podcastit

Impulssi-podcast: Suomi – älykäs keskipiste?

Impulssi-podcastin erikoisjaksossa pohditaan, miten suomalainen osaaminen ja palvelut voivat muuttaa maailmaa. Kuinka Suomesta tulee älykkäiden palveluiden tunnettu osaajavaltio? Missä suomalaiset ovat jo maailman parhaimmistoa? Minkälaisia visioita tarvitaan esimerkiksi parempien 5G-verkkojen, älykkään liikenteen ja infrastruktuurin järjestämisen takaamiseksi?

Livenä äänitetyssä jaksossa keskustelevat Rolls Roycen johtaja Sauli Eloranta, Space Systems Finlandin toimitusjohtaja Vera Sylvius, EK:n puheenjohtaja ja Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila sekä OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio. Keskustelu on nauhoitettu Liikenne- ja viestintäfoorumissa 6.3.2018 ja sen juontaa toimittaja Baba Lybeck.

podcastit

Impulssi-podcast: Maailma muuttuu, kestääkö Suomi?

Impulssi-podcastin erikoisjaksossa etsitään ratkaisuita tulevaisuuden yhteiskunnan kohtaamiin haasteisiin. Tulevaisuuden yhteiskunnalta ja sen verkoilta edellytetään kestävyyttä ja kykyä vastata uusiin haasteisiin. Millaisin ratkaisuin kuljemme kohti tulevaisuutta? Tätä kysyttiin LVM:n Liikenne- ja viestintäfoorumissa 2018.

Livenä äänitetyssä jaksossa keskustelijoina ovat liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman, Sitran johtaja Mari Pantsar, Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell ja YIT:n johtaja Juha Koskiainen. Keskustelu on nauhoitettu Liikenne- ja viestintäfoorumissa 6.3.2018 ja sen juontaa toimittaja Baba Lybeck. Lue loppuun

Ministeri Bernerin blogi

Kävely ja pyöräily korvaamaan lyhyitä automatkoja

Liikenteen päästöjä on vähennettävä vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia. Tällä hetkellä valtaosa liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä. Yksi tapa vähentää päästöjä on parantaa kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia ja houkuttelevuutta, etenkin lyhyillä matkoilla. Tämä ei tarkoita, että ihmisten liikkumisen vapautta tulisi rajoittaa, vaan erityisesti liikenteen kasvu tulisi kaupungeissa ohjautua muihin liikennemuotoihin kuin henkilöautoihin.

Tuoreen kansallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2016 keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa, kulkivat 41 kilometriä ja käyttivät aikaa liikkumiseen tunnin ja 13 minuuttia vuorokaudessa. Kulkuvälineenä oli usein auto. 45 % matkoista tehtiin auton kuljettajana, auton kyydissä matkustajana tehtiin 15 % matkoista. Kävellen tai pyörällä tehtiin 30 % matkoista.

Lasten ja nuorten jalankulku- ja pyörämatkojen määrät ovat suurimmat, mutta matkojen määrä on ollut aavistuksen laskeva aiempaan tutkimukseen verrattuna. Mopon ja mopoauton käyttö on vähentänyt erityisesti 15–17-vuotiaiden nuorten jalankulkua ja pyöräilyä. Aikuisten jalankulku ja pyöräily ovat kummatkin keskimäärin laskeneet. Nuorten eläkeläisten jalankulku ja pyöräily ovat hieman kasvaneet.

Tutkimuksen tuloksista näkyy, että henkilöauton osuus kaikista matkoista kasvaa huomattavan suureksi jo aivan lyhyillä matkoilla. Alle kilometrin matkoista noin kolmannes tehdään henkilöautolla. Kahden kilometrin matkoista henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on yli 50 % ja kolmen kilometrin matkoista jo yli 60 %.

Terveyshyötyjä koko yhteiskunnalle

Samaan aikaan väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia haasteita yhteiskunnalle. Liikkumaton elämäntapa lisää monia kansansairauksia, ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia ja kansantalouden kustannuksia. Se heikentää myös työelämän tuottavuutta ja koko kansakunnan kilpailukykyä.

Useissa selvityksissä on todettu, että jo puoli tuntia reipasta liikuntaa useampana päivänä viikossa, vähintään 10 minuutin jaksoissa vähentää sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja korkean verenpaineen kehittymisen riskiä sekä auttaa veren rasvakoostumuksen ja kehon painon säätelyssä. Jos ajan löytyminen erilliseen liikuntasuoritukseen esimerkiksi kuntosalilla tuntuu vaikealta, ratkaisu voisi löytyä arkiliikunnan lisäämisestä.

Työ- ja koulumatkojen taittaminen kävelemällä tai pyörällä lisäisi päivittäistä liikuntaa lapsilla, nuorilla ja työikäisillä. Myös ostos- ja asiointimatkoja on aivan mahdollista hoitaa kävellen tai pyörällä autoilun sijaan, jos palvelut ovat saatavilla kohtuullisen etäisyyden päästä. Sähköpyörien ja erilaisten tavarankuljetukseen soveltuvien pyörien tulo markkinoille antaa mahdollisuuden hoitaa pyörällä myös sellaisia matkoja, jotka aiemmin olisivat vaatineet auton käyttöä.

