Saimaan kanava, yleinen

Saimaan kanava: Erikoisesta järjestelystä luotettavaksi yhteistoiminnaksi

Harri_Pursiainen_blogikuva
Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)

Saimaan kanava jäi sodan jälkeen kahden valtion alueelle. Liikenteen jatkuminen oli vahvasti poliittinen kysymys eikä ollenkaan itsestään selvää. Pitkän prosessin jälkeen lopputuloksena oli kansainvälisesti erikoinen ja kaukonäköinen järjestely.

Macaon, Panaman kanava-alueen ja Hongkongin ohelle Saimaan kanavasta tuli neljäs alue, jolla itsenäinen valtio vuokrasi alueen toiselta tasa-arvoisella valtiosopimuksella. Nuo muut valtiosopimukset ovat jo purkautuneet ja Saimaan kanava on ainoana tuollaisena vuokra-alueena jäljellä koko maailmassa.

Saimaan kanava ei ole vain kansainvälistä politiikkaa, vaan sillä on ollut ja on tärkeä merkitys liikenteelle. Se on luonut suoran kansainvälisen kauppayhteyden Suomen sisämaan teollisuudelle ja kilpailua maakuljetuksille.

Sen jälkeen, kun liikenne taas alkoi kanavassa vuonna 1968, kanavassa on kuljetettu lähes 70 miljoonaa tonnia tavaraa ja kanavalla on kulkenut lähes 2,2 miljoonaa matkustajaa. Kanavalla on ollut tärkeä merkitys teollisuudelle, matkailulle, Itä-Suomelle ja koko maalle.

Nykyisen kanavan ja Saimaan väylästön avautumisen jälkeen sisävesiliikenteellä ei ole ollut Suomen liikennepolitiikassa samaa painoa kuin ennen. Sisävesiliikenne on viime vuosikymmeninä noussut otsikoihin lähinnä silloin, kun on vaadittu rakentamaan uusia väyliä raakapuun ja bioenergian kuljetuksille. Vuonna 2012 uudistetun Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jälkeen keskustelu on kuitenkin elpynyt. Kanavaa on pystytty uudistamaan ja virkeitä kehittämisajatuksia on ilmassa talviliikenteestä lastikokojen kasvattamiseen. Se on erittäin iloinen asia meille kanavan ystäville.

Suomi puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja aikoo lopettaa ne kokonaan vuoteen 2045 mennessä. Ilmastotyössä tarvitaan kaikki liikennepolitiikan keinot ja myös kestävän vesiliikenteen potentiaali on käytettävä. Sisävesiliikenne on otettava entistä vahvemmin liikennepoliittiseen tarkasteluun.

Hyvät väylät eivät yksin riitä. Liikennejärjestelmä on olemassa palveluiden takia, ja valtion liikenneverkkokin on vain alusta, jolla palvelut tarjotaan. Asiakkaan, siis elinkeinoelämän ja kuluttajien kuljetustarpeiden tulee ohjata liikennepalveluiden kehitystä.

Siksi kalustoa tulee uudistaa rohkeasti uuden teknologian avulla. Myös satamia ja niiden palveluita tulee kehittää – siihen antavat uusia näköaloja automaatio, tekoäly ja robotit. Asiakas on kuitenkin se kaikkein tärkein: Saimaan kanavankin tulevaisuuden ratkaisevat lopulta kuljetuspalveluita tarvitsevan teollisuuden valinnat. Kanava kehittyy vain, jos yritykset ja teollisuus käyttävät sen palveluita. Kasvava kysyntä luo tarjontaa, kilpailua, tehokkuutta ja parempia palveluita.

Saimaan kanavan liikenne käynnistyi uudelleen 50 vuotta sitten. Suomi ja Venäjä ovat puoli vuosisataa huolehtineet yhdessä kanavasta ja kanavaliikenteestä. Olemme luoneet toimivan sopimusrakenteen ja kanavahallinnon. Olemme pystyneet ratkaisemaan ongelmat hyvässä yhteistyön hengessä. Kansainvälinen politiikka on elänyt monia vaiheita, mutta kaikissa oloissa kanavaliikenne on jatkunut ja kanava täyttänyt tärkeän tehtävänsä luotettavana kulkuväylänä.

Tästä yhteistyöstä voimme kiittää monia tahoja. Kaikkein suurin kiitoksista kuuluu kuitenkin kaikille Saimaan kanavan asiakkaille: sillä liikennöiville ja sen palveluita käyttäville yrityksille, jotka joka päivä osoittavat luottamusta kanavaan.

Harri Pursiainen

kansliapäällikkö

 

Blogiteksti perustuu Saimaan kanavan 50-vuotisjuhlassa 9.8.2018 pidettyyn puheeseen.

Saimaan kanava, yleinen

Kesätöissä kotikaupungissa, 50-vuotiaan Saimaan kanavan laidalla

Aino_Pesonen_blogikuva
Aino Pesonen (Kuva: Jonas Holm)

Viime talvena asetin itselleni tavoitteeksi löytää mielenkiintoinen kesätyö kotikaupungistani Lappeenrannasta. Erityisen kiinnostava oli liikenne- ja viestintäministeriön kesäharjoittelijan paikka Saimaan kanavavaltuutetun toimistossa. Toukokuun alussa kävin mieluisan puhelinkeskustelun toimistopäällikkö Seppo Kykkäsen kanssa ja pääsin viettämään kesän kanavavaltuutetun toimiston kesäharjoittelijana!

Aloitan syyskuun alussa toisen vuoteni oikeustieteen opintojen parissa Helsingin yliopiston Vaasan yksikössä. Ennen Vaasaan muuttoa opiskelin pari vuotta Helsingissä yliopistolla pääaineenani venäjän kieltä ja kirjallisuutta. Pohjan venäjän kielen taidolle hankin Lappeenrannan Itä-Suomen suomalais-venäläisestä koulusta. Venäjän kielen taito edesauttoi valintaa tähän kesätyöhön, joten venäjän opiskeluun käytetyt vuodet eivät ole menneet hukkaan.

14-vuotianaana ohjaamassa perheemme kelluvaa kesämökkiä eli venettä, ilmeestä päätellen on tarkkaa puuhaa
14-vuotiaana ohjaamassa perheemme venettä (Kuva: Ainon kotialbumi)

Olen kotiseuturakas eteläkarjalainen, joka on veneillyt Saimaalla koko ikänsä. Saimaa on minulle sielunmaisema, johon en kyllästy. Ainutlaatuinen sisävesistö tarjoaa loputtomiin uusia maisemia ja kokemuksia. Ikimuistoisin veneilykokemukseni on ollut matka vesitse Lappeenrannasta Nilsiän Tahkovuorelle ja takaisin. Tuon reitin varrella on useita kanavia, joiden tekniikka toimi hienosti ja mahdollisti matkanteon. Kanavainfra teki minuun vaikutuksen tuolla venereissulla, jolloin olin 15-vuotias. Infra luo meillä Suomessa äärettömän määrän erilaisia reittejä monenlaisilla kulkuvälineillä.

Lappeenrantalaisena Saimaan kanava oli minulle tuttu: tiesin kanava-alueen vuokrasopimuksesta sekä järjestelyn ainutlaatuisuudesta maailmassa. Olen risteillyt kanavaa pitkin Viipuriin useamman kerran ja ihmetellyt matkalla sulutuksia sekä kanavaa kokonaisuutena. Tänä kesänä olen päässyt tutustumaan kanavan toimintaan toisesta näkökulmasta. Olen oppinut valtavasti uutta kanavan infrasta ja hallinnosta. Ministeriön alaisuudessa toimiminen on avannut hyvin koko hallinnon alaa.

Saimaan vesistö muodostaa ainutlaatuisen sisävesiväyläverkoston. Kanavat yhdistävät vesialueita toisiinsa niin Saimaan vesistön alueella kuin Suomenlahden ja Saimaan välillä, mikä lisää vesiliikenteen mahdollisuuksia. Tuntuu huikealta, että Saimaalta pääsee kanavaa pitkin maailman ääriin. Kanava mahdollistaa tulon Itämereltä Saimaalle, joka on matkailukohteena vertaansa vailla myös maailman mittakaavassa. Ensimmäinen kanava Saimaalta Suomenlahdelle valmistui vuonna 1856 ja nykyinen uusi, modernimpi ja suurempi kanava vihittiin käyttöön vuonna 1968. Molemmat rakennustyöt ovat olleet aikanaan valtavia ponnistuksia yhteiskunnallemme.

Saimaan kanavalla on edelleen suuri merkitys koko Järvi-Suomelle. Voisimme olla entistä rohkeammin ylpeitä siitä. Ennen kaikkea meidän tulee pitää siitä jatkossakin hyvää huolta. Saimaan kanavassa on valtavasti potentiaalia. Kehittämällä kanavaa voidaan lisätä vesiliikennettä, joka on kokonaisuutena arvioiden kustannustehokkaampi, turvallisempi ja ympäristöystävällisempi tapa kuljetuksille kuin esimerkiksi maantieliikenne.

Aino Pesonen

 P.S. Jos haluat tietää lisää, kuinka kesäni kanavan laidalla on sujunut, niin ota Twitterissä seurantaan @kanavaharkkari !

 Kirjoittaja työskentelee tänä kesänä liikenne- ja viestintäministeriön kesäharjoittelijana Saimaan kanavavaltuutetun toimistossa Lappeenrannassa. Kanavavaltuutetun toimisto sijaitsee Saimaan kanavan varrella, Mustolan sulun kupeessa.

Seppo Kykkäsen Impulssi-blogi: Kanavat yhdistävät paikkoja ja sukupolvia

Rakkaudesta infraan – Saimaan kanava (video)

Rakkaudesta infraan, Saimaan kanava

Kanavat yhdistävät paikkoja ja sukupolvia

blogikuva-Kykkanen-Seppo-1200x630
Seppo Kykkänen (Kuva: LVM)

Nykyisellä Saimaan kanavalla on liikennöity jo 50 vuotta. Kanavan avasi alusliikenteelle elokuun viidentenä vuonna 1968 Suomen tasavallan silloinen presidentti Urho Kekkonen. Tämän vuoden elokuussa tapahtumaa juhlistetaan Lappeenrannassa.

Saimaan kanavassa on kyse paljon muustakin kuin laivaliikenteestä. Minulle kanavat ja järvialueiden väylästö merkitsevät aikaisempien sukupolvien avarakatseisuutta ja asialleen omistautumista.

Liike lisää hyvinvointia

Kanavat ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää. Uuden kanavan rakentaminen on aina ollut aikakautensa merkittävä liikennehanke ja vaikutukset pysyviä. Kanavat ovat toimineet hyvinvoinnin lähteinä ja lisänneet kaupallista toimintaa. Erityisesti Saimaan kanava avasi ovet teollisen toiminnan laajemmalle kehittymiselle Järvi-Suomen alueella. Kanavien historia onkin samalla myös Suomen teollisuuden ja hyvinvoinnin historiaa.

Kanavista hyötyvät myös lähialueiden asukkaat ja matkailijat. Alueet ovat puistoineen ja polkuineen viihtyisiä ulkoilupaikkoja ja kauniita matkakohteita. Taloudellista vaurautta kanavat ovat tuoneet koko Suomeen.

Infrasta on pidettävä huolta

Olen aina ihaillut aikaisempien sukupolvien pyrkimyksiä parempaan tulevaisuuteen. Kunnioitan sitä, että seuraaville sukupolville on haluttu rakentaa parempi huominen. Minun sukupolvellani on onni nauttia hyvin rakennetusta ympäristöstä ja toimivasta infrastruktuurista.

Oma työurani alkoi Saimaan kanavalla ensimmäisen kerran jo vuonna 1983. Silloin työyhteisössä oli mukana vielä lukuisa joukko kanavan rakentajia. Mieleen jäi heidän ylpeytensä kanavasta ja ilo siellä työskentelystä. Tämän saman oman työn arvostuksen olen havainnut muillakin kanavilla.

Olen monesti päätynyt miettimään, millaisen perinnön me kanavilla tällä hetkellä työskentelevät jätämme tuleville sukupolville? Olemmeko osanneet pitää hyvää huolta meille annetusta perinnöstä? Näin olemme mielestäni tehneet. Olemme pitäneet kanavat kunnossa, kehittäneet niitä ja vaalineet kanavahistoriaa. Olemme jopa rakentaneet muutaman uudenkin kanavan.

Yhtenä tärkeimmistä saavutuksista pidän kanavien automatisointia tietoverkkoja hyödyntämällä. Tänä päivänä ne toimivat kauko-ohjauksella kamerakuvien avulla, itsepalvelulla tai radiosulutuslaitteilla. Automatisoinnilla on lisätty kanavien turvallisuutta ja toimintavarmuutta, tehostettu toimintaa ja parannettu työolosuhteita.

Pieni maa vuokraa suurvallan aluetta

Saimaan kanavan erikoisuutena on ollut yhteistyö Neuvostoliiton ja nykyisin Venäjän viranomaisten kanssa. Jo kanavan rakentamisen aikana on luotu hyvät suhteet naapurin kanssa toimimiselle. Omistautuminen kanavaliikenteen kehittymiseen vaatii myös omistautumista hyvien suhteiden ylläpitämiselle. Kanava-asioita on helppo hoitaa Venäjän viranomaisten kanssa. Yhteistyön tavat ovat vakiintuneet ja kunnioittavat molempia osapuolia.

Kanavat ovat edelleen teollisuudelle tärkeitä kuljetusreittejä ja vesikuljetus on yksi vaihtoehto tavaraliikenteessä. Matkailun näkökulmasta kanavat avaavat yhtä järvialuetta laajemman mahdollisuuden vesistömatkailuun: Saimaan kanava jopa mahdollisuuden kansainväliselle matkustajaliikenteelle ja huviveneilylle. Loma kanavalla on parhaimmillaan rentouttava aikamatka ja kunnianosoitus aikaisempien sukupolvien työlle.

Seppo Kykkänen

Kirjoittaja työskentelee toimistopäällikkönä Saimaan kanavavaltuutetun toimistossa. Toimisto hoitaa vuokrasopimuksen täytäntöönpanoa, vuokra-alueella toimimiseen liittyviä kulkulupa-asioita, järjestyksenvalvontaa sekä kanavan käyttäjien neuvontaa.

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Rakkaudesta infraan tunnus

SaveSave

SaveSave

SaveSave