ilmasto, Ministeri Bernerin blogi, yleinen, ympäristö

Suomen hiiletön huominen tehdään yhdessä

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (Kuva: LVM / Tomi Parkkonen)
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (Kuva: LVM / Tomi Parkkonen)

Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja siksi sujuvat liikenneyhteydet ovat meille erityisen tärkeitä. Pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa on käytössä julkinen liikenne, jolla oman auton ostamisen voi usein korvata. Kyse on asenteesta ja tottumuksesta.

Toisin on maaseudulla ja haja-asutusalueella. Oma auto on maaseudulla usein välttämättömyys.

Olen saanut kuulla huolestuneisuutta dieselautojen tulevaisuudesta.

Keski-Euroopassa dieselautojen käyttöä on paikallisesti kielletty ja perusteena on ollut ilmanlaatuongelmat tietyissä kaupungeissa. Meillä Suomessa ei samanlaisia ongelmia ole ja siitä syystä ei ole kiireellistä syytä rajoittaa dieselin käyttöä.

Pidemmällä aikavälillä ilmastonmuutoksen nimissä niin fossiilisesta dieselistä kuin fossiilisesta bensiinistäkin täytyy päästä eroon.

Ymmärrän, että jo ajatus dieselautojen poistumisesta on voinut tuntua kohtuuttomalta etenkin maaseudulla, missä ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat jo nyt eri tavalla kuin kaupungeissa. Ilmastonmuutos tuntuu konkreettisimmin siellä, missä sää vaikuttaa elantoon. Esimerkiksi viljelijät joutuvat työssään yhä useammin sopeutumaan sään ääri-ilmiöihin ja kasvintuhoajiin.

Tulevaisuus on aikamuodoista vaikein

Miksi sitten lainkaan olen ottanut esille tulevaisuudessa odottavia ratkaisuja, sellaisia, joita en enää liikenne- ja viestintäministerinä ole mukana päättämässä?

Siksi, että vastuunkantoa politiikassa on uskaltaa puhua myös aikamuodoista vaikeimmasta eli tulevaisuudesta. Menneisyyden tiedämme, nykyisyyttä elämme – mutta tuleva ei parhaimmallakaan suunnittelulla ole täysin varma. Menneestä oppimalla ja nykyhetken teoilla voimme kuitenkin luoda parhaan mahdollisen polun tulevaisuuteen.

Suomen hiiletön huominen tehdään yhdessä.  Hiilidioksidipäästöjen poistamisessa ja fossiilisista energianlähteistä luopumisessa on kyse isoista päätöksistä, jotka vaativat laajaa kansalaiskeskustelua ja huolellista valmistelua.

Lokakuussa julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportti kuvaili riskejä, jotka toteutuvat, jos maapallon lämpötila nousee yli 1,5 astetta esiteollisesta ajasta. Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintä on tullut yhä vahvemmin koko hallituksen ja näin myös liikenne- ja viestintäministeriön työhön.

Tämän kirjoituksen julkaisupäivänä maanantaina 10.12. pääministeri Juha Sipilä on kutsunut 150 suomalaista vaikuttajaa keskustelemaan aiheesta ”Suomalaisia ilmastotekoja – Enemmän ja nopeammin”. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä vn.fi/live

Maaseudulla ja kaupungeissa eri keinot

Suomen kasvihuonekaasupäästöistä viidennes tulee liikenteestä ja siitä valtaosa tieliikenteestä. Muutoksia tarvitaan siis myös liikenteessä. Tavoitteena ei ole rajoittaa liikkumista vaan ohjata sitä kestävämpiin kulkumuotoihin ja käyttövoimiin. Ministeriömme tämän hallituskauden suurin lakihanke – laki liikenteen palveluista – on alusta asti ollut myös laki liikenteen hiilipäästöjen hillitsemiseen.

Koska liikenne ja liikkuminen on erilaista maaseudulla ja kaupungeissa, myös keinot liikenteen päästöjen vähentämiseen voivat olla erilaisia.