Lyhyiden automatkojen korvaaminen kävellen tai pyörällä on paitsi mahdollista, myös erittäin järkevää. Jatkossa on vain löydettävä ne keinot, joiden kautta valtio yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa voi tehdä kävelystä ja pyöräilystä mahdollisimman helpon, houkuttelevan ja suositun tavan liikkua. Tästä syystä johtuen liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu uutta kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa, joka julkaistaan lähiaikoina.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Kansallinen henkilöliikennetutkimus Liikenneviraston sivuilla: https://www.liikennevirasto.fi/tilastot/henkiloliikennetutkimus

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 18.03.2018.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.

Ministeri Bernerin blogi

Tieto on digitaalista liikenneinfraa

Tieto on viides liikennemuoto. Liikennemuoto, joka kulkee pitkin digitaalista infrastruktuuria ja öljy, joka pitää liikenteen palvelut teillä, radoilla ja väylillä.

Olemme päässeet jo hyvään vauhtiin keskustelussa liikenneinfran kehittämisestä ja korjausvelasta. Korjausvelka on paikoin silminnähtävää. Näkeminen ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös ymmärrystä, jota meille tuottaa kattava digitaalinen tieto tieverkosta ja sen ominaisuuksista.

Mitä enemmän ja mitä ajantasaisempaa data on, sen kattavampi käsitys meille maailmasta syntyy. Sen lisäksi, että voimme digitaalisesti kuvata näkyvää, data voi kertoa meille sellaista, mitä silmä tai kamera ei näytä.

Tiedon pohjalta voimme tehdä valistuneita ja ennakoivia päätöksiä kunnossapidon ja verkon kehittämisen tarpeista. Digitaalisen tiedon ja erilaisten kartta-aineistojen varaan on mahdollista suunnitella tulevaisuuden palvelut ja autonominen liikenne. Kattavat liikenteen ja lähiympäristön tiedot luovat edellytykset entistä tehokkaammalle yhdyskuntasuunnittelulle ja rakentamiselle. Näissä asioissa olemme vasta alkumetreillä tiedon hyödyntämisessä.

Tiedosta syntyy arvoa jaettaessa

Digitaalinen infrastruktuuri on vastaava perusedellytys elinkeinoillemme ja saavutettavuudelle kuin fyysinenkin. Tiedon tulee siirtyä yli sektoreiden ja toimialojen samoin kuin yli maantieteellisten ja teknologisten rajojen. Tiedosta syntyy arvoa erityisesti silloin kun sitä jaetaan ja yhdistellään.

Liikenteessä digitaalinen infrastruktuuri on paljon enemmän kuin kiinteiden rakenteiden kuvaamista digitaalisessa muodossa. Se kattaa myös muuttuvaa tietoa liikenteestä, liikkumisesta, sijainnista ja olosuhteista. Tiedot palvelevat kuljetusten optimointia ja vaiheistamista. Reaaliaikainen ja historiaan liittyvä tieto jalostuvat mallinnuksen ja analytiikan kautta oikea-aikaisuudeksi, liikenteen kapasiteetin optimoinniksi, palvelujen tarjonnan saumattomaksi kokonaisuudeksi ja paremmiksi palveluiksi.

Digitaalinen infrastruktuuri luo myös välttämättömän perustan alustataloudelle toimialasta riippumatta. Ilman sitä virtuaali- ja lisätyn todellisuuden sekä tekoälyn sovellutukset ja ratkaisut jäävät kehittymättä.

Liikenteen automaatio ja sen edellyttämä uudenlainen liikenteen ohjaus nostaa painetta parantaa digitaalisen infrastruktuurimme tasoa. Jo automaation ensimmäisissä sovelluksissa ajoneuvot kytkeytyvät verkkoon ja kommunikoivat toistensa ja ympäristönsä kanssa.

Jatkossa korostuu myös tarve reaaliaikaiselle häiriötiedolle sekä tiedon kattavuuden ja luotettavuuden varmistamiselle. Täysin autonominen liikenne edellyttää täysimittaista digitaalista tiedon infrastruktuuria ja kattavia valokuitu- ja 5G-tietoliikenneyhteyksiä.

Tieto saataville

Liikennesektorilla olemme kiihdyttäneet digitalisaation mahdollisuuksia avaamalla julkisen sektorin hallussa olevat tietoaineistot.

Myös yksityistä tietoa tarvitaan digitaalisen infrastruktuurin rakennuspuiksi. Se edellyttää yhteisiä pelisääntöjä käyttöoikeuksista ja malleja tiedon jakamiselle. On tärkeää, että kansalaisen oikeudet omaan tietoonsa turvataan. Tiedon on oltava saatavilla kaikilla sitä tarvitsevilla.

Digitaalisen infrastruktuurin kehitysnäkymät luovat kaikkialla maailmassa merkittävän liiketoimintapotentiaalin. Kilpailu datatalouden herruudesta on jo käynnissä, eikä se katso toimialarajoja. Tulevaisuuden digitaalinen liiketoiminta rakentuu yhä enemmän datan taidokkaan hyödyntämisen varaan.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 11.03.2018.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.

yleinen

Datataloudessa tarvitaan yhteistyötä

Taru Ratsas, viestintäneuvos, Tietoliiketoiminta-yksikkö

Data on liiketoiminnan kasvun moottori. Se vaikuttaa yritysten ja käyttäjien lisäksi myös kansantalouden toimintamekanismeihin. EU:n datatalouden arvo kattaa noin kaksi prosenttia yhteisön bruttokansantuotteesta. Tämän arvioidaan kasvavan neljään prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.  Näin tapahtuu, jos digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistoimia saadaan toteutettua laajasti.

Datan tuotanto kasvaa nopeasti. Digitaaliset palvelut perustuvat yhä enemmän dataan ja digitaaliseen jalanjälkeemme, jota kertyy laitteista, prosesseista ja ihmisistä. Datataloudessa tehokkaat ja helppokäyttöiset palvelut luodaan tiedolla ja sen liikkuvuudella. Mutta ymmärrämmekö me käyttäjinä riittävästi sitä, miten dataa todellisuudessa käytetään palvelujen vaihdannan logiikassa, hyödykkeenä tai syötteenä tekoälylle? Datatalouden ymmärtämisen vaatimukset markkinoiden toimivuuden, julkisen talouden, tasa-arvon ja etiikan tasolla ovat nousemassa uudelle tasolle.

Data on hyödyllistä vain käytössä

Siirryttäessä automaation ja koneoppimisen mahdollistamaan maailmaan, on datan hallinta jatkossa entistä kriittisempi kilpailutekijä. Tärkeää ei ole niinkään sen määrä, vaan laadun, käytettävyyden ja merkityksen varmistaminen.

Dataa on siis riittävästi, mutta se on soveltamisen kannalta usein väärässä paikassa tai muodossa, tiukasti esimerkiksi laitteen valmistajan, jakelualustan, datan tuottajan tai rekisterinpitäjän hallussa. Tulevaisuudessa palvelut ovat kuitenkin systeemejä ja verkostoja, joiden tarjontaan harvan yrityksen itse keräämät datavarannot riittävät. Menestyvässä datataloudessa tarvitaan uudenlaista yhteistyötä ja uusia toimintamalleja.

Data rinnastetaan muutosvoimana usein öljyyn tai sähköön. Entä, jos data nähtäisiin uusiutuvana energiana, jota on saatavilla lähes rajattomasti? Näin tapahtuu, jos valjastamme datan käyttöömme järkevästi: teknologian, innovaatioiden ja yhteistyön avulla.

Kitka pois datan vaihdannasta

Erityisesti yritysten välisessä datan vaihdannassa on nähtävissä kitkaa. Datan jakamiseen perustuvaa liiketoimintaa ei vielä ehkä ymmärretä tarpeeksi tai datan yhdistelystä syntyvä tulonjako ei avaudu yhteisiksi toimintamalleiksi. Selvitysten mukaan suomalaisyritykset eivät juurikaan tarjoa tietorajapintoja. Kun tarkastellaan menestyviä yrityksiä, datan avaaminen on kuitenkin yksi voittavista strategioista.

Datalla on arvoa ainoastaan silloin, kun se on käytössä. Vartioimalla dataa öljyn tavoin, kuin kallista raaka-ainetta, lukkiudutaan helposti siiloihin, osaoptimointiin ja vanhoihin toimintamalleihin. Niiden heikkouksissa uudet disruptoivat toimijat näkevät mahdollisuutensa. Datan saatavuutta edistävien yhteistyön käytänteiden ja ”pelisääntöjen” pohdinta on tarpeen.

Datatalousfoorumi on yhteistyön areena

Miten kehitämme tasapainoista datataloutta, jossa datan käyttö liiketoiminnassa hyödyttäisi kaikkia toimijoita? Miten voisimme kukoistaa globaalissa datataloudessa? Miten otetaan lähtökohdaksi yhdessä menestyminen datan saatavuudella? Miten varmistetaan datan liikkuvuus palveluissa ja käyttäjälähtöinen datan hallinta sekä yritysten investointien kannusteet datataloudessa? Näistä kysymyksistä käynnistyy Datatalousfoorumi!

Foorumin tarkoituksena on tehdä näkyväksi datatalouden kehitystä, oppia esimerkeistä, edistää dataperusteisen liiketoiminnan edellytyksiä ja keskustella yhteisistä tulevaisuuden haasteista. Ensimmäisen tilaisuuden teemana ovat datatalouden toimintamekanismit. Esitämme asiantuntijoiden kanssa ratkottavia haasteita siitä, millaiselta tulevaisuutemme näyttää teknologiavetoisessa datataloudessa, miten data luo markkinoita liiketoiminnan ja kokonaistalouden eduksi ja miten voimme luoda yhteistyön edellytyksiä globaalissa datataloudessa.

Tapahtumasarjan ensimmäisessä kohtaamisessa kuulemme alustuksia kolmesta teemasta. Ensimmäisessä teemassa kysytään: Onko datatalous nähtävä mahdollisuutena vai uhkana? Toisessa datataloutta lähestytään alustojen ja skaalautuvien palveluverkostojen toimintalogiikkojen kautta. Lopuksi tarkastellaan sitä, miten data näkyy arkipäivässämme niin yrityksen kuin käyttäjän näkökulmista.

Haastamme myös osallistujia kertomaan datatalouden teemoja, jotka he kokevat tärkeiksi yhdessä käsiteltäviksi aiheiksi. Tervetuloa rakentamaan dataan perustuvan talouden edellytyksiä!

Datatalousfoorumi liittyy valtioneuvoston Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö – kärkihankkeeseen.

Taru Rastas

Kirjoittaja Taru Rastas työskentelee viestintäneuvoksena liikenne- ja viestintäministeriössä, Tieto-osastolla.

Ilmoittaudu Datatalousfoorumiin viimeistään 11.3.2018 klo 12 (tai niin kauan kuin paikkoja riittää)

Kutsu Datatalousfoorumiin 14.3.2018 – – Datatalouden mekanismit ja markkinat (PDF)

Suora webcast: Datatalouden foorumi: Miten dataliiketoiminnan rattaat saadaan pyörimään? (YouTube 14.3.2018 klo 10-12)

Valtioneuvosto.fi: Datatalousfoorumi (LVM016:00/2018)

Valtioneuvosto: Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen


 

Ministeri Bernerin blogi

Muuttuvassa maailmassa myös hallinnon on uudistuttava

Elämme megatrendien aikaa. Digitalisaatio, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uudistavat tapaamme toimia ja ajatella. Liikenne ja viestintä kulkevat muutoksen etujoukoissa. Edistyksellinen digitaalinen infrastruktuuri ja uudenlaiset, automatisoidut liikenteen palvelut kietoutuvat tulevaisuudessa saumattomaksi kokonaisuudeksi. Yhdessä ne muuttavat arkeamme enemmän kuin tohdimme kuvitella. Liikenteen ja viestinnän välinen raja on katoamassa, siksi myös hallinnon kehityttävä kansalaisia sekä yhteiskuntaa palvelevaksi kokonaisuudeksi.

Suurimmat muutokset ovat vielä edessä. Osa näyttäytyy vasta kunnianhimoisina visioina tulevaisuuspapereissa. Nyt on aika valita, mikä on roolimme muutoksessa. Haluammeko olla kuljettaja vai peräkärry? Jos haluamme kuskiksi kuskin paikalle, meidän on osattava tarttua muutoksen tuomiin mahdollisuuksiin. Emme saa jäädä katselemaan taustapeilistä, kuinka muut pyyhältävät ohi.

Datan, ihmisten ja tavaroiden liikkumisen solmukohta

Meidän on hylättävä ajatus Suomesta pohjoisena periferiana. Suomi on solmukohta datan, ihmisten ja tavaroiden liikkumiselle. Näissä visioissa Jäämeren rautatie yhdistää Suomen pohjoiseen ja takaa Suomelle aseman osana kehittyvää arktista aluetta. Tallinnan tunneli on linkkimme etelään. Koillisväylän kaapeliyhteys muodostaa maailman nopeimman fyysisen tietoliikennereitin Aasiasta Pohjois- ja Keski-Eurooppaan. Se vähentää merkittävästi Euroopan ja Aasian välisen tietoliikenteen viivettä. Pankit, pörssikauppa, esineiden internet, 5G ja robotisaatio kiittävät.

Visio on kuitenkin vain sanoja vailla sisältöä, ellemme rohkeasti uudista yhteiskuntamme rakenteita. Myös hallinnon on muututtava sellaiseksi, että se edistää muutoksen vauhdissa pysymistä.

Liikenne- ja viestintäministeriössä luovuttiin jo pari vuotta sitten perinteisestä jaosta liikenne- ja viestintäpolitiikkaan. Ministeriössä yhteiskuntaa tarkastellaan kolmen linssin läpi, joita ovat palvelut, tieto ja verkot. Nämä kolme teemaa yhdistävät sekä liikennettä että viestintää. Ennakkoluuloton ja eteenpäin katsova organisoituminen on osaltaan mahdollistanut sen, että olemme tämän hallituskauden aikana pystyneet viemään läpi yhteiskuntamme kannalta merkittäviä uudistuksia liikenteen- ja viestinnän palvelumarkkinoilla.

Uudistumista edellytetään kuitenkin koko hallinnonalalta. Liikenneviraston tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjaustoimintoja ollaan parhaillaan yhtiöittämässä valtion osakeyhtiöksi hallituksen talouspoliittisen ministeriövaliokunnan linjauksen mukaisesti. Yhtiö aloittaisi toimintansa vuoden 2019 alussa. Yhtiöittämisen tavoitteena on tukea digitaalisen ja automaattisen liikenteen ekosysteemin kehittymistä, liikenteen kokonaismarkkinoiden kasvua sekä liikenteenojauksessa kerättävän ja käytettävän tiedon hyödynnettävyyttä. Liikenteenohjaukseen liittyvistä, yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisistä tehtävistä sekä toimintavarmuudesta poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa huolehditaan säätämällä yhtiölle tietty erityistehtävä.

Liikenteenohjaus on operatiivista toimintaa. Sen organisointi liiketaloudellisen hallintomallin mukaisesti mahdollistaa hyötyjä, joita virastoperusteisen toimintamallin kautta ei saavuteta. Oppia voimme ottaa ilmailusta, josta yhtiömuotoinen toiminta lennonohjauspalveluissa on jo arkipäivää. Hyödyt eivät ole pelkästään taloudellisia. Ne tarkoittavat myös entistä asiakaslähtöisempiä palveluita, jotka hyödyttävä koko suomalaista liikennemarkkinaa uusien digitaalisten ja automatisoituvien liikennepalveluiden globaalissa kilpailussa.

Entistä parempaa palvelua, parhaat asiantuntijat töihin

Eivätkä uudistukset lopu tähän. Myös yhtiöittämisen jälkeen jäljelle jäävää virastokokonaisuutta kehitetään vastaamaan paremmin muuttuvan maailman haasteisiin ja uudenlaisiin asiakastarpeisiin. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Viestintävirasto sekä Liikenneviraston tietyt toiminnot yhdistettäisiin uudeksi virastoksi, Liikenne- ja viestintävirastoksi eli Traficomiksi. Tämän jälkeen liikennettä ja viestintää pystyttäisiin vihdoinkin tarkastelemaan koko hallinnonalalla yhtenä kokonaisuutena. Virasto aloittaisi liikenteenohjausyhtiön tapaan toimintansa vuoden 2019 alussa.

Jäljelle jäävä Liikennevirasto muuttuisi valtion väyläverkosta vastaavaksi Väylävirastoksi. Se keskittyisi toiminnassaan olennaiseen, eli valtion väyläomaisuudesta huolehtimiseen ja sen johdonmukaiseen kehittämiseen. Tulevaisuudessa Väylävirasto tunnettaisiin toimijana, joka rakentaa ja ylläpitää infraa suurella intohimolla ja rohkaisee myös kumppaneitaan uusiin ja entistä kustannustehokkaampiin toimintatapoihin.

Uudistuksia viedään eteenpäin alati kasvavalla kunnianhimolla. Sekä liikenteenohjausyhtiöstä että uusista virastoista halutaan tehdä alansa johtavia toimijoita, ei pelkästään Suomessa vaan myös kansainvälisesti. Haluamme luoda Suomeen innovatiivisia edelläkävijäorganisaatioita, joissa työskentelevät alansa parhaat asiantuntijat.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteenohjauksen erityistehtäväyhtiötä koskevan hallituksen esityksen lausuntoaika päättyi 7.2. Virastouudista koskevan hallituksen esityksen lausuntoaika päättyi 23.2. Lausuntoja saatiin runsaasti ja sitä arvioidaan parhaillaan. Palaute otetaan huomioon jatkovalmistelussa. Molemmat esitykset on tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi kevään aikana.

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 04.03.2018.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.

digitalisaatio, viestintä, viestintäpolitiikka, yleinen

Kohti 5G-superlaajakaistaa

Kaisa Laitinen, viestintäneuvos (Kuva: LVM)

Seuraavan sukupolven mobiiliteknologia 5G:stä hypetetään sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Miksi uusi teknologia ansaitsee kaiken saamansa huomion ja miten se eroaa edellisistä versioista?

Yksittäinen teknologia, kuten 5G, ei ole itseisarvo, vaan sillä saavutettavat moninaiset yhteiskunnalliset hyödyt. Kuluttajankin kannalta lienee yhdentekevää, näkyykö puhelimen näytössä 3G, 4G vai 5G. Tärkeintä on, että yhteydet ovat riittäviä senhetkisiin käyttötarpeisiin.

5G:n sanotaan muuttavan perusteellisesti langattomien teknologioiden roolin yhteiskunnassa. Esimerkiksi esineiden internet, koneiden ja laitteiden välinen viestintä, virtuaalitodellisuus ja automaatio edellyttävät nopeita, lähes viiveettömiä ja turvallisia langattomia verkkoja. 5G mahdollistaa monikymmenkertaisesti nopeammat langattomat yhteydet sekä esimerkiksi pienemmän viiveen tiedonsiirrossa ja paremman energiatehokkuuden.

Ei evoluutio vaan revoluutio

5G -teknologian käyttöönotto lisäisi uusia palveluita ja liiketoimintamahdollisuuksia monilla aloilla. Nopeat ja viiveettömät verkot voivat mahdollistaa keinoälyn, liikenteen automaation ja robotisaation kaltaisia innovaatiota ja massiivisen esineiden internetin teollisuudessa. 5G:llä voidaan toteuttaa erittäin lyhyttä viivettä vaativia, reaaliaikaisia ja tietoturvallisia palveluja.

5G:n sanotaankin olevan evoluution sijasta revoluutio. Uutta mobiiliteknologiaa on ilmiönä verrattu painokoneen tai sähkön keksimiseen, ja sen sanotaan jopa mahdollistavan neljännen teollisen vallankumouksen, kun terveydenhuolto, energia, liikenne ja teollisuus digitalisoituvat. 5G-teknologian yhteiskunnalliset vaikutukset ovatkin horisontaalisia. Eikä pidä unohtaa, että jo käytössä oleva 4G-teknologia kehittyy samaan aikaan ja mahdollistaa uusia toimintoja.

Suomi mobiiliteknologian edelläkävijänä

Ministeriömme tehtävänä on luoda suotuisa toimintaympäristö liikenne- ja viestintäpalvelujen tarjonnalle. Ilman toimivia viestintäverkkoja ei ole digitalisoituvaa modernia yhteiskuntaa. Taajuudet ovat perusta ja edellytys 5G:n käyttöönotolle ja Suomen pysymiselle kehityksen kärjessä.

Suomi tunnetaan kansainvälisesti mobiiliteknologian edelläkävijänä. Kattavissa verkoissamme liikkuu eniten dataa asiakasta kohden koko maailmassa. Taajuuksia on osoitettu langattomalle laajakaistalle suhteessa väkilukuun enemmän ja nopeammin kuin muualla Euroopassa. Tämä helpottaa mobiiliverkkojen suunnittelua, vähentää niiden ruuhkaisuutta ja mahdollistaa käyttäjille paremman kapasiteetin.

Laajakaistaliittymiä tarjotaan laajasti ilman datakattoa, edullisin hinnoin ja kattavalla väestöpeitolla. Uskaltaisin sanoa, että taajuuspolitiikkamme on ollut edistyksellistä ja onnistunutta. Se on omalta osaltaan mahdollistanut kilpaillut markkinat ja rajattomat liittymät.

Langattomat laajakaistaverkkomme, niin 3G kuin 4G kattavat nyt noin 99 prosenttia väestöstämme, huolimatta harvasta asutuksesta ja markkinoiden verrattain pienestä koosta.

Tarvitaan kiinteät ja langattomat verkot

Emme voi unohtaa myöskään kiinteitä yhteyksiä. Kiinteiden ja langattomien verkkojen vastakkainasettelu on turhaa: molempia tarvitaan.

Tällä hetkellä toimintavarmimmat ja nopeimmat kiinteät yhteydet toteutetaan valokuidulla. Kiinteitä yhteyksiä tarvitaan erityisesti suurta ja ennakoitavaa yhteysnopeutta vaativiin palveluihin. Lisäksi valokuituyhteydet toimivat huippunopeiden langattomien yhteyksien perustana, koska 5G:n suuret tiedonsiirtonopeudet edellyttävät valokuituyhteyksiä myös tukiasemille.

Erilaiset viestintäverkot muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa tietoyhteiskunnan kehityksen ja kaikenlaisten palvelujen käyttämisen. Ministeriössämme valmistellaan parhaillaan kansallista digitaalisen infrastruktuurin strategiaa, jonka tavoitteena on edistää valokuituyhteyksien rakentamista ja linjata tarvittavat taajuuspoliittiset toimenpiteet 5G:n käyttöönottamiseksi Suomessa.

5G:n kärkimaa ottaa ensimmäiset taajuudet kaupalliseen käyttöön jo 2019

5G -teknologiaa kehitetään ja testataan parhaillaan ympäri maailmaa. Vaikutamme kansainvälisesti ja EU:ssa siihen, että 5G:lle harmonisoidaan riittävästi tarkoituksenmukaisia taajuuksia. Teknologia tarvitsee sekä leveäkaistaisia, äärimmäisen nopeita tiedonsiirtoyhteyksiä mahdollistavia erittäin korkeita taajuuksia, että kattavamman maantieteellisen rakentamisen mahdollistavia matalia taajuuksia.

Suomessa 5G:tä on testattu jo vuodesta 2015 lähtien. Viestintävirasto on myöntänyt 5G:n testaamiseen jo yli 20 radiolupaa teleyrityksille, laitevalmistajille ja erilaisiin tutkimushankkeisiin. 5G:n testaaminen onkin edennyt laboratorioista ulkotiloihin ja vauhdittaa teknologian tulevaa käyttöönottoa. Suomalainen testausekosysteemi on kilpailuvaltti digitalisoituvassa maailmassa.

Ensimmäisiä 5G-päätelaitteita odotetaan markkinoille jo ensi vuoden aikana. 5G:n on arvioitu tulevan laajamittaisemmin kaupalliseen käyttöön 2020-luvun alussa. Suomen tavoitteena on olla 5G:n kärkimaa ja ensimmäisiä 5G taajuuksia tullaankin ottamaan meillä käyttöön jo ensi vuoden alusta.

Olemme siis jälleen ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Suomessa 5G:n käyttöönottoon valmistaudutaan yhdessä ja toimialan yhteistyöllä ja avoimella dialogilla voidaan varmistaa pysymisemme jatkossakin mobiililaajakaistan ykkösmaana.

Emme voi jäädä taputtelemaan itseämme selkään. Palvelut ja kuluttajien käyttötottumukset muuttuvat. Vuonna 2030 tiedonsiirron määrän ennustetaan kasvavan jopa satakertaiseksi nykyisestä. Teknologian ja digitaalisten palveluiden maailmanlaajuisen kehityksen vauhdissa pysyminen edellyttää Suomelta jatkossakin aktiivista taajuuspolitiikkaa.

Ministeri Bernerin blogi

Dronet tuovat uusia palveluita taivaalle – sujuva lainsäädäntö viitoittamaan kehitystä

Teknologian kehitys on tuonut taivaalle uuden kirjon laitteita. Useat yritykset ovat löytäneet droneista hyvän ja kustannustehokkaan tavan tuottaa palveluita. Toimintaa ei usein nähdä perinteisessä mielessä ilmailuna. Drone on vain yksi tapa tuottaa palvelu, oli se sitten kuvaamista, korkean teknologian mittaustehtäviä, paketinkuljetusta tai rakennusten kunnossapitotöitä.

Pienilmailuun perustuvat palvelut voivat tulevaisuudessa olla myös tärkeä osa matkaketjuja. Ne voivat ratkaista sekä ihmisten että tavaroiden liikkumiseen liittyviä pulmia, niin kaupungeissa kuin maaseudun viimeisillä kilometreillä.

Säädösten on tuettava kehitystä

Pienenkin lentävän laitteen käyttämiseen liittyy sääntelyä. Tekniikka ja toimintatavat kehittyvät nopeasti. Myös sääntelyn on kehityttävä.

Lainsäätäjältä odotetaan, että kehitystä hidastavaa sääntelyä perataan uusien ilmailua hyödyntävien palvelujen tieltä. Tämä työ on liikenne- ja viestintäministeriössä jo käynnissä. Jo nyt suomalainen lainsäädäntö on drone-toiminnan osalta maailman sallivinta. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että kehitys jatkuu.

Suuri osa ilmailun säädöksistä on luotu perinteisen ilmailun tarpeisiin. Tällainen sääntely ei välttämättä edistä pienimuotoisemman tai älykkäämmän ilmailun kehittymistä. Uudet palvelut voivat olla luonteeltaan lähellä ilmailua, tai rinnastettavissa esimerkiksi työkoneisiin. Samat säännöt eivät sovellu kaikkeen toimintaan. Perinteistä raskasta ilmailun säädösympäristöä ei pidä soveltaa kaikkeen uudenlaiseen ilmailuun. Tämä ei kuitenkaan tarkoita turvallisuudesta tinkimistä.

Kansainväliset sopimukset miehittämättömän ilmailun kehyksinä

Työhömme säädösten sujuvoittamiseksi vaikuttaa se, että ilmailun normit perustuvat pitkälti kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-sääntelyyn. Vaikuttamisen paikka on kansainvälisillä foorumeilla. Tulossa olevan miehittämätöntä ilmailua koskevan EU-sääntelyn tulee olla sellaista, että siinä asetetaan turvallisen toiminnan tavoite, mutta ei esitetä yksityiskohtaisia keinoja. On selvää, että kokonaan uusi yhteiseurooppalainen sääntely tekee suomalaisesta toimintaympäristöstä nykyistä säädellympää. Se tuo tullessaan esimerkiksi rekisteröimistä koskevia vaatimuksia.

Tärkeää on vaikuttaa siihen, että kehittyvää alaa ei ylisäännellä. Ei ainakaan erilaisten uhkakuvien pelottelemana. Sääntelyn määrällä ei ole vaikutusta niihin, jotka eivät säännöistä piittaa.

Ilmailun pelisääntöjen lisäksi asiaan liittyy myös maankäytön kysymyksiä. Tarvitaan paikkoja lentoon lähtemiseen ja laskeutumiseen, niin kaupungeissa kuin harvaan asutuilla alueilla. Näiden paikkojen on oltava sellaisia, että niistä voi saumattomasti kytkeytyä osaksi muita ilma-, tie-, raide- ja vesiliikenteen palveluja, asiakkaiden tarpeiden mukaisina aikoina.

Automaatio ja digitalisaatio turvallisuuden ytimessä

Kaupallisen ilmailun perusedellytyksiä ovat korkea turvallisuustaso ja ympäristönäkökohtien huomioiminen. Näiden perusteiden säilyminen on välttämätöntä liikennemäärien kasvaessa. Tulevaisuudessa ilmassa saattaa olla perinteisten ilma-alusten rinnalla tuhatkertainen määrä eri kokoisia ja eri verkkoihin kytkeytyviä lentäviä laitteita. Kaikkien on voitava toimia turvallisesti.

Ilmatilan sulkeminen tai rajoittaminen droneilta ei ole kestävä ratkaisu. Tärkeämpää on löytää keinot, jotka auttavat kaikkia vastuullisia toimijoita hyödyntämään ilmatilaa. Ainoastaan näin kaupallisen ilmailun palvelut voivat kehittyä ja luoda uutta kasvunalustaa koko elinkeinoelämälle ja uusia ja parempia palveluita kuluttajille.

Kaupallisen toiminnan esteeksi ei saa muodostua se, etteivät laitteet näe tai kuule toisiaan. Fyysisen infrastruktuurin lisäksi tarvitaan digitaalista infraa varmistamaan, että kaupallisen ilmailun toimijoilla on käytettävissään digitaalinen tilannekuva muun muassa ympäröivästä liikenteestä, ilmatilavarauksista ja maanpinnan ja rakennelmien muodostamista esteistä.

Täysin automaattisesti ihmiset ja tavarat eivät taivaalla toistaiseksi vielä kulje. Matkustajakoneen ohjaamossa istuu lentäjä, joka käy sanallisia radiokeskusteluja lennonjohtajan kanssa, vaikka laitteet osaisivatkin jo porrastaa ja lentää lentokoneita. On tarpeen pohtia, miten liikennettä voidaan jatkossa ohjata automaattisemmin. On myös tehtävä mahdolliseksi sellaisten ilmailua hyödyntävien palvelujen kehittyminen, joissa tavaroiden lisäksi myös ihmiset nousevat matkustajiksi miehittämättömiin aluksiin. Tällaisessa palvelussa vastuun matkustajasta kantaisi ilma-aluksen päällikön sijaan lentoa operoiva yritys. Perinteisten toimintamallien muokkaaminen on iso kysymys ja kynnys, mutta työ täytyy tehdä.

