virkamies (kuva: Trafi)

Liikennekaari on herättänyt julkisuudessa paljon keskustelua. Mistä liikennekaari sai alkunsa ja missä ollaan nyt?

Liikenteen digitalisaatio etenee ja liikenne on muuttumassa palveluksi. Tähän tarvitaan myös uudenlaista lainsäädäntöä. Hallitus antoikin kesäkuussa 2015 lähtölaukauksen liikennekaari-lakihankkeelle: on toteutettava henkilö-, posti- ja tavarakuljetuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus.

Siitä se lähti. Uudistusta suunniteltiin kesä ja syksy. Hanke päätettiin jakaa kolmeen vaiheeseen sen laajuuden vuoksi. Marraskuun alussa 2015 ministeri Berner tiedotti: Nyt aloitetaan liikennekaaren valmistelu.

Alusta alkaen oli selvää, että valmisteluun tarvitaan mukaan kaikki mahdolliset tahot: liikennepalvelujen käyttäjät, tuottajat ja kehittäjät. Seurantaryhmä edustaa laajasti yhteiskunnan eri tahoja. Alatyöryhmissä on käsitelty markkinoihin, palveluihin ja tietoon liittyviä erityiskysymyksiä. Valmistelun keskiössä ovat koko ajan olleet kansalaiset ja yritykset, liikennejärjestelmän käyttäjät.

Liikenteen toimijat ovat järjestäytyneitä ja tottuneita tuomaan esiin näkemyksiään yhteiskunnallisessa keskustelussa. Entä liikenteen erilaiset käyttäjät, miten heidän näkemyksensä ja kokemuksensa saatiin mukaan valmisteluun?

Olemme halunneet tarjota sidosryhmille runsaasti mahdollisuuksia esittää kysymyksiä ja kommentteja. Liikennekaaren kaikki sidosryhmätilaisuudet ovat olleet avoimia ja niitä on voinut seurata myös verkossa. Keskusteluunkin on voinut osallistua etänä. Tupa on ollut aina täynnä ja verkossa on käynyt kuhina. Lisäksi meitä on pyydetty eri tilaisuuksiin kertomaan liikennekaaren valmistelusta. Media on ollut kiinnostunut aiheesta ja keskustelu somessa on ollut aktiivista. Verkossa on saatavilla runsaasti materiaalia liikennekaaresta: tiedotteita, faktalehtiä, videoita. Liikennekaaren sisältöä on jalostettu tilaisuudesta toiseen edetessä, ennen lausuntokierrosta ja sen aikana.

Kaikkien näiden keskustelujen pohjalta valmistelimme hallituksen esitysluonnoksen, joka on nyt kaikkien hankkeesta kiinnostuneiden tarkasteltavana ja lausuttavana 23. toukokuuta asti. Luonnoksessa on konkreettisia pykäläehdotuksia, jotka helpottavat hahmottamaan millaisesta muutoksesta on kyse. Lausuntokierroksella on siis ehdotus, josta muokataan varsinainen esitys eduskunnalle annettavaksi. Tätä ennen esitykselle tarvitaan hallituksen tuki.

Kun lausuntoaika päättyy, käymme lausunnot läpi ja hiomme esitystä niiden pohjalta eteenpäin niin, että pääsisimme hallitusohjelmassa asetettuun maaliin. Esitykseen, joka hyödyntäisi digitalisaatiota ja mahdollistaisi niin vanhat kuin uudenlaiset, markkinaehtoiset ja innovatiiviset liikenteen palvelut.

Lainvalmistelu on yhteinen ponnistus, kiitos kun olet ollut siinä mukana!


Kirjoittaja on neuvotteleva virkamies, joka toimii liikennekaari-hankkeen projektipäällikkönä.

hallitusohjelma, lainsäädäntö, norminpurku, yleinen

Normit purkuun

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)
Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)

Kaikki liikenteen ja viestinnän lait on käyty läpi ja liikenne- ja viestintäministeriön listalla on 36 lakia, joilla normeja puretaan. Joukossa on isoja ja pieniä uudistuksia, joista osa siivoaa hallintoa, mutta monet niistä näkyvät myös tavallisen ihmisen arjessa.

Jo vuodenvaihteessa vapautettiin kevytajoneuvojen (Segway ym.) sääntely ja kevennettiin traktorin kuljettajien vaatimuksia. Myös monia autoilijoita kiukuttaviin sakotuksiinkin johtaneet pikkutarkat säännöt pysäköintikiekoista on jo uusittu.

Norminpurku ei tarkoita vain harmillisten pykäläkummajaisten poistamista, vaan listalle nousee paljon isompiakin kysymyksiä. Lähes jokaista aikuista suomalaista koskee esimerkiksi ajokortin hankintamenettely. Tavoitteena on se, että entistä enemmän painoa olisi ajotutkinnossa osoitetuilla taidoilla eikä niinkään laissa säädettyjen tuntimäärien istumisella oppitunnilla tai auton ratissa.

