automatisaatio, digitalisaatio, liikenne, liikenne palveluna, matkaketjut, viestintä

3 + 1 tärppiä älyliikenteen tulevaisuuteen Kööpenhaminasta

Saara Reinimäki, erityisasiantuntija (Kuva: LVM)
Saara Reinimäki, erityisasiantuntija (Kuva: LVM)

Maailman älykkäiden liikenneratkaisujen kehittäjät kokoontuvat jälleen ITS World Congressiin tänä vuonna Kööpenhaminaan. Luvassa on 17. syyskuuta alkaen viikon verran luentoja, keskusteluita ja demoja älyliikenteen trendeistä. Tapahtumassa pääsee kurkistamaan tulevaisuuteen, joka ei ihan vielä näy kotikadulla, mutta on jo nurkan takana.

Viikon tapahtumavalikoima on runsaudessaan tyrmäävä. Ohjelmaviidakossa luovimisen tueksi tässä 3 + 1 teematärppiä, joita seurata viikon aikana. Näitä teemoja kannattaa seurata myös kotimaassa, jos liikenteen tulevaisuus kiinnostaa.

  1. Disruptoiva digitalisaatio eli miten automaatiosta tulee arkea

Panokset kovenevat, kun teollisuus taistelee satojen miljardien uudesta markkinasta, jonka ajoneuvojen kytkeytyminen verkkoon ja automaatio avaavat. Automaattisen ja verkottuneen liikenteen viestintäteknologiat esittäytyvät Kööpenhaminassa usealla lavalla, ständillä ja vierailukohteissa.

Miten olemassa olevien teknologioiden ja disruptiivisten ratkaisujen kehityspolut kohtaavat, ja kuka selviytyy voittajana? Veikkauksiin pääsee osalliseksi etenkin ”Mobility services” ja ”Connected, cooperative and automated transport” -teemoja seuraamalla. Käytännön toteutusta kaipaavat hyötyvät puolestaan teknisen tason asiantuntijoiden pragmaattisemmista pohdinnoista – miten tehdä asiat vielä paremmin, yksinkertaisemmin ja toimivammin. Näitä kannattaa seurata ”Technical / scientific sessions” -formaattipolulta.

Menovinkki:”Data in autonomous driving: Different strategies to data compatibility” -sessio torstaina 20. syyskuuta. Jotta autonominen liikenne olisi mahdollista ja turvallista, tarvitaan reaaliaikaista ja luotettavaa dataa. Sessiossa eri toimijat ympäri maailmaa esittelevät hankkeitaan liikkumisen datan keräämisessä ja jakamisessa.

  1. Älykäs ja vihreä Kööpenhamina?

Tämän vuoden kongressissa ympäristöasioiden edistämisen tulokulma on selkeä: miten digitaalisuuteen ja tietoon perustuvalla liikkumisella ja logistiikalla voidaan parantaa kaikkien meidän elämisen laatua. Aiheesta käydään keskustelua sekä ministereiden ja kaupunginjohtajien pyöreässä pöydässä että lukuisissa miniseminaareissa ja asiantuntijatapaamisissa.

”Copenhagen Green Agenda” -teeman alla pohditaan muun muassa miten älykaupungit parantavat asukkaidensa elämänlaatua, mitä on älyliikenne pyöräilijöille ja miten Kööpenhamina aikoo saavuttaa kunnianhimoisen tavoitteensa olla hiilineutraali pääkaupunki 2025 mennessä. Kiinnostava teema myös suomalaiselle osallistujalle!

  1. Satelliiteista dataa tien pintaan

Satelliittiteknologian nopea kehitys tuo aivan uuden ulottuvuuden liikenteen älykkäiden palveluiden kehittämiseen.  Satelliitit tarjoavat saumattoman ja edullisen tekniikan infrastruktuurin, ajoneuvojen, tavaroiden sekä liikkujien matkaketjuihin ja logistiikkaan.

”Satellite technology applied to mobility”-teeman alla pohditaan myös turvallisuutta, kartoitus- ja paikkatietojen hyödyntämistä sekä satelliittitietojen yhteensovittamista eri järjestelmien kanssa. Luvassa on kirjaimellisesti korkealentoista pohdintaa.

+ 1 Minne menet, MaaS?

Liikkuminen palveluna, Mobility as a Service, läpileikkaa Kööpenhaminan tapahtumaviikkoa. Automaatio, markkinoiden kasvu, julkisen liikenteen rooli ja käytännön kokeilut ovat esillä monessa sessiossa. Laajasta kattauksesta näkee, että liikkuminen palveluna on ajattelutapana lyönyt läpi älyliikenteen kentässä ja suomalaiset ratkaisut kiinnostavat.

Agendalle kannattaa siis poimia ainakin nämä:

  • Rural MaaS – From definition to action (17.9.) Harvaan asuttujen alueiden liikkumisen haasteet ovat samanlaisia kaikkialla. Miten MaaS-ratkaisut voivat parantaa liikenteen palveluita myös maaseudulla?
  • How to build a roaming ecosystem for MaaS? (18.9.) Miten roaming toteutuu liikenteessä, osana matkaketjuja ja liikkumispaketteja? Entä jos voisit hoitaa tutun MaaS-palveluntarjoajan kautta liikkumisesi myös kotimaan ulkopuolella?
  • Implementing MaaS pilots in Europe: State of the art and expected impacts (19.9.) MaaS-aiheisia kokeiluja on tehty ympäri Eurooppaa. Multimodaalisuuden teemavuotta viettävä Eurooppa pohtii seuraavaksi MaaSia edistävän regulaation tarvetta ja muotoa, esimerkiksi dataa ja matkustajan oikeuksia koskien.
  • Dragon’s Den – MaaS service promise and the future of public transport (20.9.) Voiko MaaSin palvelulupaus olla parempi kuin oman auton? Tässä sessiossa on lupa haastaa, sillä yleisöä kannustetaan esittämään panelisteille ne tiukimmat kysymykset. Onko julkisen ja yksityisen liikenteen sujuva kytkeminen utopiaa vai kannattava palvelumuoto?
  • Open ecosystem for mobility as a service (20.9.) Pohjoismaiden edelläkävijyys MaaS-kentällä ei ole täällä pelkkää sanahelinää, vaan fakta. Voisivatko pohjoismaat muodostaa ensimmäisenä yhteisen MaaS-markkina-alueen?

