yleinen

”Kadulla tehtävät työt” ja muita julkaisuja

Eline_Rossi_001_netti
Eine Rossi (Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole tutkimusministeriö, mutta erilaisia asioita tutkitaan ja selvitetään paljon. Tästä materiaalista syntyy julkaisuja, joita vuosien varrella on kertynyt Valtioneuvoston julkaisuarkistoon (Valto) hieman toista tuhatta.

Tutkimustietoa tarvitaan päätöksenteon pohjaksi ja esitysten tueksi. Erilaisia vaihtoehtoja on punnittava, eikä tämä onnistu, ellei niitä ole vertailtu.

Selvityksiä on tehtävä myös siksi, että tiedettäisiin, onko maan liikenteessä ja viestinnässä jotakin kohennettavaa. Epäkohdista täytyy muodostaa realistinen kuva. Koska LVM haluaa toimia läpinäkyvästi, julkaistaan myös vähemmän imartelevia tuloksia tuottaneet selvitykset.

Lisäksi LVM on julkaissut roppakaupalla selvityksiä ja raportteja hallinnonalan toiminnan kehittämiseksi ja ohjenuoraksi toimijoille.

Valton julkaisuluettelo on itse asiassa kiehtovaa luettavaa. Sieltä löytyy esimerkiksi historian kaari siitä, miten digitalisaatio on lyhyessä ajassa kehittynyt. Nämä kaksi sitaattia ovat varsin kuvaavia:

”Kuvapuhelimien erilaisia kokeiluja on ollut ainakin neljä vuosikymmentä. Kokeiluilla on yleensä ollut yksi ja sama tulos: kuvapuhelin on tarpeeton, se ei ole olennainen lisä tavalliseen puheluun jokapäiväisessä käytössä.” (Viestintäpalvelujen yleistymisen esteet, 2005)

”Yksinkertaisimmillaan etäläsnäolo on videokuvan ja äänen välittämistä esimerkiksi videokokouksessa, mutta yhdistäminen keinotodellisuuden tai lisätyn todellisuuden teknologioihin on ollut tyypillinen ja ilmeisen luonnollinen kehitysaskel etäläsnäolon tutkimuksessa.” (Keinotodellisuuden hyödyntäminen liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla. Selvitys, 2017)

LVM:n julkaisut eivät ole bestsellereitä millään asteikolla. Harvoin ne kuitenkaan ovat niin kuivia ja kryptisiä, että vain aiheeseen vihkiytyneet ymmärtävät sisällön: ”Yhdistelmän 3-3-3 sivuttaisaseman RA-arvo vetoautopainotteisesti lastatussa tapauksessa on selvästi korkeampi kuin yhdistelmien 3-3 ja 3-4 sivuttaisaseman RA-arvo.” Mutta aina selvitykset johonkin tarpeeseen on tehty, ja jotakin tarkoitusta ne palvelevat.

Ainoa vähänkin klikkiotsikon suuntaan viittaava LVM:n julkaisu on löytämäni helmi eli julkaisu B28 vuodelta 2002, joka valitettavasti ei vielä ole Valtossa.

Sen otsikko on ”Kadulla tehtävät työt”.

Se kertoo katutöiden lupamenettelyn kehittämisestä. Tietysti.

Eine Rossi

Kirjoittaja on viestintäasiantuntija ministeriön viestinnässä

yleinen

Datataloudessa tarvitaan yhteistyötä

Taru Ratsas, viestintäneuvos, Tietoliiketoiminta-yksikkö

Data on liiketoiminnan kasvun moottori. Se vaikuttaa yritysten ja käyttäjien lisäksi myös kansantalouden toimintamekanismeihin. EU:n datatalouden arvo kattaa noin kaksi prosenttia yhteisön bruttokansantuotteesta. Tämän arvioidaan kasvavan neljään prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.  Näin tapahtuu, jos digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistoimia saadaan toteutettua laajasti.

Datan tuotanto kasvaa nopeasti. Digitaaliset palvelut perustuvat yhä enemmän dataan ja digitaaliseen jalanjälkeemme, jota kertyy laitteista, prosesseista ja ihmisistä. Datataloudessa tehokkaat ja helppokäyttöiset palvelut luodaan tiedolla ja sen liikkuvuudella. Mutta ymmärrämmekö me käyttäjinä riittävästi sitä, miten dataa todellisuudessa käytetään palvelujen vaihdannan logiikassa, hyödykkeenä tai syötteenä tekoälylle? Datatalouden ymmärtämisen vaatimukset markkinoiden toimivuuden, julkisen talouden, tasa-arvon ja etiikan tasolla ovat nousemassa uudelle tasolle.

Data on hyödyllistä vain käytössä

Siirryttäessä automaation ja koneoppimisen mahdollistamaan maailmaan, on datan hallinta jatkossa entistä kriittisempi kilpailutekijä. Tärkeää ei ole niinkään sen määrä, vaan laadun, käytettävyyden ja merkityksen varmistaminen.

Dataa on siis riittävästi, mutta se on soveltamisen kannalta usein väärässä paikassa tai muodossa, tiukasti esimerkiksi laitteen valmistajan, jakelualustan, datan tuottajan tai rekisterinpitäjän hallussa. Tulevaisuudessa palvelut ovat kuitenkin systeemejä ja verkostoja, joiden tarjontaan harvan yrityksen itse keräämät datavarannot riittävät. Menestyvässä datataloudessa tarvitaan uudenlaista yhteistyötä ja uusia toimintamalleja.

Data rinnastetaan muutosvoimana usein öljyyn tai sähköön. Entä, jos data nähtäisiin uusiutuvana energiana, jota on saatavilla lähes rajattomasti? Näin tapahtuu, jos valjastamme datan käyttöömme järkevästi: teknologian, innovaatioiden ja yhteistyön avulla.

Kitka pois datan vaihdannasta

Erityisesti yritysten välisessä datan vaihdannassa on nähtävissä kitkaa. Datan jakamiseen perustuvaa liiketoimintaa ei vielä ehkä ymmärretä tarpeeksi tai datan yhdistelystä syntyvä tulonjako ei avaudu yhteisiksi toimintamalleiksi. Selvitysten mukaan suomalaisyritykset eivät juurikaan tarjoa tietorajapintoja. Kun tarkastellaan menestyviä yrityksiä, datan avaaminen on kuitenkin yksi voittavista strategioista.

Datalla on arvoa ainoastaan silloin, kun se on käytössä. Vartioimalla dataa öljyn tavoin, kuin kallista raaka-ainetta, lukkiudutaan helposti siiloihin, osaoptimointiin ja vanhoihin toimintamalleihin. Niiden heikkouksissa uudet disruptoivat toimijat näkevät mahdollisuutensa. Datan saatavuutta edistävien yhteistyön käytänteiden ja ”pelisääntöjen” pohdinta on tarpeen.

Datatalousfoorumi on yhteistyön areena

Miten kehitämme tasapainoista datataloutta, jossa datan käyttö liiketoiminnassa hyödyttäisi kaikkia toimijoita? Miten voisimme kukoistaa globaalissa datataloudessa? Miten otetaan lähtökohdaksi yhdessä menestyminen datan saatavuudella? Miten varmistetaan datan liikkuvuus palveluissa ja käyttäjälähtöinen datan hallinta sekä yritysten investointien kannusteet datataloudessa? Näistä kysymyksistä käynnistyy Datatalousfoorumi!

Foorumin tarkoituksena on tehdä näkyväksi datatalouden kehitystä, oppia esimerkeistä, edistää dataperusteisen liiketoiminnan edellytyksiä ja keskustella yhteisistä tulevaisuuden haasteista. Ensimmäisen tilaisuuden teemana ovat datatalouden toimintamekanismit. Esitämme asiantuntijoiden kanssa ratkottavia haasteita siitä, millaiselta tulevaisuutemme näyttää teknologiavetoisessa datataloudessa, miten data luo markkinoita liiketoiminnan ja kokonaistalouden eduksi ja miten voimme luoda yhteistyön edellytyksiä globaalissa datataloudessa.

Tapahtumasarjan ensimmäisessä kohtaamisessa kuulemme alustuksia kolmesta teemasta. Ensimmäisessä teemassa kysytään: Onko datatalous nähtävä mahdollisuutena vai uhkana? Toisessa datataloutta lähestytään alustojen ja skaalautuvien palveluverkostojen toimintalogiikkojen kautta. Lopuksi tarkastellaan sitä, miten data näkyy arkipäivässämme niin yrityksen kuin käyttäjän näkökulmista.

Haastamme myös osallistujia kertomaan datatalouden teemoja, jotka he kokevat tärkeiksi yhdessä käsiteltäviksi aiheiksi. Tervetuloa rakentamaan dataan perustuvan talouden edellytyksiä!

Datatalousfoorumi liittyy valtioneuvoston Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö – kärkihankkeeseen.

Taru Rastas

Kirjoittaja Taru Rastas työskentelee viestintäneuvoksena liikenne- ja viestintäministeriössä, Tieto-osastolla.

Ilmoittaudu Datatalousfoorumiin viimeistään 11.3.2018 klo 12 (tai niin kauan kuin paikkoja riittää)

Kutsu Datatalousfoorumiin 14.3.2018 – – Datatalouden mekanismit ja markkinat (PDF)

Suora webcast: Datatalouden foorumi: Miten dataliiketoiminnan rattaat saadaan pyörimään? (YouTube 14.3.2018 klo 10-12)

Valtioneuvosto.fi: Datatalousfoorumi (LVM016:00/2018)

Valtioneuvosto: Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen


 

digitalisaatio, viestintä, viestintäpolitiikka, yleinen

Kohti 5G-superlaajakaistaa

Kaisa Laitinen
Kaisa Laitinen, viestintäneuvos (Kuva: LVM)

Seuraavan sukupolven mobiiliteknologia 5G:stä hypetetään sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Miksi uusi teknologia ansaitsee kaiken saamansa huomion ja miten se eroaa edellisistä versioista?

Yksittäinen teknologia, kuten 5G, ei ole itseisarvo, vaan sillä saavutettavat moninaiset yhteiskunnalliset hyödyt. Kuluttajankin kannalta lienee yhdentekevää, näkyykö puhelimen näytössä 3G, 4G vai 5G. Tärkeintä on, että yhteydet ovat riittäviä senhetkisiin käyttötarpeisiin.

5G:n sanotaan muuttavan perusteellisesti langattomien teknologioiden roolin yhteiskunnassa. Esimerkiksi esineiden internet, koneiden ja laitteiden välinen viestintä, virtuaalitodellisuus ja automaatio edellyttävät nopeita, lähes viiveettömiä ja turvallisia langattomia verkkoja. 5G mahdollistaa monikymmenkertaisesti nopeammat langattomat yhteydet sekä esimerkiksi pienemmän viiveen tiedonsiirrossa ja paremman energiatehokkuuden.

Ei evoluutio vaan revoluutio

5G -teknologian käyttöönotto lisäisi uusia palveluita ja liiketoimintamahdollisuuksia monilla aloilla. Nopeat ja viiveettömät verkot voivat mahdollistaa keinoälyn, liikenteen automaation ja robotisaation kaltaisia innovaatiota ja massiivisen esineiden internetin teollisuudessa. 5G:llä voidaan toteuttaa erittäin lyhyttä viivettä vaativia, reaaliaikaisia ja tietoturvallisia palveluja.

5G:n sanotaankin olevan evoluution sijasta revoluutio. Uutta mobiiliteknologiaa on ilmiönä verrattu painokoneen tai sähkön keksimiseen, ja sen sanotaan jopa mahdollistavan neljännen teollisen vallankumouksen, kun terveydenhuolto, energia, liikenne ja teollisuus digitalisoituvat. 5G-teknologian yhteiskunnalliset vaikutukset ovatkin horisontaalisia. Eikä pidä unohtaa, että jo käytössä oleva 4G-teknologia kehittyy samaan aikaan ja mahdollistaa uusia toimintoja.

Suomi mobiiliteknologian edelläkävijänä

Ministeriömme tehtävänä on luoda suotuisa toimintaympäristö liikenne- ja viestintäpalvelujen tarjonnalle. Ilman toimivia viestintäverkkoja ei ole digitalisoituvaa modernia yhteiskuntaa. Taajuudet ovat perusta ja edellytys 5G:n käyttöönotolle ja Suomen pysymiselle kehityksen kärjessä.

Suomi tunnetaan kansainvälisesti mobiiliteknologian edelläkävijänä. Kattavissa verkoissamme liikkuu eniten dataa asiakasta kohden koko maailmassa. Taajuuksia on osoitettu langattomalle laajakaistalle suhteessa väkilukuun enemmän ja nopeammin kuin muualla Euroopassa. Tämä helpottaa mobiiliverkkojen suunnittelua, vähentää niiden ruuhkaisuutta ja mahdollistaa käyttäjille paremman kapasiteetin.

Laajakaistaliittymiä tarjotaan laajasti ilman datakattoa, edullisin hinnoin ja kattavalla väestöpeitolla. Uskaltaisin sanoa, että taajuuspolitiikkamme on ollut edistyksellistä ja onnistunutta. Se on omalta osaltaan mahdollistanut kilpaillut markkinat ja rajattomat liittymät.

Langattomat laajakaistaverkkomme, niin 3G kuin 4G kattavat nyt noin 99 prosenttia väestöstämme, huolimatta harvasta asutuksesta ja markkinoiden verrattain pienestä koosta.

Tarvitaan kiinteät ja langattomat verkot

Emme voi unohtaa myöskään kiinteitä yhteyksiä. Kiinteiden ja langattomien verkkojen vastakkainasettelu on turhaa: molempia tarvitaan.

Tällä hetkellä toimintavarmimmat ja nopeimmat kiinteät yhteydet toteutetaan valokuidulla. Kiinteitä yhteyksiä tarvitaan erityisesti suurta ja ennakoitavaa yhteysnopeutta vaativiin palveluihin. Lisäksi valokuituyhteydet toimivat huippunopeiden langattomien yhteyksien perustana, koska 5G:n suuret tiedonsiirtonopeudet edellyttävät valokuituyhteyksiä myös tukiasemille.

Erilaiset viestintäverkot muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa tietoyhteiskunnan kehityksen ja kaikenlaisten palvelujen käyttämisen. Ministeriössämme valmistellaan parhaillaan kansallista digitaalisen infrastruktuurin strategiaa, jonka tavoitteena on edistää valokuituyhteyksien rakentamista ja linjata tarvittavat taajuuspoliittiset toimenpiteet 5G:n käyttöönottamiseksi Suomessa.

5G:n kärkimaa ottaa ensimmäiset taajuudet kaupalliseen käyttöön jo 2019

5G -teknologiaa kehitetään ja testataan parhaillaan ympäri maailmaa. Vaikutamme kansainvälisesti ja EU:ssa siihen, että 5G:lle harmonisoidaan riittävästi tarkoituksenmukaisia taajuuksia. Teknologia tarvitsee sekä leveäkaistaisia, äärimmäisen nopeita tiedonsiirtoyhteyksiä mahdollistavia erittäin korkeita taajuuksia, että kattavamman maantieteellisen rakentamisen mahdollistavia matalia taajuuksia.

Suomessa 5G:tä on testattu jo vuodesta 2015 lähtien. Viestintävirasto on myöntänyt 5G:n testaamiseen jo yli 20 radiolupaa teleyrityksille, laitevalmistajille ja erilaisiin tutkimushankkeisiin. 5G:n testaaminen onkin edennyt laboratorioista ulkotiloihin ja vauhdittaa teknologian tulevaa käyttöönottoa. Suomalainen testausekosysteemi on kilpailuvaltti digitalisoituvassa maailmassa.

Ensimmäisiä 5G-päätelaitteita odotetaan markkinoille jo ensi vuoden aikana. 5G:n on arvioitu tulevan laajamittaisemmin kaupalliseen käyttöön 2020-luvun alussa. Suomen tavoitteena on olla 5G:n kärkimaa ja ensimmäisiä 5G taajuuksia tullaankin ottamaan meillä käyttöön jo ensi vuoden alusta.

Olemme siis jälleen ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Suomessa 5G:n käyttöönottoon valmistaudutaan yhdessä ja toimialan yhteistyöllä ja avoimella dialogilla voidaan varmistaa pysymisemme jatkossakin mobiililaajakaistan ykkösmaana.

Emme voi jäädä taputtelemaan itseämme selkään. Palvelut ja kuluttajien käyttötottumukset muuttuvat. Vuonna 2030 tiedonsiirron määrän ennustetaan kasvavan jopa satakertaiseksi nykyisestä. Teknologian ja digitaalisten palveluiden maailmanlaajuisen kehityksen vauhdissa pysyminen edellyttää Suomelta jatkossakin aktiivista taajuuspolitiikkaa.

yleinen

Tule kuulluksi, anna lausunto!

Eline_Rossi_001_netti
Eine Rossi (Kuva: LVM)

Meillä kaikilla on oikeus kertoa mielipiteemme siitä, millaisia lakeja Suomessa on tai millaisia vasta valmistellaan. Poimintoja netin keskustelupalstoilta:

”Kuka %?!!&£ se tästäkin oli vastuussa? Milloin tää muutos tuli? Oletko tosissasi valmistelemassa autoihin gps-seurantaa? Siis mitä helv… Jos kaksi kaistaa samaan suuntaan, niin saako bussi tulla pysäkiltä suoraan toiselle kaistalle? Öh, nyt en ymmärtänyt, mikä on muuttumassa.”

Nettiheittojen sijaan on mahdollista tulla myös vakavammin kuulluksi. Lisäksi se on toivottavaa. Vaikuttamisen aika on silloin, kun lakeja valmistellaan, ja eri tahojen kuuleminen on olennainen osa tätä työtä.

Hallintokielellä puhutaan kuulemisista ja lausunnoista. ”Lausunto” kuulostaa juhlavammalta kuin mitä se on. Kysymys on yksinkertaisesti mielipiteen ilmoittamisesta kirjallisesti. Oikeus antaa lausuntoja on niin yksittäisillä ihmisillä, organisaatioilla kuin viranomaisillakin – ei vain niillä, joilta sitä on erityisesti pyydetty.

Lausuntokierroksia ei järjestetä turhan takia. Lausunnoilla on väliä ja jokaiseen lausuntoon perehdytään. Monesti lausunnoissa tulee esille näkökulmia, joita valmistelijat eivät ole osanneet ajatella. Lausunnot vaikuttavat siihen, millainen laista lopulta tulee.

Lausunnolla ei ole kaavaa tai määrämittaa. Koko laajasta lakipaketista ei tarvitse muodostaa mielipidettä: lausunto voi koskea hyvinkin pientä asiakohtaa. Keskeistä on se, että lausuja ilmoittaa, mikä hänen mielestään on lakiluonnoksessa vialla. Toki kehuakin saa. Perustelluista mielipiteistä tykätään. Erityisen tervetulleita ovat parannusehdotukset.

Lausuntoja varten lakiluonnos perusteluineen on nähtävillä Valtioneuvoston hankeikkunassa ja useimmiten myös lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Lisäksi lausuntoja voi lähettää niitä pyytävien ministeriöiden kirjaamoon sähköpostilla tai kirjeenä. Lausuntopalvelu.fi-sivulle kirjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä esimerkiksi pankkitunnuksilla.

Tuskin lausunnon kirjoittaminen on kenenkään Lempiharrastus nro 1. Mutta se on varma keino saada tärkeistä asioista äänensä kuulluksi ja dokumentoiduksi. Lyhytkin lausunto kirjataan ja säilytetään. Ja se on painavampi kuin katoava sohaisu somessa.

”Kyllä niitä korjausta kaipaavia pykäliä olisi vaikka millä mitalla, mutta ei jaksa alkaa niitä tuonne (lausuntopalvelu.fi) ruveta esittämään, kun tietää ettei yhden ihmisen esityksille paljoa painoarvoa anneta”, kirjoitti nimimerkki Ajomies netin keskustelupalstalla vuosi sitten, kun luonnos tieliikennelaiksi oli lausuntokierroksella.

Hyvä Nimimerkki: Kunpa olisit jaksanut kirjoittaa. Sillä olisi ollut merkitystä.

Eine Rossi

Kirjoittaja on viestintäasiantuntija ministeriön viestinnässä

 

yleinen

Hankeikkunasta avointa tietoa valmistelusta

Saara Reinimaki
Saara Reinimäki, viestintäpäällikkö (Kuva: LVM)

Mistä löydän tieliikennelaista  annetut lausunnot tai tiedon liikennepalvelulain  valmistelun etenemisestä? Kuka hankkeesta vastaa ja joko se päättyi? Jos kuulostaa tutulta, kannattaa tallentaa linkki Valtioneuvoston hankeikkunaan.

Hankeikkuna sisältää tiedot ministeriöiden kehittämishankkeista, säädösvalmistelusta ja erilaisista toimielimistä. Tämä ministeriöiden yhteinen verkkopalvelu on otettu liikenne- ja viestintäministeriössäkin laajasti käyttöön. Haluamme, että valmistelemistamme asioista on saatavilla tietoa helposti ja avoimesti.

Hankeikkuna tukee kaikkien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, kun tieto hankkeista on löydettävissä yhteisestä paikasta. Palvelusta voi hakea tietoa hankekohtaisen tiedon lisäksi esim. teemoittain ja vastuualueittain. Hankkeista löytyy linkit keskeisiin asiakirjoihin, viimeisin tieto hankkeen etenemisvaiheesta sekä vastuuhenkilöiden tiedot.

Osana avointa, digitaalista valtioneuvostoa hanketieto on saatavilla myös avoimen rajapinnan kautta kaikkien kiinnostuneiden käyttöön ja hyödynnettäväksi Avoin data.fi -palvelusta. Aineistoa on tarjolla 2000-luvun alusta alkaen ja sitä on ladattu kymmeniä kertoja.

Hankeikkunassa tieto elää ja päivittyy asioiden etenemisen myötä. Kuulemme mielellämme myös palautetta ja ideoita miten tiedon saatavuutta voisi vielä parantaa.

Saara Reinimäki

Kirjoittaja on viestintäpäällikkö liikenne- ja viestintäministeriössä

yleinen

Tietosuoja-asetus vahvistaa yksilön oikeuksia

Figuuri
Tuomas Kaivola

Viime vuosina on puhuttu paljon datatalouden noususta, kun teknologiayritysten palveluista on tullut osa jokaisen arkipäivää ja niistä on sitä myötä tullut maailman arvokkaimpia yrityksiä. Datatalous tarkoittaa pelkistettynä sitä, että datan merkitys tuotannontekijänä kasvaa ohi käsien ja hammaspyörien. Lisäksi data ei ole pelkästään tuotannontekijä, vaan merkittävä keino kehittää sekä uusia että nykyisiä palveluita ja tuotteita.

Iso osa datatalouden tietomassasta on henkilötietoja. Tällaisia ovat kaikki tiedot, jotka voidaan liittää yksittäiseen ihmiseen, esimerkiksi nimi- ja osoitetietojen kaltaiset perustiedot. Henkilötietoja ovat myös yksilöitävät tiedot henkilön liikkumisesta ja sijainnista. Suomessa ja EU:ssa on jo vuosikymmenten ajan ollut sääntelyä henkilötietojen suojasta. Nyt kun tietojen käsittelyn merkitys kasvaa, myös henkilötietolainsäädäntöä päivitetään.

Yrityksille alkaa jo olla tuttu EU:n yleinen tietosuoja-asetus, jota aletaan soveltaa toukokuussa 2018. Asetus ja kansallisen tietosuojalainsäädännön päivittäminen kuuluvat oikeusministeriön toimialaan. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä on kehittää digitaalisen liiketoiminnan ympäristöä.  Tämän toiminnan yhteydessä ministeriö on jo kaksi vuotta järjestänyt digitaalisen liiketoiminnan tietosuojafoorumi -nimistä tapahtumaa. Tilaisuuksissa keskustellaan ajankohtaisista tietosuojakysymyksistä ja pyritään tukemaan luetettavan digitaalisen liiketoiminnan kehittymistä. Seuraava tilaisuus järjestetään 28.2.2018, ja sen teemana on tietosuojan usein kysytyt kysymykset.

Suomalaisten kuluttajien tietoisuus tietosuojauudistuksesta vaikuttaa kuitenkin vielä olevan melko vähäistä. Vain vajaa kolmannes on kuullut uudistuksesta. Tämä on valitettavaa, sillä tietosuoja-asetus vahvistaa yksilön oikeuksia. Esimerkiksi yksilön oikeutta tarkastaa hänestä kerätyt tiedot modernisoidaan ja tietyissä tilanteissa yksilöllä on oikeus pyytää palveluntarjoajaa siirtämään häntä koskevat tiedot toiselle palveluntarjoajalle. Käytännössä tämä voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että yksilö saa helposti siirrettyä tietonsa yhdestä sosiaalisen median palvelusta toiseen tai vaikka bonuskorttinsa ostohistorian erilliseen budjettisovellukseen.

Miten voitaisiin lisätä ihmisten tietoisuutta tietosuojauudistuksesta? Viranomaisten toimet varmasti lisääntyvät toukokuuta kohden, mutta myös palveluntarjoajat voisivat kertoa rohkeammin uudistuksesta. Tietosuojauudistus tuo palveluntarjoajille uusia velvollisuuksia, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden erottautua luotettavana kumppanina. Esimerkiksi eurobarometrin mukaan kuluttajien luottamuksessa on vielä paljon parantamisen varaa, joten mahdollisuuksia markkinoilta löytyy. Voisitko palveluntarjoajana esimerkiksi ottaa käyttöön MyData-mallin, joka avaa henkilölle mahdollisuuden siirtää omat tietonsa myös muiden palveluiden käyttöön? Tämä on myös käytännön keino toteuttaa yksilön tietosuojaoikeudet.

Tuomas Kaivola

Kirjoittaja on ylitarkastaja LVM:n tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä.

Impulssi-blogi 30.3.2017: Tietosuoja digitaalisessa liiketoiminnassa: katse asiakkaaseen

Talouselämä 29.12.2017: EU:n uusi tietosuoja-asetus tulee – Suomalaisista vain alle 30 prosenttia on edes kuullut koko asetuksesta

Euroopan komissio 2015: Special Eurobarometer

Impulssi-blogi 6.7.2016: Ihminen data-avaruudessa

Impulssi-podcast 11.12.2017: Tulevaisuudessa jokaisella on oikeus omaan dataan

Valtioneuvosto.fi/hankkeet: Digitaalisen liiketoiminnan tietosuojafoorumi (LVM028:00/2017)

 

 

yleinen

Yhteisvoimin häirintää vastaan

Jussi_Luomajarvi_003_141x184px
Jussi Luomajärvi (Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö on liittynyt oikeusministeri Antti Häkkäsen käynnistämään #häirinnästävapaa-kampanjaan. Häkkänen on haastanut ministeriöt, poliittiset puolueet, järjestöt ja muut keskeiset toimijat mukaan seksuaalisen häirinnän vastaiseen työhön. Liitymme mukaan mielellämme.

Liikenne- ja viestintäministeriössä ylin johto pitää henkilöstön hyvinvointia ykkösasiana. Työhyvinvointiin ja luottamukselliseen ilmapiiriin panostetaan ja niitä seurataan säännöllisesti työtyytyväisyysmittauksilla. Toimiva työyhteisö tukee myös häirintätapauksissa, koska luottamus työyhteisön apuun on olemassa.

Valtioneuvostoon on tulossa yhteinen varhaisen tuen malli, mutta häirinnän ja epäasiallisen käytöksen osalta mennään toistaiseksi ministeriöiden omien ohjeiden mukaan. Liikenne- ja viestintäministeriön varhaisen tuen mallissa on ohjeet, miten häirintätapauksissa toimitaan. Lähtökohta on, että häirintään puututaan aina ja kaikki tapaukset selvitetään osapuolia kunnioittaen. Olennaista on, että häirintäkokemusta ei vähätellä tai jätetä huomiotta. Siksi onkin tärkeää, että häirinnän kohde tai työkaveri, joka havaitsee häirintää ottaa asian esille.

Häirintätapaukset ovat kaikille vaikeita ja herkkiä. Asian käsittelyn tueksi mallissa on määritelty tarkasti osapuolten roolit ja vastuut sekä esimiehen muistilista häirintätilanteen selvittelyssä. Tarvittaessa mukaan asiaan voidaan ottaa työsuojeluhenkilöstö ja työterveyshuolto. Ministeriön HR sekä puheeksi ottolomakkeet tukevat osaltaan asian tasapuolista käsittelyä.

Häirinnällä on aina vaikutuksia koko työyhteisöön. Siksi liikenne- ja viestintäministeriössä varhaisen tuen ohjeistus käydään läpi koko henkilöstön kanssa. Lisäksi esimiestyötä tuetaan valmennuksin niin varhaisessa tuessa kuin muussakin johtamisessa.

Jussi Luomajärvi

Kirjoittaja on hallintoyksikön johtaja liikenne- ja viestintäministeriössä

yleinen

Viisi kysymystä Impulssi-podcastista

Verkkoviestintäpäällikkö Antti Ellonen (Kuva: LVM)
Antti Ellonen, verkkoviestintä- päällikkö (Kuva: LVM)

Mikä Impulssi podcast on?

Impulssi on nyt myös podcast, kuin radio-ohjelma, mutta netissä. Impulssi-podcastissa käsitellään liikenteen ja viestinnän suuria digitaalisia mullistuksia Suomen ja suomalaisten näkökulmasta. Muutosvoimien myllerrys ja toisin tekeminen muuttavat kokonaisia toimialoja. Vanhan viilaamisella ei pärjää, kun uudet tulijat horjuttavat rakenteita tekemällä paremmin, kiinnostavammin, enemmän ja vähemmällä kuin mihin aikaisemmin on totuttu. Muun muassa tästä Impulssi-podcastissa keskustellaan.

Kenelle Impulssi-podcast on tarkoitettu?

Impulssi-podcast on tarkoitettu juuri sinulle, joka luet tätä blogipostausta. Se on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita ja haluavat osallistua keskusteluun LVM toimialan tulevaisuuden suurista haasteista ja mahdollisuuksista. Käymme moniäänistä keskustelua vieraittemme kanssa. Hienoa, jos myös sinä osallistut ja keskustelu studiossa pohdituista aiheista laajenee some-kanaviin. Seuraamme ja osallistumme! Käytämme aihetunnistetta #impulssipodcast.

Keitä Impulssi-podcastissa kuullaan?

Podcastia vetää liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara ja vieraina yksi superasiantuntija ministeriöstä ja yksi kiinnostava henkilö muualta yhteiskunnasta. Myös sinun ajatuksesi kiinnostavat meitä. Kuuntele ja anna palautetta sähköpostilla tai osallistu keskusteluun some-kanavissa aihetunnisteella #impulssipodcast.

Mitä lupaamme?

Lupaamme, että Impulssi-podcastissa ajatellaan ja puhutaan suuria ja kysytään tyhmiäkin kysymyksiä. Lupaamme, että käsittelemme liikenne- ja viestintäalaa ravistelevia muutoksia ja megatrendejä kiinnostavasti ja moniäänisesti. Lupaamme, että kuuntelemalla Impulssia, olet keskustelun ytimessä ja ymmärrät paremmin liikenteen ja viestinnän suuret haasteet ja mahdollisuudet.

Miten Impulssi-podcastia voi seurata?

Löydät podcastin osoitteesta lvm.fi/podcast, Applen podcast-hakemistosta tai Spotifysta hakusanalla Impulssi-podcast. Twitterissä ja Facebookissa tavoitat meidät tunnuksella @lvmfi tai aihetunnisteella #impulssipodcast.

Antti Ellonen

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön verkkoviestintäpäällikkö.

digitalisaatio, liikenne, tutkimus, verkostot, viestintä, yleinen

Liikenne- ja viestintätiedosta parempia palveluita

Anne Miettinen, tutkimuspäällikkö (Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala tuottaa valtavat määrät tietoa. Ei kuitenkaan riitä, että tieto on olemassa, vaan se pitää myös saada yhteiskunnassa laajasti hyötykäyttöön. Edellytyksenä on, että tieto olemassa olevasta datasta on saatavilla.

Siksi kokosimme hallinnonalan avoimen datan ryhmässä tietokartan, joka koostuu hallinnonalalla tuotetuista tietoaineistoista kuvauksineen sekä niiden hyvinkin tarkoista tietolajeista ja luovutustavoista. Lisäksi tunnistimme haasteita koskien tietojen hyödynnettävyyttä, sillä tietojen reaaliaikaisuus ja tarkkuus on yhä merkityksellisempää esimerkiksi liikenteen automaatiolle ja logistiikkaketjujen ennakoivalle päätöksenteolle.

Annoimme myös esimerkkejä datan hyödyntämismahdollisuuksista, mutta tässä heitämme nyt palloa erityisesti eri toimialojen yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja virastojen suuntaan. Datan hyödyntämismahdollisuuksissa on erittäin suuri potentiaali. Valtioneuvoston selvityksen mukaan ne yritykset, jotka käyttivät innovaatiotoiminnassaan liikenteen avointa dataa,saivat liiketoimintaansa eniten kasvua.

Ilmatieteen laitoksen dataa on käytetty CGI:n paikkatietojärjestelmän toimituksissa. Liikenneviraston rautatiedataa on puolestaan hyödynnetty matkustajaliikenteen verkkopalveluissa, avointa aikatauludataa MaaS-palveluissa ja tieliikenteen häiriötiedotteita autonavigaattorivalmistajien kanavissa. Trafin dataa on hyödynnetty esimerkiksi Helsingin Sanomien päästömittaustyökalussa. Viestintäviraston data taas on ollut arvokasta Fonectan henkilöitä, yrityksiä, palveluita ja puhelinnumeroita koskevassa hakupalvelussa.

Miten voisitte hyödyntää olemassa olevaa dataa joko sellaisenaan tai yhdistelemällä sitä muiden toimijoiden ja omaan dataanne? Voisiko yritys jakaa dataa win-win-periaatteella luottamukseen perustuen muiden yritysten kanssa siten, että syntyisi uutta liiketoimintaa tai jopa avata dataansa avoimesti? Syntyisikö dataa yhdistelemällä jopa toimialojen rajat ylittäviä palveluja ja liiketoimintaa?

Julkinen ja yksityinen sektori muodostaa yhdessä arvokkaan dataperustaisen varallisuuserän. Pystyisimmekö yhdessä fiksusti toimimalla tuottamaan, jakamaan ja hyödyntämään dataa niin että se myös tuottaa arvoa?

Nämä kysymykset liittyvät myös laajempaan tietopolitiikkaan, jonka valmistelun tukena hallinnonalamme avoimen datan ryhmä toimii.

Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa näyttää avoimen datan tarjoamisessa esimerkkiä. Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) Liikennelabra toimii avoimen datan yhteyspisteenä uusien liikkumisen ja liikenteen palvelujen markkinalabrana.

Me tietokartan laatijat esittelemme tietokarttaa myös mielellämme erilaisissa tilaisuuksissa.

Kirjoittaja on tutkimuspäällikkö ministeriön Tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä

Julkaisu: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tietokartta (julkaisuja 16/2017)

digitalisaatio, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, viestintä, yleinen

Seuraavat 125 vuotta

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)
Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)

Kulkulaitosten hallinnoinnista on 125 vuodessa kasvanut liikenne- ja viestintäpolitiikka, jolla yhteiskunnan pyörät pidetään liikkeessä. Sen keinoin voitetaan etäisyyksien aiheuttamat haitat. Liikenne ja viestintä ratkovat ikuista tehtävää: sitä, miten ihmiset, tavarat, tieto ja palvelut voivat olla läsnä ja saatavilla siellä, missä niitä tarvitaan.

Liikenne- ja viestintäministeriöksi varttunut suuriruhtinaskunnan kulkulaitostoimikunta pyrkii yhä yhdistämään ihmisiä, maata ja maailmaa.

Viestintä ja yhä enemmän liikennekin on opittu näkemään palveluina. Ne kietovat ihmiselämän verkkoihinsa tekemällä mahdolliseksi yhtä hyvin ihmisten arkisen kanssakäymisen kuin globaalin tuotannon, palvelut ja kaupan. Liikenne ja viestintä ovat yhteiskunnan hyvinvoinnin välttämättömän perusta ja yhteiskunnan kehityksen moottori seuraavallakin vuosisadalla.

Teknologia on ollut ja on liikenne- ja viestintäjärjestelmän suuri muutostekijä. Digitaalitaloudessa tieto on palveluiden polttoainetta. Digitaalisen tekniikan mahdollisuuksien käyttäminen on vasta alussa ministeriön toimialalla niin kuin koko yhteiskunnassakin. Tieto liikkuu ja tuottaa lisäarvoa. Sen avulla yhteiskunta on yhä tehokkaampi, turvallisempi ja tasa-arvoisempi. Ilmastonmuutoksen uhan alla elävässä maailmassa liikenneteknologia tarjoaa myös uusia käyttövoimia, jotka sallivat ympäristöystävällisen liikkumisen, kuljetukset ja palvelut.

Ihmisen työtä ja vastuuta siirtyy yhä autonomisemmalle teknologialle. Automatiikka auttaa ja helpottaa liikkumistamme jo nyt. Aikanaan digitaalitekniikan huipputuote, robotti, muuttaa liikkuvan ihmisen roolin kuljettajasta pelkäksi matkustajaksi kaikissa liikkumisvälineissä. Robotit leimaavat liikenteen ja viestinnän seuraavaa sataa vuotta. Liikenne- ja viestintäpolitiikalla luodaan puitteet turvalliselle kehitykselle.

Liikenne- ja viestintäjärjestelmä toimii verkoissa. Tieto- ja viestintäverkot, maantiet, rautatiet, vesiväylät ja lentoasemaverkosto ovat yhteiskunnan infrastruktuurin kovinta ydintä. Tulevaisuudessa ne kietoutuvat monisäikeiseksi systeemiksi. Tulevaisuuden verkostojen rakentaminen vaatii paljon resursseja.

Kaupalliset viestintäverkot kehittyvät markkinaehtoisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Liikenneverkkojen taso puolestaan riippuu julkisesta taloudesta, koska julkisyhteisöt omistavat ja ylläpitävät valtaosaa liikenneverkoista. Verkot voisivat olla yhteiskunnan ja talouden kehityksen vahva muutosvoima, johon tehty investointi palautuisi maan parempana kilpailukykynä ja ihmisten hyvinvointina.

Vielä nyt kuljemme väärään suuntaan. Sen sijaan, että liikenneverkkojen kehittäminen olisi vahva muutosvoima, ne rappeutuvat resurssien niuketessa. Sataa vuotta emme voi odottaa. Liikenneverkkojen rahoituksen ongelma on ratkaistava kestävällä tavalla ja mahdollisimman nopeasti.

Myös seuraavat 125 vuotta liikenne- ja viestintäpolitiikalla voidaan edistää ihmisten hyvinvointia. Yhteyksiä ja niiden tekijöitä tarvitaan aina. Maailma, jossa liikenne ja viestintä eivät kehity, jää kehityksestä jälkeen kaikessa muussakin.

Harri Pursiainen

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeirön kansliapäällikkö.