Norminpurulla voi helpottaa myös yritystoimintaa. Tienvarsimainonnan piinallisen tarkka normitus siivotaan. Postin ja sähköisen median toimilupasääntely kevennetään. Myös tiukkaa sähköisen median mainonnan sääntelyä suunnitellaan kevennettäväksi.

Osa norminpurkulistan hankkeista on huomattavan suuria. Liikennepalveluista annetut lait perataan vaalikauden aikana. Erityisesti henkilöliikenne, bussit ja taksit, on erittäin tiukasti säännelty ala. Nyt asia arvioidaan perusteellisesti.

Suurin osa liikenteen ja viestinnän toimialan normeista pohjautuu Euroopan unionin sääntelyyn. Monesti normeihin kuitenkin lisätään täällä omia kiemuroita ja kansallisia lisävaatimuksia. Niistä tulisi pääsääntöisesti päästä eroon. Ministeriö toimii aktiivisesti myös kansainvälisillä areenoilla normien purkamiseksi.

Mitä merkittävämpiä normeja puretaan, sitä varmemmin sille löytyy vastustajia. Olen havainnut, että elinkeinoelämän piiristä tulee lisääntyvästi jopa vaatimuksia uusiksi normeiksi tai ”Suomilisiksi”. Joskus normeja saatetaan perustella aivan eri syillä kuin mikä luultavasti on asian ajamisen varsinainen tarkoitus. Taka-ajatuksen ymmärtäminen ei usein ole vaikeaakaan.

Moni kuluttajalle tarpeeton tai jopa haitallinen normi saattaa nimittäin olla edullinen jollekin yritykselle tai eturyhmälle. Kuluttajan suojaksi tarkoitetut pykälät kääntyvät silloin kuluttajaa vastaan esimerkiksi rajoittamalla kilpailua. Koska kuluttajien edun-valvonta ei yleensä ole organisoitua, norminpurun vastustajien kuuntelu vaatii kriittistä korvaa.

 

lainsäädäntö, liikenne, norminpurku, yleinen

Sujuvat palvelut – sujuvampi arki

 

Wihlman_Kari_141x188
Pääjohtaja Kari Wilhman

Normien purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen ovat pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita. Tarkoituksena on sujuvoittaa kansalaisten arkea ja helpottaa yritysten toimintaa.

Viranomaisen on asetuttava asiakkaan asemaan sekä luotava mahdollisuus ja edellytykset kansalaisten ja yritysten hallinnollisen taakan keventämiselle. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset on turvattava ja asiakkaille tarjottava sujuvia ja kustannustehokkaita palveluita.

Trafin toimintamalliin kuuluu yksityisen ja julkisen sektorin tiivis yhteistyö. Määrällisesti suurimmat palvelumme on annettu yritysten hoidettaviksi. Tällä tavalla kykenemme tarjoamaan sujuvia palveluita koko maassa säästäen virkamiestyövuosissa ja kustannuksissa.

Myös toimintojen digitalisointi ja sähköiset palvelut sujuvoittavat kansalaisten arkea ja helpottavat yritysten toimintaa. Valtaosa Trafin asiointipalveluista onkin sähköistetty, suosituimpia palveluitamme eli autojen liikennekäytöstäpoistoa ja maksamattomien ajoneuvoverojen tarkistusta käytetään satojatuhansia kertoja vuodessa.

Vuodenvaihteessa tapahtunut ajokorttitehtävien siirtyminen poliisilta Trafille on hyvä esimerkki hallitusohjelman mukaisesta poikkihallinnollisesta kehittämisestä. Muutoksen myötä poliisi voi keskittyä omiin ydintehtäviinsä, ja viranomaisten roolit ajo-oikeusasioissa selkeytyvät. Uudistuksella saavutetaan myös merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä.

Julkisen palvelun integrointi yksityisen toimijan palveluun vaatii hyvää kumppanuutta.

Liikennevakuuttaminen, autokauppa ja sen rahoitus sekä autokatsastus perustuvat Trafin ajoneuvorekisterin tietoihin. Laadukas rekisteritieto on näiden alojen menestyksekkään liiketoiminnan edellytys.

Ajoneuvojen rekisteröinti helpottui entisestään viime marraskuussa, jolloin rekisteröinti mahdollistettiin sekä Trafin että vakuutusyhtiöiden sähköisissä palveluissa. Ajoneuvojen rekisteröinti ja liikennevakuutuksen yhdistäminen digitalisoitiin tiiviissä yhteistyössä auto- ja vakuutusalan kanssa.

Julkisen ja yksityisen toimijan yhteistyön edellytyksenä on tiedon avoimuus ja yhteinen ymmärrys asiakastarpeesta. Näillä eväillä tuotamme viranomaistoiminnan edelläkävijäpalveluita yhdessä yritysten kanssa. Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyödyksi.

Kari Wihlman

Kirjoittaja on Liikenteen turvallisuusviraston Trafin pääjohtaja.