”Sähköautoista tulee valtavirtaa ja pyörällä kuljetaan yhä useammin lyhyet matkat” on visio, joka toteutuu nopeammin kaupungeissa kuin maaseudulla. Välimatkat ovat pitkiä ja julkinen sähköautojen latausverkko maaseudulla vielä kehittymätön.

Kaasuautot ja niiden tankkaaminen kotimaisella biokaasulla taas voisi olla maaseudulla toimivampi vaihtoehto. Paikallisen biokaasutuotannon kehittäminen ja käyttö liikenteessä voisi tuoda alueella työtä ja toimeentuloa.

Myös perinteinen dieselauto voisi päästöjä ajatellen olla maaseudulla hyvä ratkaisu, jos polttoaineena olisi uusiutuva diesel. Jo nyt markkinoilla on sataprosenttisesti uusiutuvaa dieselpolttoainetta, joka sopii periaatteessa kaikkiin dieselautoihin. Uusiutuvan dieselin osalta on huomioitava tämän polttoaineen raaka-aineiden rajallisuus. Kun uusiutuvan dieselin tuotantoa ei voi kasvattaa rajattomasti, on mahdollista, että uusiutuva diesel täytyy tulevaisuudessa säästää niiden liikennemuotojen käyttöön, joita ei pitemmälläkään aikavälillä ole mahdollista kovin helposti sähköistää. Tällaisia ovat esimerkiksi raskas liikenne ja lentoliikenne.

Kaikki nämä ovat aiheita, josta meidän on hyvä keskustella tulevaisuuden vuoksi jo nyt. Luomme tulevaisuutta tämän päivän ajatuksilla, sanoilla ja teoilla. Ajatuksemme tulevasta vaikuttavat siihen, millainen lapsiemme ja lastenlapsiemme tuleva nykyisyys on. Tämän päivän nuoret ovat huomattavasti huolestuneempia ilmastonmuutoksesta kuin ikätoverinsa kymmenen vuotta sitten.

Asiantuntijoille kiitos liikenteen ilmastotyöhön osallistumisesta

Liikenne- ja viestintäministeriön ilmastopolitiikan työryhmä julkaisee ylihuomenna 12.12. loppuraporttinsa, jossa kerrotaan, miten Suomen liikenne on hiiletöntä vuoteen 2045 mennessä. Tätäkin tilaisuutta voi seurata suorana verkko lähetyksenä osoitteesta www.lvm.fi löytyvästä linkistä.

Olen kiitollinen siitä, että saimme ryhmään mukaan Suomen parhaimpia asiantuntijoita kuten Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikaisen, Sitran johtaja Mari Pantsarin ja Tampereen teknillisen yliopiston apulaisprofessori Heikki Liimataisen vain muutamia mainitakseni. Luotan siihen, että asiantuntijat tekevät parhaansa.

Luen raportin, kun se minulle julkaisupäivänä luovutetaan.

Anne Berner

liikenne- ja viestintäministeri

 

ilmasto, yleinen, ympäristö

Kun kaikki on jo sanottu

Paivi_Antikainen_003_1200x630
Päivi Antikainen (Kuva: LVM / Tomi Parkkonen)

Kansainvälisen ilmastoraportin (IPCC) julkistus sai aikaan kalevalaisen kilpalaulannan siitä, kuka sitoutuu tekoihin, jotka ovat välttämättömiä.

Hyvä niin. Ilmastonmuutos on vääjäämätöntä ilman nopeita ja merkittäviä toimia. Toimia, jotka jättävät jälkensä elämäntapaan, yhteiskuntaan ja talouteen. Toimia, joihin emme ole valmiita tai valmistautuneita. Toimia, joita ilman seuraamukset ovat katastrofaaliset, ellemme toimi nyt ja huomenna.