Kööpenhaminan kuulumisia voi seurata Twitterissä tunnisteella #ITSWC18.

Vinkkilistan kokosivat Janne Hauta, Altti Iiskola, Maria Rautavirta ja Saara Reinimäki.

Saara Reinimäki

Kirjoittaja on erityisasiantuntija liikenne- ja viestintäministeriössä.

 

ilmasto, viestintä, yleinen

#ilmo45 – Miksi julkaisemme keskeneräisen työn?

Viestintäjohtaja Susanna Niinivaara
Susanna Niinivaara (Kuva: LVM)

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmässä otettiin viestintälinjaksi rajaton avoimuus. Sovittiin, että kaikki viestivät ja viestitään työn ollessa kesken. Kaikki vaan someen ja tunnisteeksi #ilmo45. Tämähän on hauskaa!

Mitä lähemmäs väliraportin julkaisupäivä eli perjantai 14.9. on tullut, sitä hermostuneemmaksi porukka on käynyt. Viikko sitten työkaveri kysyi: ”Miten olemme varautuneet siihen, että koko viikonlopun sitten oikaisemme viestimissä tahattomia ja tahallisia väärinymmärryksiä?”

Väliraportti on kirjaimellisesti keskeneräinen työ, välietappi matkalla loppuraporttiin. Väliraportissa kerromme kolme skenaariota eli polkua hiilettömään liikenteeseen vuonna 2045. Olemme viestineet kolmatta viikkoa sosiaalisessa mediassa, että mitään näistä skenaarioista ei tulla sellaisenaan toteuttamaan. Työryhmä ei sitä edes ehdota.

No, miksi näitä sitten julkaistaan? Siksi, että väliraporttiin on haluttu kuvitella myös lähes mahdotonta, jotta meillä olisi varmasti laaja kirjo keinoja, joista valita toimivimmat loppuraporttiin.

”Entä jos väliraportti kuitenkin luetaan niin, että se on toimenpideohjelma?” on työryhmässä keskeinen ja ymmärrettävä huolenaihe.

Väärinymmärryksen riskin tunnistaen olemme silti sitä mieltä, että keskeneräinen työ on syytä avata keskusteluun. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys ja keinojen etsinnässä sen vaikutusten torjuntaan jokunen väärinkäsitys on pikkujuttu.

Sanat – puhutut ja kirjoitetut – luovat ymmärrystä vaikeistakin aiheista. Muodottaman kokoinen ilmastonmuutos voi tuntua pelottavalta tai liian suurelta tajuttavaksi. Päätoimittaja Hanna Nikkanen kirjoittaa kauniisti ilmastonmuutosta käsittelevän Hyvän sään aikana -kirjan esipuheessa, kuinka hänen olonsa keveni kirjatyön edetessä: ”Huojennusta suo eritoten se, kuinka moni ihminen ja yhteisö nyt ponnistelee keksiäkseen, miten tällä oudoksi muuttuvalla planeetalla parhaiten elettäisiin. Matkaa ei tarvitse taittaa yksin. Kävi miten kävi.”

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän asettamispäätökseen on kirjattu, että ”tavoitteena on myös keskustelun lisääminen liikenteen ilmastopolitiikan tavoitteista ja keinoista”. Keskustelua ei voi lisätä olemalla hiljaa. Siksi pitää puhua myös keskeneräisistä asioista, joihin keskustelulla vielä voidaan vaikuttaa.

Työelämäprofessori Pekka Sauri pohdiskeli hiljattain Twitterissä, että avoimella vuorovaikutuksella meidän kaikkien osaaminen voitaisiin valjastaa yhteiseksi hyväksi, eräänlaiseksi supermieleksi. Kannatettava ajatus. Keskusteluun hiilivapaasta liikenteestä sopiikin mainiosti kaksi tunnistetta: #ilmo45 ja #supermieli

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti julkaistaan perjantaina 14.9. kello 7 osoitteessa www.lvm.fi. Samana päivänä avataan kaikille avoin nettikysely väliraportin sisällöstä.

Susanna Niinivaara

Kirjoittaja on viestintäjohtaja liikenne- ja viestintäministeriössä.

 

verkostot, viestintä, yleinen

Harkkareita ja virkamiehiä

Eine Rossi (kuva: LVM)
Eine Rossi (kuva: LVM)

Muistatko, milloin viimeksi kuulit kirkassilmäisen lapsen kertovan, että hän haluaa aikuisena valtion virkamieheksi? Siis sellaiseksi, joka istuu konttorissa ja pystyy kirjoittamaan monta vaikeaa sanaa peräkkäin, kuten digitaalisen infrastruktuurin strategia? En minäkään muista.

Tästä näkökulmasta esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuus näyttäisi ankealta. Sen sijaan poliisilaitoksilla, kouluilla, palokunnilla, sairaaloilla ja eläinlääkäriasemilla menisi oikein hyvin.

Asiasta on tutkittua tietoa: Aku Ankka kartoitti lasten toiveammatteja vuonna 2016, ja kärkiviisikossa olivat poliisi, opettaja, palomies, lääkäri ja eläinlääkäri. Heistäkin moni on virkamies valtiolla tai viranhaltija kunnassa, mutta se usein unohtuu.

Koska tässä tarkoittamani valtion virkamies ei ole suosikkien joukossa (ja epäilen, onko edes saanut mainintoja), on tehtävä jotain.

Kovaa yritystä profiilin nostamiseksi meillä ainakin on. Kohderyhmänä ovat harjoittelijat. Liikenne- ja viestintäministeriössä on vuoden 2018 aikana 33 harjoittelijaa, ja samoissa lukemissa on viime vuodet liikuttu. Heistä 25 on korkeakouluharjoittelijoita ja kahdeksan sihteeriharjoittelijoita. Harjoittelu kestää 4-5 kuukautta.