Palveluja on kehitettävä aitoihin asiakastarpeisiin perustuen. Liikenne- ja viestintähallinnon virastouudistus ja liikenteenohjausyhtiön perustaminen antavat tähän hyvät edellytykset; datan ja etenkin eri kulkumuotojen ammattiliikenteessä syntyvän paikannustiedon käyttöoikeuksia on tarkasteltu ja tarkastellaan osana liikennepalvelulain uudistamista.

On tärkeää, että kaupallisessa ilmailussa tarvittavaa tietoa tuotetaan, käsitellään ja jaetaan joukkoistetusti. Tiedon on palveltava yksittäisten toimijoiden lisäksi koko ilmailu- ja liikennetoimijoiden verkostoa ja palveluita käyttäviä asiakkaita.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 11.02.2018.
Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.

yleinen

Tule kuulluksi, anna lausunto!

Eine Rossi (Kuva: LVM)

Meillä kaikilla on oikeus kertoa mielipiteemme siitä, millaisia lakeja Suomessa on tai millaisia vasta valmistellaan. Poimintoja netin keskustelupalstoilta:

”Kuka %?!!&£ se tästäkin oli vastuussa? Milloin tää muutos tuli? Oletko tosissasi valmistelemassa autoihin gps-seurantaa? Siis mitä helv… Jos kaksi kaistaa samaan suuntaan, niin saako bussi tulla pysäkiltä suoraan toiselle kaistalle? Öh, nyt en ymmärtänyt, mikä on muuttumassa.”

Nettiheittojen sijaan on mahdollista tulla myös vakavammin kuulluksi. Lisäksi se on toivottavaa. Vaikuttamisen aika on silloin, kun lakeja valmistellaan, ja eri tahojen kuuleminen on olennainen osa tätä työtä.

Hallintokielellä puhutaan kuulemisista ja lausunnoista. ”Lausunto” kuulostaa juhlavammalta kuin mitä se on. Kysymys on yksinkertaisesti mielipiteen ilmoittamisesta kirjallisesti. Oikeus antaa lausuntoja on niin yksittäisillä ihmisillä, organisaatioilla kuin viranomaisillakin – ei vain niillä, joilta sitä on erityisesti pyydetty.

Lausuntokierroksia ei järjestetä turhan takia. Lausunnoilla on väliä ja jokaiseen lausuntoon perehdytään. Monesti lausunnoissa tulee esille näkökulmia, joita valmistelijat eivät ole osanneet ajatella. Lausunnot vaikuttavat siihen, millainen laista lopulta tulee.

Lausunnolla ei ole kaavaa tai määrämittaa. Koko laajasta lakipaketista ei tarvitse muodostaa mielipidettä: lausunto voi koskea hyvinkin pientä asiakohtaa. Keskeistä on se, että lausuja ilmoittaa, mikä hänen mielestään on lakiluonnoksessa vialla. Toki kehuakin saa. Perustelluista mielipiteistä tykätään. Erityisen tervetulleita ovat parannusehdotukset.

Lausuntoja varten lakiluonnos perusteluineen on nähtävillä Valtioneuvoston hankeikkunassa ja useimmiten myös lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Lisäksi lausuntoja voi lähettää niitä pyytävien ministeriöiden kirjaamoon sähköpostilla tai kirjeenä. Lausuntopalvelu.fi-sivulle kirjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä esimerkiksi pankkitunnuksilla.

Tuskin lausunnon kirjoittaminen on kenenkään Lempiharrastus nro 1. Mutta se on varma keino saada tärkeistä asioista äänensä kuulluksi ja dokumentoiduksi. Lyhytkin lausunto kirjataan ja säilytetään. Ja se on painavampi kuin katoava sohaisu somessa.

”Kyllä niitä korjausta kaipaavia pykäliä olisi vaikka millä mitalla, mutta ei jaksa alkaa niitä tuonne (lausuntopalvelu.fi) ruveta esittämään, kun tietää ettei yhden ihmisen esityksille paljoa painoarvoa anneta”, kirjoitti nimimerkki Ajomies netin keskustelupalstalla vuosi sitten, kun luonnos tieliikennelaiksi oli lausuntokierroksella.

Hyvä Nimimerkki: Kunpa olisit jaksanut kirjoittaa. Sillä olisi ollut merkitystä.

Eine Rossi

Kirjoittaja on viestintäasiantuntija ministeriön viestinnässä

podcastit

Impulssi-podcast: Tulevaisuudessa sinäkin saatat matkustaa juhannuksena karaokejunalla

Impulssi-podcastin yhdeksännessä jaksossa pohditaan rautatieliikenteen tulevaisuutta. Suomi avaa tulevina vuosina rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkoilla luovutaan ja markkinoille tulee mukaan uusia toimijoita.

Miten raideliikenne avataan markkinoille? Minkälaisia vaikutuksia sillä on matkustajien arkeen? Miten rautatiepalvelut muuttuvat? Entä hinnat? Miten rautatieliikenteen avaaminen markkinoille vaikuttaa koko suomalaiseen liikennejärjestelmään?

Vieraina keskustelemassa Aalto-yliopiston markkinoinnin työelämäprofessori Lasse Mitronen sekä Liikenne- ja viestintäministeriön markkinayksikön johtaja Laura Eiro. Keskustelua johdattelee Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun