ilmasto, lentoliikenne, liikenne, yleinen

Tuleeko lentämisestä ikinä ilmastoystävällistä?

Janne Mänttäri (Kuva: LVM)

Ilmaston lämpenemisen vakavuus tuli jokaisen suomalaisen tietoisuuteen viimeistään viime syksynä. Samalla julkisuudessa käynnistyi vilkas keskustelu päästöjen vähentämiskeinoista. Huhtikuun eduskuntavaalit on nimetty ilmastovaaleiksi ja ilmastoahdistus on noussut käsitteeksi.

Liikenne ja liikkuminen ovat tietenkin olleet keskustelun keskiössä, koska ne koskettavat meitä jokaista. Tätä taustaa vasten ILMO45-raportti julkaistiin joulukuussa oivalliseen aikaan. Raportti on asiantuntijoiden toimenpide-ehdotus siitä, miten tieliikenteen päästöt poistetaan vuoteen 2045 mennessä ja miten haastava tavoite saavutetaan fiksusti. Tieliikenteen päästöjen vähentäminen on monimutkainen kokonaisuus ja vaatii päättäjiltä aitoa sitoutumista, sillä toimenpiteet eivät miellytä kaikkia.

Todelliseksi globaaliksi haasteeksi on kuitenkin nousemassa lentoliikenteen päästöt. Niiden osuus on noin kaksi prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, mutta tulevaisuus näyttää haasteelliselta. Lentoliikenteen määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan 15 vuodessa, eikä kasvu todennäköisesti pysähdy tähän. Toisaalta käytettävissä on tieliikennettä rajallisempi keinovalikoima päästöjen vähentämiseksi. Yhtälö on hyvin vaikea ja jatkossa tulisi myös arvioida, voidaanko liikenteen kasvua jotenkin hillitä. Ratkaisu ei löydy kansallisin toimin, sillä lentoliikenne jos mikä on globaalia liiketoimintaa. Mitä siis tehdä, pitääkö katsella olkansa yli ja hävetä matkalla lentokentälle?

Lentoliikenne nähdään monesti yksipuolisesti ja lentämisestä syyllistetään. Kyse on kuitenkin paljosta muustakin kuin Thaimaan lomamatkoista. Maailman rahtiliikenteen tonnimäärästä lentäen kulkee vain noin puoli prosenttia, mutta rahdin arvosta se edustaa 35 prosenttia. Esimerkiksi monet lääkkeet ja muut pilaantuvat tai nopeaa humanitääristä käyttötarvetta vaativat tuotteet on kuljetettava lentäen. Koko maailmassa lentosektori työllistää suoraan kymmenen miljoonaa ja välillisesti 66 miljoonaa ihmistä. Sektorin taloudelliseksi kokonaisvaikutukseksi on arvioitu lähes 2,4 biljoonaa euroa. Lentoliikenteen kehittyminen on mahdollistanut kansakuntien yhteydenpidon ja luonut paljon hyvinvointia, mutta se ei anna oikeutta olla osallistumatta ilmastotalkoisiin.

Syksyllä 2016 kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleiskokouksessa tehtiin historiallinen päätös. Globaalin päästöjen hyvitysjärjestelmän avulla lentoliikenteen päästöjen kasvu on tarkoitus pysäyttää vuoden 2020 tasolle. Tärkeää tavoitetta tuetaan operationaalisilla parannuksilla, kuten lisäämällä lentokoneiden sähköisiä rullauksia lentoasemilla ja lyhentämällä lentoaikoja ilmatilan hallintaa kehittämällä. Lisäksi otetaan käyttöön uusiutuvia polttoaineita ja vähäpäästöistä teknologiaa kehitetään jatkuvasti.

Katseet on kuitenkin suunnattava kohti kunnianhimoisempia tavoitteita, jotta lentoliikenne tukee muita sektoreita Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan olisi, että ICAO asettaisi uskottavan pidemmän aikavälin päästövähennystavoitteen. Tästä käydään varmasti kiinnostavia keskusteluja ICAO:n ensi syksyn yleiskokouksessa.

Lentoliikenteen tulevaisuus on päästötön. Sen saavuttaminen tosin vie hieman tieliikennettä kauemmin. Esimerkiksi täyssähköisten kaupalliseen käyttöön soveltuvien lentokoneiden kehittäminen edellyttää uutta akkuteknologiaa. Päästöjä ei voida poistaa kansallisin toimin, vaan rakentavan ja kunnianhimoisen kansainvälisen yhteistyön kautta. Tarvitaan kaikille operaattoreille tasapuoliset velvoitteet ja kannustimet, jotka vievät kohti fossiilivapaata lentoliikennettä. Kansallisilla veroratkaisuilla ei päästöjä tehokkaasti vähennetä, kuten Ruotsissa on nähty. Maassa onkin päätetty luopua alle vuoden voimassa olleesta lentoverosta. 

Yksittäinen valtio voi silti näyttää suuntaa. Suomella olisi erinomaiset edellytykset edistää esimerkiksi uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöönottoa, koska meillä on alan kotimaista huippuosaamista. Helsinki-Vantaan kehittyvä lentoasema voisikin olla uusiutuviin polttoaineisiin panostava kestävän lentoliikenteen Green Hub ja hieno näyteikkuna myös alan vientiteollisuudelle. Uusiutuvat polttoaineet ovat lentoliikenteessä välttämättömyys ennen lentämisen sähköistä tulevaisuutta.


Janne Mänttäri

Twitter @janne_manttari

Kirjoittaja työskentelee hallitussihteerinä liikenne- ja viestintäministeriössä.