Aikaisemmin harjoittelijoita oli vain kesäisin. Keskellä hiljaisinta heinäkuuta harkkarin päätehtävänä saattoi olla kahvinkeitto, kukkien kastelu ja paperien järjestely. Nyttemmin harjoittelu on ympärivuotista, mikä tarkoittaa sitä, että tekemistä riittää, ja sitä valvovat ja ohjaavat kokeneet virkamiehet ovat paremmin paikalla.

Korkeakouluharjoittelijoista useimmat ovat oikeustieteen opiskelijoita, koska lakien valmistelu on ministeriön perustehtävä. Korkkarit pääsevätkin perehdytyksen jälkeen varsin pian osallistumaan lainvalmisteluun ja kirjoittamaan muistioita, raportteja, perustelutekstejä. Käytännössä he tekevät lähes samaa työtä kuin virkamiehet, mutta ajavat ikään kuin apupyörillä.

Hyvin hoidettu harjoittelu on hyvää mainosta valtionhallinnolle työpaikkana. Asiaa auttaa myös se, jos työpaikka on muutenkin mukava. Jos mitään on pääteltävissä usein kaihoisista läksiäiskahveista ja puheista, on jälkimmäinenkin varsin usein meillä onnistunut.

Ja sitten: Return of the Harkkari! On hyvä merkki, jos ja kun joku entisistä harkkareista palaa valmistumisensa jälkeen pysyvämmin ministeriöön. Aika moni on palannut.

Se on hyvä se.

Mainitsemassani Aku Ankan tutkimuksessa muuten kysyttiin myös, kenellä on Ankkalinnan houkuttelevin ammatti. Kisan voitti keksijä Pelle Peloton.

Eine Rossi

Kirjoittaja työskentelee viestintäasiantuntijana liikenne- ja viestintäministeriössä.

digitalisaatio, EU, tietosuoja, tietoturva, viestintä

Tietoturvaa kasvatetaan yhteistyössä

Maija Rönkä (Kuva: LVM)
Maija Rönkä (Kuva: LVM)

Yhteiskunta digitalisoituu vauhdilla. Olemme yhä riippuvaisempia digitaalisten palveluiden käytöstä. Ilman toimivia yhteyksiä ja palveluita arki ei suju eivätkä liiketoimet onnistu.

Yhteiskuntamme keskeiset palvelut, kuten sähkön ja juomaveden jakelu sekä liikenteen palvelut tarvitsevat viestintäverkkoja ja tietojärjestelmiä toimiakseen. Myös monet muut tärkeät ja hyödylliset arjen palvelut tavoitetaan tietoverkkojen välityksellä, oli kyse sitten viranomaisten kanssa asioinnista tai ajanvietteestä.

Jotta arki ja yhteiskunta toimivat normaalisti, myös digitaalisten palveluiden on toimittava. Tietoturvallisuuden merkitys palveluiden laadulle ja toimintavarmuudelle kasvaa digitaalisessa yhteiskunnassa.

Tietoturva ei ole uusi asia. Suomessa useilla toimialoilla on jo velvoitteita huolehtia palveluiden tietoturvasta. Tietoturvallisuutta koskevia säädöksiä sisältyy esimerkiksi viestintäpalveluita, pankkitoimintaa sekä terveydenhuoltoa koskevaan lainsäädäntöön. Luettelo täydentyy, kun voimaan astuvat 9.5.2018 myös energian ja juomaveden jakelua, liikenteen ohjausta, keskeisiä satamia ja lentoasemia sekä eräitä digitaalisia palveluita, kuten pilvipalveluita ja hakukoneita koskevat uudet tietoturvavelvoitteet. Muutosten taustalla on EU:n verkko- ja tietosuojadirektiivi.

Jatkossa yhä useampien palveluiden tarjoajien on siis huolehdittava tietoturvasta ja ilmoitettava tietoturvaloukkauksista valvontaviranomaisille. Velvoitteita valvovat samat viranomaiset, jotka valvovat muutenkin näiden palveluiden tarjontaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sähkönjakelun osalta Energiavirastoa ja liikenteen ohjauksen osalta Liikenteen turvallisuusvirastoa.

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus auttaa koko yhteiskuntaa kasvattamaan tietoturvallisuutta

Lakisääteiset velvoitteet eivät kuitenkaan yksin riitä. Niitä täydentää viranomaisten ja palveluiden tarjoajien vapaaehtoinen yhteistyö ja tiedonvaihto. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus auttaa tietoturvaloukkauksien selvittämisessä ja mahdollistaa luottamukseen perustuvan tiedonvaihdon tietoturvaloukkauksista ja haavoittuvuuksista elinkeinoelämän ja viranomaisten kesken. Tiedonvaihto perustuu ajatukseen molemminpuolisesta hyödystä. Yhteistyöhön osallistuvat saavat vastineeksi arvokasta tietoa, jonka avulla tietoturvariskeihin voidaan etukäteen varautua. Suomessa tämä yhteistyö toimii kansainvälisestikin vertailtuna mallikelpoisesti.

Lisäksi Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus tiedottaa tietoturvallisuuteen liittyvistä ilmiöistä ja julkaisee esimerkiksi tietoturvaloukkauksia ja haavoittuvuuksia koskevia varoituksia. Kyberturvallisuuskeskus tarjoaa myös tietoturvapalveluita valtionhallinnolle ja huoltovarmuuskriittisille yrityksille. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksella on siis merkittävä rooli koko yhteiskunnan tietoturvallisuuden kasvattamisessa.

Voimaan astuvat säädökset lisäävät Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen edellytyksiä auttaa tietoturvallisuuden parantamisessa. Digitalisaatiokehityksen kiihtyessä on tärkeää huolehtia, että Viestintävirastolla on riittävät resurssit jatkossakin.

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksella on tärkeä rooli yhteiskunnan tietoturvan kasvattamisessa. (Kuva: LVM)
Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksella on tärkeä rooli yhteiskunnan tietoturvan kasvattamisessa. (Kuva: LVM)

Yhteistyöllä parannetaan tietoturvallisuutta koko yhteiskunnassa

Kansallinen yhteistyö tietoturvallisuuden parantamiseksi on tärkeää. Sitä tehdään yritysten ja viranomaisten kesken mutta myös viranomaisten välillä.

Internet ja digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan tunne valtioiden rajoja. Tämän vuoksi on tärkeää, että yhteistyötä tehdään myös kansainvälisesti. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksella on pitkät kansainvälisen yhteistyön perinteet ja hyvät yhteistyösuhteet globaaliin tietoturvayhteisöön.

EU:n tasolla yhteistyö tiivistyi edelleen, kun verkko- ja tietoturvadirektiivillä perustettiin uusia EU-valtioiden välisiä yhteistyönmuotoja. Myös Liikenne- ja viestintäministeriö ja Viestintävirasto osallistuvat tähän työhön. Sen avulla suomalaiset saavat jatkossa entistä helpommin ja tehokkaammin tärkeää tietoa muissa EU-maissa havaituista tietoturvaongelmista.

Vain yhteistyössä pystymme kasvattamaan koko yhteiskunnan tietoturvallisuutta. Uskon, että tulevaisuudessa turvalliset digitaaliset palvelut helpottavat arkeamme ja voimme luottavaisin mielin vaikka hypätä automaattiauton kyytiin ja antaa tekoälyn ja robottien hoitaa tylsimmät arkirutiinit puolestamme.

Kirjoittaja työskentelee lakimiehenä liikenne- ja viestintäministeriön Tieto-osastolla.

digitalisaatio, viestintä, viestintäpolitiikka, yleinen

Kohti 5G-superlaajakaistaa

Kaisa Laitinen, viestintäneuvos (Kuva: LVM)

Seuraavan sukupolven mobiiliteknologia 5G:stä hypetetään sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Miksi uusi teknologia ansaitsee kaiken saamansa huomion ja miten se eroaa edellisistä versioista?

Yksittäinen teknologia, kuten 5G, ei ole itseisarvo, vaan sillä saavutettavat moninaiset yhteiskunnalliset hyödyt. Kuluttajankin kannalta lienee yhdentekevää, näkyykö puhelimen näytössä 3G, 4G vai 5G. Tärkeintä on, että yhteydet ovat riittäviä senhetkisiin käyttötarpeisiin.

5G:n sanotaan muuttavan perusteellisesti langattomien teknologioiden roolin yhteiskunnassa. Esimerkiksi esineiden internet, koneiden ja laitteiden välinen viestintä, virtuaalitodellisuus ja automaatio edellyttävät nopeita, lähes viiveettömiä ja turvallisia langattomia verkkoja. 5G mahdollistaa monikymmenkertaisesti nopeammat langattomat yhteydet sekä esimerkiksi pienemmän viiveen tiedonsiirrossa ja paremman energiatehokkuuden.

Ei evoluutio vaan revoluutio

5G -teknologian käyttöönotto lisäisi uusia palveluita ja liiketoimintamahdollisuuksia monilla aloilla. Nopeat ja viiveettömät verkot voivat mahdollistaa keinoälyn, liikenteen automaation ja robotisaation kaltaisia innovaatiota ja massiivisen esineiden internetin teollisuudessa. 5G:llä voidaan toteuttaa erittäin lyhyttä viivettä vaativia, reaaliaikaisia ja tietoturvallisia palveluja.

5G:n sanotaankin olevan evoluution sijasta revoluutio. Uutta mobiiliteknologiaa on ilmiönä verrattu painokoneen tai sähkön keksimiseen, ja sen sanotaan jopa mahdollistavan neljännen teollisen vallankumouksen, kun terveydenhuolto, energia, liikenne ja teollisuus digitalisoituvat. 5G-teknologian yhteiskunnalliset vaikutukset ovatkin horisontaalisia. Eikä pidä unohtaa, että jo käytössä oleva 4G-teknologia kehittyy samaan aikaan ja mahdollistaa uusia toimintoja.

Suomi mobiiliteknologian edelläkävijänä

Ministeriömme tehtävänä on luoda suotuisa toimintaympäristö liikenne- ja viestintäpalvelujen tarjonnalle. Ilman toimivia viestintäverkkoja ei ole digitalisoituvaa modernia yhteiskuntaa. Taajuudet ovat perusta ja edellytys 5G:n käyttöönotolle ja Suomen pysymiselle kehityksen kärjessä.

Suomi tunnetaan kansainvälisesti mobiiliteknologian edelläkävijänä. Kattavissa verkoissamme liikkuu eniten dataa asiakasta kohden koko maailmassa. Taajuuksia on osoitettu langattomalle laajakaistalle suhteessa väkilukuun enemmän ja nopeammin kuin muualla Euroopassa. Tämä helpottaa mobiiliverkkojen suunnittelua, vähentää niiden ruuhkaisuutta ja mahdollistaa käyttäjille paremman kapasiteetin.

Laajakaistaliittymiä tarjotaan laajasti ilman datakattoa, edullisin hinnoin ja kattavalla väestöpeitolla. Uskaltaisin sanoa, että taajuuspolitiikkamme on ollut edistyksellistä ja onnistunutta. Se on omalta osaltaan mahdollistanut kilpaillut markkinat ja rajattomat liittymät.

Langattomat laajakaistaverkkomme, niin 3G kuin 4G kattavat nyt noin 99 prosenttia väestöstämme, huolimatta harvasta asutuksesta ja markkinoiden verrattain pienestä koosta.

Tarvitaan kiinteät ja langattomat verkot

Emme voi unohtaa myöskään kiinteitä yhteyksiä. Kiinteiden ja langattomien verkkojen vastakkainasettelu on turhaa: molempia tarvitaan.

Tällä hetkellä toimintavarmimmat ja nopeimmat kiinteät yhteydet toteutetaan valokuidulla. Kiinteitä yhteyksiä tarvitaan erityisesti suurta ja ennakoitavaa yhteysnopeutta vaativiin palveluihin. Lisäksi valokuituyhteydet toimivat huippunopeiden langattomien yhteyksien perustana, koska 5G:n suuret tiedonsiirtonopeudet edellyttävät valokuituyhteyksiä myös tukiasemille.

Erilaiset viestintäverkot muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa tietoyhteiskunnan kehityksen ja kaikenlaisten palvelujen käyttämisen. Ministeriössämme valmistellaan parhaillaan kansallista digitaalisen infrastruktuurin strategiaa, jonka tavoitteena on edistää valokuituyhteyksien rakentamista ja linjata tarvittavat taajuuspoliittiset toimenpiteet 5G:n käyttöönottamiseksi Suomessa.

5G:n kärkimaa ottaa ensimmäiset taajuudet kaupalliseen käyttöön jo 2019

5G -teknologiaa kehitetään ja testataan parhaillaan ympäri maailmaa. Vaikutamme kansainvälisesti ja EU:ssa siihen, että 5G:lle harmonisoidaan riittävästi tarkoituksenmukaisia taajuuksia. Teknologia tarvitsee sekä leveäkaistaisia, äärimmäisen nopeita tiedonsiirtoyhteyksiä mahdollistavia erittäin korkeita taajuuksia, että kattavamman maantieteellisen rakentamisen mahdollistavia matalia taajuuksia.

Suomessa 5G:tä on testattu jo vuodesta 2015 lähtien. Viestintävirasto on myöntänyt 5G:n testaamiseen jo yli 20 radiolupaa teleyrityksille, laitevalmistajille ja erilaisiin tutkimushankkeisiin. 5G:n testaaminen onkin edennyt laboratorioista ulkotiloihin ja vauhdittaa teknologian tulevaa käyttöönottoa. Suomalainen testausekosysteemi on kilpailuvaltti digitalisoituvassa maailmassa.

Ensimmäisiä 5G-päätelaitteita odotetaan markkinoille jo ensi vuoden aikana. 5G:n on arvioitu tulevan laajamittaisemmin kaupalliseen käyttöön 2020-luvun alussa. Suomen tavoitteena on olla 5G:n kärkimaa ja ensimmäisiä 5G taajuuksia tullaankin ottamaan meillä käyttöön jo ensi vuoden alusta.

Olemme siis jälleen ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Suomessa 5G:n käyttöönottoon valmistaudutaan yhdessä ja toimialan yhteistyöllä ja avoimella dialogilla voidaan varmistaa pysymisemme jatkossakin mobiililaajakaistan ykkösmaana.

Emme voi jäädä taputtelemaan itseämme selkään. Palvelut ja kuluttajien käyttötottumukset muuttuvat. Vuonna 2030 tiedonsiirron määrän ennustetaan kasvavan jopa satakertaiseksi nykyisestä. Teknologian ja digitaalisten palveluiden maailmanlaajuisen kehityksen vauhdissa pysyminen edellyttää Suomelta jatkossakin aktiivista taajuuspolitiikkaa.

digitalisaatio, liikenne, tutkimus, verkostot, viestintä, yleinen

Liikenne- ja viestintätiedosta parempia palveluita

Anne Miettinen, tutkimuspäällikkö (Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala tuottaa valtavat määrät tietoa. Ei kuitenkaan riitä, että tieto on olemassa, vaan se pitää myös saada yhteiskunnassa laajasti hyötykäyttöön. Edellytyksenä on, että tieto olemassa olevasta datasta on saatavilla.

Siksi kokosimme hallinnonalan avoimen datan ryhmässä tietokartan, joka koostuu hallinnonalalla tuotetuista tietoaineistoista kuvauksineen sekä niiden hyvinkin tarkoista tietolajeista ja luovutustavoista. Lisäksi tunnistimme haasteita koskien tietojen hyödynnettävyyttä, sillä tietojen reaaliaikaisuus ja tarkkuus on yhä merkityksellisempää esimerkiksi liikenteen automaatiolle ja logistiikkaketjujen ennakoivalle päätöksenteolle.

Annoimme myös esimerkkejä datan hyödyntämismahdollisuuksista, mutta tässä heitämme nyt palloa erityisesti eri toimialojen yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja virastojen suuntaan. Datan hyödyntämismahdollisuuksissa on erittäin suuri potentiaali. Valtioneuvoston selvityksen mukaan ne yritykset, jotka käyttivät innovaatiotoiminnassaan liikenteen avointa dataa,saivat liiketoimintaansa eniten kasvua.

Ilmatieteen laitoksen dataa on käytetty CGI:n paikkatietojärjestelmän toimituksissa. Liikenneviraston rautatiedataa on puolestaan hyödynnetty matkustajaliikenteen verkkopalveluissa, avointa aikatauludataa MaaS-palveluissa ja tieliikenteen häiriötiedotteita autonavigaattorivalmistajien kanavissa. Trafin dataa on hyödynnetty esimerkiksi Helsingin Sanomien päästömittaustyökalussa. Viestintäviraston data taas on ollut arvokasta Fonectan henkilöitä, yrityksiä, palveluita ja puhelinnumeroita koskevassa hakupalvelussa.

Miten voisitte hyödyntää olemassa olevaa dataa joko sellaisenaan tai yhdistelemällä sitä muiden toimijoiden ja omaan dataanne? Voisiko yritys jakaa dataa win-win-periaatteella luottamukseen perustuen muiden yritysten kanssa siten, että syntyisi uutta liiketoimintaa tai jopa avata dataansa avoimesti? Syntyisikö dataa yhdistelemällä jopa toimialojen rajat ylittäviä palveluja ja liiketoimintaa?

Julkinen ja yksityinen sektori muodostaa yhdessä arvokkaan dataperustaisen varallisuuserän. Pystyisimmekö yhdessä fiksusti toimimalla tuottamaan, jakamaan ja hyödyntämään dataa niin että se myös tuottaa arvoa?

Nämä kysymykset liittyvät myös laajempaan tietopolitiikkaan, jonka valmistelun tukena hallinnonalamme avoimen datan ryhmä toimii.

Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa näyttää avoimen datan tarjoamisessa esimerkkiä. Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) Liikennelabra toimii avoimen datan yhteyspisteenä uusien liikkumisen ja liikenteen palvelujen markkinalabrana.

Me tietokartan laatijat esittelemme tietokarttaa myös mielellämme erilaisissa tilaisuuksissa.

Kirjoittaja on tutkimuspäällikkö ministeriön Tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä

Julkaisu: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tietokartta (julkaisuja 16/2017)

digitalisaatio, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, viestintä, yleinen

Seuraavat 125 vuotta

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)
Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)

Kulkulaitosten hallinnoinnista on 125 vuodessa kasvanut liikenne- ja viestintäpolitiikka, jolla yhteiskunnan pyörät pidetään liikkeessä. Sen keinoin voitetaan etäisyyksien aiheuttamat haitat. Liikenne ja viestintä ratkovat ikuista tehtävää: sitä, miten ihmiset, tavarat, tieto ja palvelut voivat olla läsnä ja saatavilla siellä, missä niitä tarvitaan.

Liikenne- ja viestintäministeriöksi varttunut suuriruhtinaskunnan kulkulaitostoimikunta pyrkii yhä yhdistämään ihmisiä, maata ja maailmaa.

Viestintä ja yhä enemmän liikennekin on opittu näkemään palveluina. Ne kietovat ihmiselämän verkkoihinsa tekemällä mahdolliseksi yhtä hyvin ihmisten arkisen kanssakäymisen kuin globaalin tuotannon, palvelut ja kaupan. Liikenne ja viestintä ovat yhteiskunnan hyvinvoinnin välttämättömän perusta ja yhteiskunnan kehityksen moottori seuraavallakin vuosisadalla.

Teknologia on ollut ja on liikenne- ja viestintäjärjestelmän suuri muutostekijä. Digitaalitaloudessa tieto on palveluiden polttoainetta. Digitaalisen tekniikan mahdollisuuksien käyttäminen on vasta alussa ministeriön toimialalla niin kuin koko yhteiskunnassakin. Tieto liikkuu ja tuottaa lisäarvoa. Sen avulla yhteiskunta on yhä tehokkaampi, turvallisempi ja tasa-arvoisempi. Ilmastonmuutoksen uhan alla elävässä maailmassa liikenneteknologia tarjoaa myös uusia käyttövoimia, jotka sallivat ympäristöystävällisen liikkumisen, kuljetukset ja palvelut.

Ihmisen työtä ja vastuuta siirtyy yhä autonomisemmalle teknologialle. Automatiikka auttaa ja helpottaa liikkumistamme jo nyt. Aikanaan digitaalitekniikan huipputuote, robotti, muuttaa liikkuvan ihmisen roolin kuljettajasta pelkäksi matkustajaksi kaikissa liikkumisvälineissä. Robotit leimaavat liikenteen ja viestinnän seuraavaa sataa vuotta. Liikenne- ja viestintäpolitiikalla luodaan puitteet turvalliselle kehitykselle.

Liikenne- ja viestintäjärjestelmä toimii verkoissa. Tieto- ja viestintäverkot, maantiet, rautatiet, vesiväylät ja lentoasemaverkosto ovat yhteiskunnan infrastruktuurin kovinta ydintä. Tulevaisuudessa ne kietoutuvat monisäikeiseksi systeemiksi. Tulevaisuuden verkostojen rakentaminen vaatii paljon resursseja.

Kaupalliset viestintäverkot kehittyvät markkinaehtoisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Liikenneverkkojen taso puolestaan riippuu julkisesta taloudesta, koska julkisyhteisöt omistavat ja ylläpitävät valtaosaa liikenneverkoista. Verkot voisivat olla yhteiskunnan ja talouden kehityksen vahva muutosvoima, johon tehty investointi palautuisi maan parempana kilpailukykynä ja ihmisten hyvinvointina.

Vielä nyt kuljemme väärään suuntaan. Sen sijaan, että liikenneverkkojen kehittäminen olisi vahva muutosvoima, ne rappeutuvat resurssien niuketessa. Sataa vuotta emme voi odottaa. Liikenneverkkojen rahoituksen ongelma on ratkaistava kestävällä tavalla ja mahdollisimman nopeasti.

Myös seuraavat 125 vuotta liikenne- ja viestintäpolitiikalla voidaan edistää ihmisten hyvinvointia. Yhteyksiä ja niiden tekijöitä tarvitaan aina. Maailma, jossa liikenne ja viestintä eivät kehity, jää kehityksestä jälkeen kaikessa muussakin.

Harri Pursiainen

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeirön kansliapäällikkö.

automatisaatio, digitalisaatio, liikenne, liikenne palveluna, tutkimus, viestintä, viestintäpolitiikka

Datan jakamisen sietämätön keveys

Taru Ratsas, viestintäneuvos, Tietoliiketoimintayksikkö

Kodakia käytetään esimerkkinä digitaalisesta disruptiosta. Kuvien digitointi ei sinällään ollut mullistus vaan se, että kotialbumin sijaan valokuvia pystyttiin levittämään. Sama murros on tapahtumassa datataloudessa: varastoinnin sijaan arvo syntyy jakamisesta.

Maailman yleisin käyttöjärjestelmä on avoin. Avoimuus tarkoittaa jakamista. Linux on jakanut ytimensä eli lähdekoodin. Arvo syntyy kehityksestä, jota koodilla tuotetaan. Samoin datassa, jonka jalostaminen tuottaa arvon. Esimerkiksi liikennepalvelulain tarkoitus on siten avata tietorajapintoja, sillä uudet liikkumisen palvelut ja matkaketjut edellyttävät datan yhdistämistä.

Asiakasdata nähdään uniikkina. Asiakkaat eivät ole kuitenkaan vain sinun, vaan jaettuna myös muiden. Kokonaiskuva on vain henkilöllä itsellään. Siten tietosuoja-asetuksen antama oikeus itseään koskevaan dataan ja sen siirtämiseen on mahdollisuus henkilötiedon laajempaan hyödyntämiseen. Finanssiala on sopeutumassa muutokseen myös maksupalveludirektiivin myötä. Pankeille vaatimus avata asiakastilien rajapinnat tarjoaa samalla pääsyn kilpailijan asiakkaisiin.

Datan määrä kasvaa, mutta silti datan saatavuus on palvelukehityksen rajoite. Klassinen seuraus tästä on ns. katulamppuefekti, jossa ihminen etsii puistoon hukkaamiaan avaimia lampun alta, koska valaistulta alueelta hän voi avaimen löytää. Valon kohdetta tulisi laajentaa yli organisaatiorajojen, jolloin ratkaisuja etsitään laajemmalla datalla. Yksittäisellä yrityksellä ei ole usein tarpeeksi dataa, jotta koneen opettaminen olisi järkevää.

Teimme selvityksen yritysten tarpeista datan anonymisointiin. Oletuksena oli, että yrityksillä on tarve palveluihin, joiden avulla ne voivat massamuotoisesti hyödyntää dataa, josta henkilö ei ole enää tunnistettavissa. Tilastokeskus tarjoaa tällaista palvelua tutkimukselle. Haastattelut eivät tuoneet oletukselle kuitenkaan vahvistusta. Anonymisointi nähdään tärkeäksi, mutta datan käsittelyä ei haluta antaa yrityksen ulkopuolelle.

Yritykset haluaisivat selkeitä ohjeita siitä, milloin henkilötiedon anonymisointi on riittävää. Data on sidonnaista käyttöyhteyteen, joten yhtä yleistä ratkaisua ei ole. Eikä anonymisointia tule nähdä kertaluonteisena toimenpiteenä. Yrityksellä tulee olla käytänteitä, joilla se hallitusti käsittelee ja seuraa henkilötiedon käsittelyä vaatimusten mukaisesti sekä kykyä arvioida tietojen anonymiteettiä säännöllisesti. Osoitus tietosuojasta huolehtimisesta on yrityksen paras vakuutus.

Datan jakaminen edellyttää oikeuksien ja vastuiden tasapuolista määritystä. Datayhteistyö estyy usein jo etukäteen, kun pelkästä naapurikateudesta tai luottamuksen puutteesta nousee kiista hyödyistä. Jakamistaloudessa arvo syntyy, kun panostuksia voidaan osittaa ja maksut määräytyvät käytöstä. Palveluista tulisi sekä datan tuottajille että käyttäjille järkeviä.

Anonymisoidun datan käyttökohteita riittää. Tietoa analysoiden voitaisiin esimerkiksi löytää terveysriskejä, syrjäytyviä nuoria, kehittää liikenteenohjausta, koulutussuunnittelua tai markkinointia, optimoida energiankulutusta, paljastaa petoksia, ennakoida taloutta tai kertoa miten verenpaineeni suhteutuu verrokkikansalaiseen.

Tulevaisuus on datan hyödyntämisessä ihmisten palvelemiseksi. Se on ”on-demand”- palveluja, jotka vastaavat käyttäjän tarpeeseen tarvittaessa. Se on dataa yhdistelevien ympäristöjen, joissa robotit auttavat murskaamalla dataa. Ei ole järkeä, että kone opetetaan lukemaan datalla, joka nollataan seuraavaa asiakasta varten. Tekoälyn tarjoamaa oppimisetua ei kannata hukata vain sillä, että valmius datan jakamiseen puuttuu.

Kirjoittaja on viestintäneuvos liikenne- ja viestintäministeriön Tietoliiketoimintayksikössä. 

Julkaisu:   Anonymisointipalvelut. Tarve ja toteutusvaihtoehdot (LVM:n julkaisuja 7/2017)

digitalisaatio, viestintä, yleinen

Tietosuoja digitaalisessa liiketoiminnassa: katse asiakkaaseen

”Kaksi silmää ei tee oloamme paremmaksi: yhdellä näemme elämän hyvät puolet, toisella huonot. Monilla on paha tapa sulkea ensimmäinen, ja kovin harvat sulkevat jälkimmäisen, senpä tähden yksi jos toinenkin olisi mieluummin sokea, ettei näkisi kaikkea mitä näkee.” *) Voltaire kirjoitti huomionsa ylös jo vuonna 1715, mutta filosofien terävät huomiot eivät muutamassa sadassa vuodessa tylsy.

Tietosuojakysymyksissä on viimeaikoina riittänyt katsottavaa, kun parisataasivuinen EU:n yleinen tietosuoja-asetus julkaistiin huhtikuussa 2016. Monet rekisterinpitäjät näkevät asetuksessa vain huonoja puolia, ja osa varmasti haluaisi vain ummistaa silmänsä ja unohtaa koko asian. Niin ei kuitenkaan kannata tehdä.

Toimiva ja asiakaslähtöinen digitaalinen liiketoiminta edellyttää vahvaa tietosuojaa. Vahvaa tietosuojan tasoa edellyttää myös EU:n yleinen tietosuoja-asetus. Vaikka joskus tuntuukin, että moni saattaa ajatella toisin, tietosuoja-asetuksen tavoitteena ei ole haitata digitaalista liiketoimintaa tai kangistaa toimijat miljoonasanktioiden pelolla: päinvastoin sen tavoitteena on luoda vankka pohja luotettavalle toiminnalle ja avata ovet EU:n sisämarkkinoille.

Ministeriön järjestämän Digitaalisen liiketoiminnan tietosuojafoorumin ydinviesti on, että tietosuoja on mahdollisuus digitaalisille palveluille ja mahdollisuus kehittää uutta liiketoimintaa. ”Mistä niitä mahdollisuuksia sitten löytyy tietosuoja-asetuksen velvollisuuksien ja paikoin hankalasti kirjoitettujen artikloiden keskeltä?” kysytään usein.

Luottamus on yksi niistä avainsanoista, joita on hyvä nostaa esille. Luotettava toiminta houkuttaa asiakkaita ja siitä voi tulla vahva kilpailuetu. Kysymys on myös liiketoimintamallien turvaamisesta: jos datan hyödyntämistä halutaan jatkaa, tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä. Henkilötietojen hyödyntäminen on usein tarpeellista, ja läpinäkyvästi tehtynä se palvelee sekä rekisteröityä kuluttajana että rekisterinpitäjää palveluntarjoajana.