Mitä jää jäljelle, kun kaikki on jo sanottu ilmastonmuutoksesta? Kun kaikkien vilpittömyys ja tahdonlujuus tehdä tarvittavat päätökset on vuorollaan kyseenalaistettu? Kun oma ja kansakuntamme rooli tämän pyöreän pallon pelastajana tuntuu pieneltä ja mitättömältä?

Jäljelle jäävät arki ja intohimo. Arkea ovat ne suuret ja pienet jokapäiväiset ilmaston eduksi tehtävissä olevat päätökset. Päätökset, jotka on helppo sivuuttaa, mutta joiden kollektiivinen merkitys on suuri. Päätös tehdä työmatka auton sijaan julkisella liikenteellä, taittaa kauppamatka kävellen tai pyöräillen, tankata biopolttoaineita bensiinin sijaa, laatia suunnitelmat sähköauton hankkimiseksi heti kun kukkaron nyörit antavat myöten.

Arkea on myös se työ, jota kukin meistä tekee omassa roolissaan henkensä pitimiksi. Ilmastonmuutos ei jätä yhtään ammattikuntaa kylmäksi. Pikemminkin päinvastoin. Jokaisen meistä pitäisi pohtia, miten ilmasto- ja ympäristöasiat otetaan omassa työssä ja sen tavoitteissa huomioon. Vaikka johtajuutta kaipaisimmekin, ilmastonmuutosta ei voi ulkoistaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön arki rakentuu yhä enemmän ilmastonmuutoksen edellyttämien ratkaisujen etsimiseen ja löytämiseen. Ministeriöön perustetaan vuodenvaihteessa ilmasto- ja ympäristöyksikkö. Se ei tule jättämään yhtään kiveä kääntämättä, jotta liikenteestä tulisi hiiletöntä vuoteen 2045 mennessä.

Jo ennen kuin yksikkö aloittaa, valmistuu suunnitelma (#ILMO45) siitä, miten tavoitteeseen päästään liikenteen palveluita, teknologisia ratkaisuja ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä.

Koska ilmastonmuutokseen on päädytty globaalin toiminnan kautta, on myös ratkaisuista päästävä sopuun maailmanlaajuisesti. Hiilidioksidipäästöt syntyvät niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Meret roskaantuvat, melu haittaa ja fossiiliset polttoaineet haukkaavat ilmaa jota hengitämme. Ministeriö tulee siten panostamaan voimakkaasti kansainväliseen yhteistyöhön EU:ssa, Itämerellä, Arktisella sekä YK:n alaisissa tieliikenteen (UNECE), merenkulun (IMO) ja ilmailun (ICAO) organisaatioissa.

Kun kaikki on jo sanottu, jäljelle jää myös intohimo – palava halu toimia. Polte muuttaa maailmaa, jotta se säilyy monimuotoisena, turvallisena ja tasa-arvoisena myös tuleville sukupolville. Uskallus vaikuttaa. Voima, joka luo rohkeutta tehdä tarvittavat selvitykset, sopimukset ja päätökset. Voima, joka luo uudet ratkaisut ja innovaatiot ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Kalevalassa Ilmarinen takoo uuden auringon ja kuun, mutta ne eivät paista. Väinämöinen palaa teettämään Ilmarisella avaimet, joilla aurinko ja kuu saadaan takaisin taivaalle tarkoitustaan täyttämään.

Nyt on aika takoa uudet avaimet maapallomme pelastamiseksi.

Päivi Antikainen

kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja 1.1.2019 alkaen

arktisuus, ilmasto, infrastruktuuri, meriliikenne, Ministeri Bernerin blogi, yleinen, ympäristö

Suomi on kokoaan merkittävämpi arktinen valtio

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (Kuva: LVM / Tomi Parkkonen)
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (Kuva: LVM / Tomi Parkkonen)

Suomen rooli arktisena toimijana on vahvistunut entisestään tällä hallituskaudella. Kansallisen arktisen strategian toimeenpano on edennyt hyvin ja Suomi on ollut aikaansaava puheenjohtaja Arktisessa neuvostossa.

Toukokuussa päättyvän kaksivuotisen puheenjohtajakauden aikana Suomi on toiminut aktiivisesti ilmastonmuutosta vastaan ja tehnyt työtä kestävän kehityksen edistämiseksi arktisilla alueilla. Liikenteen ja viestinnän ratkaisuilla on yhä keskeisempi merkitys arktisessa toiminnassa ja politiikassa.

Arktisen toimintaympäristön merkityksen kasvaessa Suomi haluaa olla johtava toimija arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin. Arktisesta toiminnasta halutaan Suomelle kasvua ja kilpailukykyä arktista ympäristöä kunnioittaen. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen ovat kaiken arktisen toiminnan ytimessä.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan vastuulla on erityisesti liikenne- ja viestintäverkkoihin, meteorologiaan ja merenkulun turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen liittyvät arktiset asiat.

Haluamme huolehtia elinkeinoelämän toimivista liikenneyhteyksistä pohjoisessa, edistää Koillisväylän tietoliikennekaapelin rakentamista ja varmistaa satelliittijärjestelmien tehokkaan hyödyntämisen liikenteessä ja sääpalveluissa. Jäämeren radan jatkoselvitys valmistuu joulukuussa, ja siinä arvioidaan erityisesti niitä toimenpiteitä, joita radan jatkosuunnittelu edellyttäisi.

Olemme aktiivisesti edistäneet parempien viestintäyhteyksien saamista kaikille arktisille alueille. Hyvät viestintäyhteydet luovat perusedellytyksen arktisen alueen väestön elinolosuhteiden ja elämän laadun sekä alueen liiketoiminnan kehittymiselle. Julkisia palveluita kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta voidaan huomattavasti kehittää digitalisaation avulla, kun riittävä viestintäinfrastruktuuri on olemassa. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä paikallisten asukkaiden, päätösten tekijöiden ja elinkeinoelämän kanssa.

Olemme arvioineet uusien langattomien ratkaisujen, merikaapeleiden ja satelliittipaikantamisen potentiaalia arktisilla alueilla. Toimivat langattomat yhteydet parantaisivat arktisen alueen meriliikenteen turvallisuutta ja mahdollistaisivat olosuhdetiedon välittämisen sekä luotettavan paikantamisen.

Tiedonsiirtotarve tulee kasvamaan monikymmenkertaiseksi jo lähivuosina, siksi olemme halunneet edistää Koillisväylän tietoliikennekaapelin rakentamista. Hanke edistää maamme kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä tuomalla lisää kapasiteettia viestintäverkkojen käyttöön. Uuden yhteyden avulla on mahdollista toteuttaa nopein fyysinen tietoliikennereitti Aasiasta Eurooppaan Norjan, Venäjän ja Suomen kautta. Teknisesti haastava hanke on tarkoitus toteuttaa kaupalliselta pohjalta teknologianeutraalisti. Tavoitteena on, että kaapeli rakennetaan vuonna 2019–2022.

Suomalainen kylmä- ja jääosaaminen on maailman huippua. Siksi on ollut ilo edistää arktista meteorologista yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen tukena, jotta sää- ja olosuhdetietoa voitaisiin hyödyntää entistä paremmin. Laadukas sää- ja olosuhdetieto parantaa yleistä turvallisuutta, palvelee kansainvälistä meri- ja lentoliikennettä sekä tuottaa tietoa arktiselle ilmastotutkimukselle.

Valtaosa arktisesta alueesta on merta. Meriliikenteen odotetaan kasvavan arktisilla alueilla merijään sulaessa ja uusien väylien avautuessa liikennöinnille. Siksi Suomi on vahvasti edistänyt meriturvallisuuden ja merenkulun ympäristöystävällisyyden parantamista.

Keskeinen työkalu tässä on niin sanottu Polaarikoodi eli Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) hyväksymä arktisen merenkulun säännöstö. Suomi on edistänyt merenkulun turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä myös tukemalla digitaalisia innovaatioita kuten automaattista merenkulkua sekä vaikuttamalla merenkulun päästöjen vähentämiseen. Suomi on myös aktiivisesti edistänyt raskaan polttoöljyn käyttö- ja kuljetuskieltoa arktisilla merialueilla.

Uskon että Suomi voi olla jatkossakin kokoaan merkittävämpi arktinen valtio. Meillä on paljon käyttämätöntä potentiaalia erityisesti elinkeinoelämän puolella. Suomalaisten yritysten tuottamilla innovaatioilla ja uusilla palveluilla voidaan tukea arktisen alueen kestävää kehitystä ja vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Tarvitaan yhteistyötä, verkostoitumista ja investointeja. Valtion tehtävänä on toimia mahdollistajana.

Anne Berner

liikenne- ja viestintäministeri

 

automatisaatio, digitalisaatio, ilmasto, kävely, kävely ja pyöräily, lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, matkaketjut, Ministeri Bernerin blogi, pyöräily, ympäristö

Viisi näkökulmaa ilmastonmuutokseen ja liikenteeseen

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (Kuva: LVM / Tomi Parkkonen)
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (Kuva: LVM / Tomi Parkkonen)

Nyt on kova kiire. Näin varoittaa 8.10.2018 julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) erikoisraportti ilmastonmuutoksen etenemisestä. Maapallon lämpötila ei saisi nousta yli 1,5 astetta. Jos raja ylitetään riskit ja seuraukset ovat merkittäviä. Nykytahdilla raja ylitetään vuosisadan puoliväliin mennessä. Muutosta voidaan hillitä, mutta toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin nyt heti, ei vasta tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutos näkyy ja tuntuu jo. Suomessa on maanviljelyksessä koettu vakavia tulonmenetyksiä kuivuuden ja märkyyden takia. Viime kesä oli monella tilalla katovuosi, jonka kaltaista harva viljelijä oli aiemmin kokenut. Maailmalla laajat alueet muuttuvat elinkelvottomiksi kuivuuden vuoksi, jos mitään ei tehdä.  Arktisella alueella ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin missään muualla ja sillä on peruuttamattomia vaikutuksia alueen herkkään luontoon, ihmisiin ja elinkeinoihin.

On tärkeää ymmärtää ympäristömuutosten yhteys paitsi talouteen myös elämäntapaamme. Tarvitaan nopeita ja radikaaleja muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa, myös liikenteessä. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä viidennes tulee liikenteestä.

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu paljon, mikä on paras tapa vähentää liikenteen päästöjä. Nostan esille viisi erilaista näkökulmaa: verotus, sähköautot, kävely ja pyöräily, maaseudulla liikkuminen ja viidentenä globaali näkökulma.

1.  Ohjataan verotuksella autokannan nuorentamista

Suomen autokanta on vanhaa ja ikääntyneet autot saastuttavat. Autokannan uudistaminen on yksi keino liikenteen päästöjen vähentämisessä. Hinta taas on yksi tärkeimmistä auton hankintaan vaikuttavista tekijöistä.

Autoveron tasoa merkittävästi laskemalla hankintahintaa saataisiin alemmaksi ja autokantaa uudistettua nopeammin. Auton valmistuksen osuus auton elinkaaren aikaisista päästöistä on niin pieni, että vanha auto kannattaa nykyisellä teknologiakehityksellä vaihtaa uuteen jopa alle kymmenen vuoden ikäisenä.  Jotta uudistuksella olisi vaikutusta, veronalennukset tulisi kohdentaa erityisesti nolla- ja vähäpäästöisiin autoihin.

Veroja alentamalla autokanta uusiutuisi. Veroratkaisuilla ja vanhojen autojen romutuspalkkiolla voidaan ohjata kuluttajien valintoja. Vanhojen suuripäästöisten autojen sijaan liikenteeseen on saatava energiatehokkaampia ja pienipäästöisempiä autoja.

Verotuksen käyttö autokannan uudistamiseen on keinona suoraviivainen. Jotta tavoitteisiin päästään, nämä päätökset on tehtävä. Autoveron alentaminen auttaa vähentämään myös vanhojen autojen tuontia.

Tänä vuonna Suomeen tuodaan arviolta jopa 40 000 käytettyä autoa, lähinnä Saksasta ja Ruotsista. Nämä autot ovat usein vanhahkoja, suuripäästöisiä dieselautoja, jotka säilyvät käytössä pitkään. Kun tavoitteena on liikenteen päästöjen vähentäminen, näiden autojen kasvava kanta on ongelma.

2. Sähköisellä liikenteellä on merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä

Vuoden 2018 alusta Suomessa otettiin käyttöön sähköautojen hankintatuki. Tuen suuruus on 2000 euroa. Se myönnetään yksityiselle henkilölle, joka ostaa tai pitkäaikaisvuokraa käyttöönsä täyssähköauton.

Tuki ei ole toiminut toivotulla tavalla. Uusia tuettuja sähköautoja on tähän mennessä ostettu alle 200 kappaletta. Tavoitteet ovat kaukana horisontissa. Päämäärä on, että liikenteessä olisi vuonna 2020 vähintään 20 000 ja vuonna 2030 vähintään 250 000 sähköautoa. On ilmiselvää, että tuen myöntämisen ehtoja on tarkistettava.

Sähköistä liikennettä on kehitettävä kokonaisvaltaisesti. Liikenteen sähköistyminen vaatii useita eri toimenpiteitä.  Poliittisin päätöksin voidaan edistää esimerkiksi taloyhtiöiden latausinfran rakentamista.

Kun katsotaan sähköisen liikenteen tulevaisuuteen ei pelkkä yksityisautoilun tarkastelu riitä. On etsittävä mahdollisuuksia myös kumipyörillä kulkevasta tavaraliikenteestä. On oltava avoin sähköön perustuville ratkaisuille muidenkin liikennemuotojen osalta.  Merkkejä tulevasta on nähtävissä niin merenkulun kuin ilmailunkin alueella.

Liikenteen tulevaisuudessa odottaa suuri sähköinen muutos. Euroopan unionissa on juuri neuvoteltu autojen päästövähennystavoitteista. Näillä tavoitteilla on suora vaikutus autonvalmistajiin. Suunnittelupöydille ja tuotantolinjoille on pian tulossa merkittävä määrä vähäpäästöisiä autoja.

Suomelle korkean teknologina maana on luontevaa kulkea liikenteen sähköistämisen etujoukoissa. Muutos on mahdollisuus sekä ilmastolle että liiketoiminnalle. Mahdollisuuksiin kannattaa ja täytyy tarttua nyt, ei huomenna.

3. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on panostettava

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma ja siihen liittyvä valtioneuvoston periaatepäätös valmistuivat maaliskuussa. Molempien tavoitteena on, että kävely- ja pyörämatkojen määrät kasvaisivat 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Kansanterveyden kannalta myönteistä ja päästötöntä liikkumista voidaan edistää suhteellisen pienillä muutoksilla ja tuella. Kävelyn ja pyöräilyyn liittyvästä potentiaalista kertoo esimerkiksi kaupunkipyörien suuri suosio.

Kaupungeilla ja kaavoituksella on muutoksessa tärkeä rooli. Kevyt liikenne on huomioitava myös valtion vastuulla olevissa liikenneverkkohankkeissa sekä osana matkaketjuja.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tarvitaan rahaa. Tarvittavat panostukset eivät ole valtiontalouden näkökulmasta suuria. Niiden hyödyt ovat kuitenkin merkittäviä sekä ilmaston että kansanterveyden näkökulmista On tärkeää, että näihin hankkeisiin suunniteltujen rahojen kohdalla ei käytetä punakynää.

4. Liikenteen muutos tuo maaseudulle mahdollisuuksia

Liikennepalvelulaki tuo uusia mahdollisuuksia maaseudun liikkumiseen ja logistiikkaan. On tärkeää mahdollistaa uusia liikkumisen palveluita. Esimerkiksi esteet ihmisten ja tavaroiden kuljettamiselle samoilla palvelukyydeillä on poistettu.

Uudet liikkumisen palvelut eivät poista tarvetta yksityisautoiluun, eikä niin ole tarkoituskaan. Ne kuitenkin luovat vaihtoehtoja ja tehostavat ihmisten ja tavaroiden liikkumista. Samalla pienenevät liikenteen päästöt.

Maaseudullakin liikenteen käyttövoimaratkaisut ovat tärkeitä. Sähkö yksin ei kuitenkaan ratkaisuksi riitä. Tarvitaan muassa maatalouden sivutuotteisiin perustuvaa puhdasta energiaa. Tulevaisuudessa esimerkiksi biokaasu on yhä useamman paikallisesti tuotettu liikkumisen energianlähde, erityisesti maaseudulla.

Mahdollistava lainsäädäntö on tärkeää uuden kehittämiselle. Liikenne- ja viestintäministeriössä mahdollisuuksia on luotu liikennepalvelulailla On tärkeää, että uuden luominen ja muutos huomioidaan myös muilla hallinnonaloilla.

5. Kaikkien on hoidettava osuutensa, vapaamatkustajille ei ole tilaa

Kaikilla kasvihuonekaasupäästöillä on väliä. Kaikki maat ovat sitoutuneet päästöjen vähentämiseen osana Pariisin sopimusta. Myös meidän on hoidettava oma osuutemme.

Suomessa laaja-alainen liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä eli ILMO45 on etsinyt keinoja hiilettömään liikenteeseen. Työryhmän väliraportti julkaistiin syyskuussa. Loppuraportin ryhmän työstä saamme joulukuussa. Se on skenaario päästöttömästä liikenteestä vuonna 2045. Odotan sitä mielenkiinnolla.

On ollut hienoa seurata, miten laajalla rintamalla tätä työtä on tehty. Olen kiitollinen viranomaisten, tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyöstä ja sitoutumisesta.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportti sähköisti keskustelun kaikkialla maailmassa. Sen viesti on selvä: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla. Yhtä selvä on johtopäätös: Nyt on toimittava ja löydettävä yhdessä keinot ennakkoluulottomille ratkaisuille ja päätöksille. Kaikkien on osallistuttava. Ratkaisut löydetään yhdessä.

Anne Berner
kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeri

 

 

liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, osallistava suunnittelu, verotus, yleinen, ympäristö

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on uudistettava myös liikenteen verotusta

jp_ristola_blogi
Ylijohtaja Juhapekka Ristola (Kuva: LVM)

Vastaan tällä blogilla valtiovarainministeriön hallitusneuvos Merja Sandellin 28.9. julkaistuun verkkokolumniin.

Ilmastonmuutos on edennyt hälyttävästi viime vuosina. Suomen ja maailman johtajat ovat yksi toisensa perään ottaneet kantaa siihen, että ilmastonmuutos ja sen vaikutusten torjunta vaatii välittömiä toimia. Kahden asteen lämmönnousun tavoittelu ei näytä riittävän, vaan meidän on tavoiteltava maksimissaan 1,5 asteen nousua.

Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä lähes 40 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kansallisesti on sovittu, että liikenteen päästöt on puolitettava.

Tämä tavoite voidaan saavuttaa vain, jos liikenteen verotusta uudistetaan niin, että se aidosti ohjaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.

Nykyisellään verotus ei ohjaa oikeaan suuntaan

Vaikka liikenteen verotus on päästöperustaista ja ohjannut jo viimeiset kymmenen vuotta päästöjen vähennyksiin, päästöjä ei ole saatu vähennettyä riittävästi. Liikenne tuottaa edelleen viidenneksen ilmastonmuutosta kiihdyttävistä kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Verotuksen ohjausvaikutus on selvästi riittämätön.

Siitä huolimatta, että liikenteen verotusjärjestelmä näyttää ja kuulostaa hyvältä, se ei ole tuottanut tuloksia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Autokanta vanhenee ja liikennesuoritteet lisääntyvät

Vuodesta 2008 lähtien autokanta Suomessa on vanhentunut vuosi vuodelta, vaikka tavoitteena on ollut uudistaa sitä. Nykytahdilla tänään ostettu ajoneuvo on liikenteessä vuoteen 2039 saakka. Tämä on yhdeksän vuotta ilmastotyöryhmän vuoden 2030 välitavoitteiden jälkeen.

Nyt verotus ohjaa tuomaan Suomeen käytettyinä suuria ja dieselkäyttöisiä autoja. Autoja tuodaan erityisesti Saksasta ja Ruotsista. Näiden tuontiautojen keski-ikä on kuusi vuotta. Yli puolet niistä on diesel-käyttöisiä. Tänä vuonna tuontimääräksi arvioidaan 30 000 ajoneuvoa. Nämä autot ovat liikenteessä pitkään ja niillä ajetaan paljon. Laaja vanhojen autojen maahantuonti on suoraa seurausta nykyisestä liikenteen veropolitiikasta.

Tieliikennesuoritteet taas ovat kasvaneet lähes kahden prosentin vuosivauhtia. Tässä tavoitteena on ollut henkilöautosuoritteen kasvun pysäyttäminen kaupunkiseuduilla. Tavoite on tärkeä, sillä tieliikenne muodostaa yli 90 prosenttia kotimaisen liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä.

Tiemaksut ovat tehokas ohjauskeino

Tarvitsemme laajasti keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Yhtenä keinona tarvitaan tiemaksuja, joita voidaan kohdentaa infran kehittämiseen. Tarvitaan myös verotuksen uudistamista siten, että se edistää autokannan uusiutumista, mutta myös ohjaa muuttamaan käyttäytymistä ja kannustaa uusien liikkumispalveluiden käyttöön.

Nykyteknologialla maksujen käyttöönotto olisi suhteellisen vaivatonta ja ne voidaan asettaa tavoitteiden mukaisiksi. Järjestelmän ylläpito ei vaadi merkittäviä resursseja. Mikäli tiemaksuja otetaan käyttöön alueellisesti, on harkittava sitä, että kerätty raha palautetaan niille alueille, joilta se on kerätty. Tämä lisäisi maksujen hyväksyttävyyttä.

Työryhmä etsii keinoja liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä, jossa myös valtiovarainministeriö on mukana, pohtii paraikaa, millä keinoilla ja toimenpiteillä liikenteestä voitaisiin tehdä hiiletöntä vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä julkaisi väliraportin syyskuun puolivälissä. Yksi sen pääviesteistä oli, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistamiseen ei ole olemassa yhtä yksinkertaista ja helppoa tietä.

Siksi on tärkeää, että myös liikenteen verotusta uskalletaan tarkastella ennakkoluulottomasti ja uudistushaluisesti. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi myös liikenteen verotusta on uudistettava. Tarvitaan rohkeutta ottaa käyttöön uusia toimintatapoja.

Juhapekka Ristola (Twitterissä: @JpRistola)
Kirjoittaja on liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän puheenjohtaja

 

Aiheeseen liittyviä linkkejä: 

Valtiovarainministeriön verkkokolumni 28.9.2018: Toimiva liikenteen verotus kerää tuloja tehokkaasti ja ohjaa päästövähennyksiin tekniikkaneutraalisti

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti: Hiiletön liikenne 2045 – polkuja päästöttömään tulevaisuuteen. Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 9/2018)

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraporttiin liittyvä verkkokysely (avoinna 8.10.2018 saakka)

Valtioneuvosto.fi – Hankkeet: Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä (LVM028:00/2018)

Valtioneuvoston julkaisuarkisto (Valto): Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 – Kohti ilmastoviisasta arkea (Ympäristöministeriön raportteja 21/2017)

Eduskunta: Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 (VNS 7/2017 vp)