Rekisterinpitäjän ja rekisteröidyn välisen luottamuksen rakentamisen keskiössä on rekisteröidyn oikeuksien toteuttaminen. Rekisteröidyn oikeudet ovat myös tietosuoja-asetuksen kulmakivi. Tietosuoja-asetuksessa on monelta osin kyse sellaisista oikeuksista, jotka rekisterinpitäjien on tullut jo ennen asetusta ottaa huomioon. Tietosuoja-asetus kyllä tarkentaa rekisteröidyn oikeuksia ja luo myös muutaman uuden oikeuden.

Rekisterinpitäjän katseen asiakkaaseen ei tule olla vain tiedonkeruuta vaan on osattava nähdä myös asiakkaan etu ja toiveet. Rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisessa ei ole kyse vain rekisterinpitäjän ja rekisteröidyn välisestä oikeudellisesta suhteesta, vaan kyse on ennen kaikkea palveluntarjoajan ja asiakkaan välisestä asiakassuhteesta.

Luottamuksellisen asiakassuhteen kannalta on ensiarvoista muistaa se, että rekisteröity voi kiinnostua entistä tarkemmin rekisterinpitäjän toiminnasta ja omien oikeuksiensa toteutumisesta. Kestävän ja kilpailukykyisen liiketoiminnan kannalta ei ole toisarvoista, millä silmillä asiakkaat katsovat takaisin palveluntarjoajaansa.

Tuomas Kaivola

Kirjoittaja on ylitarkastaja LVM:n tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä

*) Sitaatti: Voltaire: Silmäpuoli kantaja. Suomentanut Leena Rantanen.

Digitaalisen liiketoiminnan tietosuojafoorumi on liikenne- ja viestintäministeriön järjestämä sidosryhmätilaisuus, joka kokoontuu 3–5 kertaa vuodessa. Tilaisuuksissa käsitellään teemoittain tiettyä ajankohtaista tietosuojakysymystä.

 Foorumi alkaa asiantuntijapuheenvuoroilla, joiden jälkeen työpajakeskusteluissa vaihdetaan kokemuksia, jaetaan hyviä käytäntöjä sekä mietitään yhdessä ratkaisuja.

 Lue lisää osoitteessa: www.lvm.fi/tietosuojafoorumi

digitalisaatio, norminpurku, viestintä

Internetin osoitteisto muutosten tuulissa

Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Jaakko Saarimäki (Kuva: Viestintävirasto)
Kyberturvallisuus-keskuksen johtaja Jarkko Saarimäki (Kuva: Viestintävirasto)

Verkkotunnusten hallinnoinnissa tapahtuu kansainvälisiä ja kansallisia mullistuksia. Kesällä internetin tunnisteita hallinnoiva ICANN järjestää Helsingissä kokouksen, johon odotetaan yli tuhatta kansainvälistä vierasta. Syksyllä taas suomalaiset fi-verkkotunnukset siirtyvät välittäjämalliin. Muutoksen jälkeen kaikki verkkotunnukseen liittyvät palvelut ovat saatavilla yhdeltä luukulta.

Finlandia talolla 27. – 30.6.2016 järjestettävässä ICANN-kokouksessa käsiteltävät asiat ovat historiallisia. Internetin osoitteisto on alkuperänsä johdosta ollut näihin päiviin saakka Yhdysvaltojen valvonnassa. Kansainvälisen painostuksen seurauksena hallintaa ollaan siirtämässä kansainväliselle monitoimijayhteisölle.

Uutta hallintomallia on työstetty lähes kahden vuoden ajan. Päätöstä siirron toteuttamisesta odotetaan Yhdysvaltojen hallitukselta kesällä – juuri ICANNin kokouksen aikoihin.

Suomalaisten näkökulmasta tarkasteltuna merkittävämpi mullistus tapahtuu kotimaisten fi-verkkotunnusten puolella. Tietoyhteiskuntakaaren 5.9.2016 voimaan tulevat uudet verkkotunnuspykälät muuttavat merkittävästi suomalaisten verkkotunnusten myöntämistä ja hakemista.

Muutoksen myötä asiakas asioi pelkästään verkkotunnusvälittäjien kanssa saaden kaikki haluamansa palvelut omalta välittäjältään. Verkkotunnuksen hakijalle asetetut vaatimukset poistuvat kokonaan ja jatkossa kuka tahansa ja mistä tahansa voi hankkia oman fi-verkkotunnuksensa. Myös vaatimukset pakollisista nimipalvelimista poistuvat ja verkkotunnusten ammattimainen jälleenmyynti sallitaan.

Muutoksen myötä vapautuu myös haettavaksi sellaisia tunnuksia, joita ei ole ennen voinut hakea. Tällaisia ovat esimerkiksi muiden ylimmän tason tunnusten nimet kuten se.fi ja com.fi. Tunnukset myönnetään tuttuun tapaan first-come, first-served -periaatteella.

Fi-verkkotunnustoiminnan muutokset voivat kuulostaa poikkeuksellisilta, mutta kansainvälisesti vertailtuna ne eivät sitä kuitenkaan ole. Kaikkien edellä mainittujen muutosten tarkoituksena on saattaa toiminta yhdenmukaiseksi muualla maailmassa vakiintuneen toimintatavan kanssa luopumalla raskaiksi muodostuneista kotimaisista erityispiirteistä.

Kansainvälistymisestä huolimatta fi-verkkotunnus säilyy edelleen kotimaisena, turvallisena ja luotettavana verkko-osoitteena kaikille suomalaisille. Sääntelyn merkittävä keveneminen on norminpurkua parhaimmillaan ja tehtävät muutokset mahdollistavat kokonaan uudenlaisen liiketoiminnan syntymisen fi-verkkotunnusten ympärille.

Jarkko Saarimäki

Kirjoittaja on Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja