yleinen

Hankeikkunasta avointa tietoa valmistelusta

Saara Reinimaki
Saara Reinimäki, viestintäpäällikkö (Kuva: LVM)

Mistä löydän tieliikennelaista  annetut lausunnot tai tiedon liikennepalvelulain  valmistelun etenemisestä? Kuka hankkeesta vastaa ja joko se päättyi? Jos kuulostaa tutulta, kannattaa tallentaa linkki Valtioneuvoston hankeikkunaan.

Hankeikkuna sisältää tiedot ministeriöiden kehittämishankkeista, säädösvalmistelusta ja erilaisista toimielimistä. Tämä ministeriöiden yhteinen verkkopalvelu on otettu liikenne- ja viestintäministeriössäkin laajasti käyttöön. Haluamme, että valmistelemistamme asioista on saatavilla tietoa helposti ja avoimesti.

Hankeikkuna tukee kaikkien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, kun tieto hankkeista on löydettävissä yhteisestä paikasta. Palvelusta voi hakea tietoa hankekohtaisen tiedon lisäksi esim. teemoittain ja vastuualueittain. Hankkeista löytyy linkit keskeisiin asiakirjoihin, viimeisin tieto hankkeen etenemisvaiheesta sekä vastuuhenkilöiden tiedot.

Osana avointa, digitaalista valtioneuvostoa hanketieto on saatavilla myös avoimen rajapinnan kautta kaikkien kiinnostuneiden käyttöön ja hyödynnettäväksi Avoin data.fi -palvelusta. Aineistoa on tarjolla 2000-luvun alusta alkaen ja sitä on ladattu kymmeniä kertoja.

Hankeikkunassa tieto elää ja päivittyy asioiden etenemisen myötä. Kuulemme mielellämme myös palautetta ja ideoita miten tiedon saatavuutta voisi vielä parantaa.

Saara Reinimäki

Kirjoittaja on viestintäpäällikkö liikenne- ja viestintäministeriössä

podcastit

Impulssi-podcast: Lohkoketjun avulla palveluita luodaan ilman välikäsiä

Impulssi-podcastin kuudennessa jaksossa pohditaan blockchainin eli tuttavallisemmin lohkoketjun käsitettä. Jaksossa lohkoketju määritellään yksinkertaisesti tietokannaksi, johon on mahdollista tallentaa Twitter-viestin pituinen merkkijono ja joka toisaalta automatisoi ihmisten välistä luottamusta. Mitä tämä siis käytännössä tarkoittaa?

Jaksossa kysytään muun muassa, minkälaisia käytännön sovelluksia lohkoketjuteknologialla voi luoda. Onko lohkoketjun syntyminen yhtä suuri mullistaja kuin internet on ollut? Mitä merkittävää lohkoketjut tuovat ihmisten arkeen? Minkälaisia vaikutuksia lohkoketjuteknologialla on yhteiskunnallisesti?

Vieraina keskustelemassa työelämäprofessori, tutkijatohtori Timo Seppälä sekä Liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Tuomas Kaivola. Keskustelua johdattelee ministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun

yleinen

Tietosuoja-asetus vahvistaa yksilön oikeuksia

Figuuri
Tuomas Kaivola

Viime vuosina on puhuttu paljon datatalouden noususta, kun teknologiayritysten palveluista on tullut osa jokaisen arkipäivää ja niistä on sitä myötä tullut maailman arvokkaimpia yrityksiä. Datatalous tarkoittaa pelkistettynä sitä, että datan merkitys tuotannontekijänä kasvaa ohi käsien ja hammaspyörien. Lisäksi data ei ole pelkästään tuotannontekijä, vaan merkittävä keino kehittää sekä uusia että nykyisiä palveluita ja tuotteita.

Iso osa datatalouden tietomassasta on henkilötietoja. Tällaisia ovat kaikki tiedot, jotka voidaan liittää yksittäiseen ihmiseen, esimerkiksi nimi- ja osoitetietojen kaltaiset perustiedot. Henkilötietoja ovat myös yksilöitävät tiedot henkilön liikkumisesta ja sijainnista. Suomessa ja EU:ssa on jo vuosikymmenten ajan ollut sääntelyä henkilötietojen suojasta. Nyt kun tietojen käsittelyn merkitys kasvaa, myös henkilötietolainsäädäntöä päivitetään.

Yrityksille alkaa jo olla tuttu EU:n yleinen tietosuoja-asetus, jota aletaan soveltaa toukokuussa 2018. Asetus ja kansallisen tietosuojalainsäädännön päivittäminen kuuluvat oikeusministeriön toimialaan. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä on kehittää digitaalisen liiketoiminnan ympäristöä.  Tämän toiminnan yhteydessä ministeriö on jo kaksi vuotta järjestänyt digitaalisen liiketoiminnan tietosuojafoorumi -nimistä tapahtumaa. Tilaisuuksissa keskustellaan ajankohtaisista tietosuojakysymyksistä ja pyritään tukemaan luetettavan digitaalisen liiketoiminnan kehittymistä. Seuraava tilaisuus järjestetään 28.2.2018, ja sen teemana on tietosuojan usein kysytyt kysymykset.

Suomalaisten kuluttajien tietoisuus tietosuojauudistuksesta vaikuttaa kuitenkin vielä olevan melko vähäistä. Vain vajaa kolmannes on kuullut uudistuksesta. Tämä on valitettavaa, sillä tietosuoja-asetus vahvistaa yksilön oikeuksia. Esimerkiksi yksilön oikeutta tarkastaa hänestä kerätyt tiedot modernisoidaan ja tietyissä tilanteissa yksilöllä on oikeus pyytää palveluntarjoajaa siirtämään häntä koskevat tiedot toiselle palveluntarjoajalle. Käytännössä tämä voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että yksilö saa helposti siirrettyä tietonsa yhdestä sosiaalisen median palvelusta toiseen tai vaikka bonuskorttinsa ostohistorian erilliseen budjettisovellukseen.

Miten voitaisiin lisätä ihmisten tietoisuutta tietosuojauudistuksesta? Viranomaisten toimet varmasti lisääntyvät toukokuuta kohden, mutta myös palveluntarjoajat voisivat kertoa rohkeammin uudistuksesta. Tietosuojauudistus tuo palveluntarjoajille uusia velvollisuuksia, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden erottautua luotettavana kumppanina. Esimerkiksi eurobarometrin mukaan kuluttajien luottamuksessa on vielä paljon parantamisen varaa, joten mahdollisuuksia markkinoilta löytyy. Voisitko palveluntarjoajana esimerkiksi ottaa käyttöön MyData-mallin, joka avaa henkilölle mahdollisuuden siirtää omat tietonsa myös muiden palveluiden käyttöön? Tämä on myös käytännön keino toteuttaa yksilön tietosuojaoikeudet.

Tuomas Kaivola

Kirjoittaja on ylitarkastaja LVM:n tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä.

Impulssi-blogi 30.3.2017: Tietosuoja digitaalisessa liiketoiminnassa: katse asiakkaaseen

Talouselämä 29.12.2017: EU:n uusi tietosuoja-asetus tulee – Suomalaisista vain alle 30 prosenttia on edes kuullut koko asetuksesta

Euroopan komissio 2015: Special Eurobarometer

Impulssi-blogi 6.7.2016: Ihminen data-avaruudessa

Impulssi-podcast 11.12.2017: Tulevaisuudessa jokaisella on oikeus omaan dataan

Valtioneuvosto.fi/hankkeet: Digitaalisen liiketoiminnan tietosuojafoorumi (LVM028:00/2017)

 

 

podcastit

Impulssi-podcast: Miten ilmastonmuutos torjutaan?

Impulssi-podcastin viidennessä jaksossa kysytään, mitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehty ja voidaan tehdä tulevaisuudessa. Mitä tavoitteita Suomella on, olemmeko myöhässä ja miten liikennepolitiikalla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen?

Vieraina yrittäjä ja kansanedustaja Antero Vartia sekä liikenneneuvos, johtaja Sabina Lindström liikenne- ja viestintäministeriön verkko-osastolta. Keskustelun ohjaksissa ministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Valtioneuvosto julkaisi marraskuussa 2016 vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Strategiassa määritellään toimia, joilla Suomi saavuttaa EU:n yhteiset päästötavoitteet ja etenee kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80−95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Lue loppuun

yleinen

Yhteisvoimin häirintää vastaan

Jussi_Luomajarvi_003_141x184px
Jussi Luomajärvi (Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö on liittynyt oikeusministeri Antti Häkkäsen käynnistämään #häirinnästävapaa-kampanjaan. Häkkänen on haastanut ministeriöt, poliittiset puolueet, järjestöt ja muut keskeiset toimijat mukaan seksuaalisen häirinnän vastaiseen työhön. Liitymme mukaan mielellämme.

Liikenne- ja viestintäministeriössä ylin johto pitää henkilöstön hyvinvointia ykkösasiana. Työhyvinvointiin ja luottamukselliseen ilmapiiriin panostetaan ja niitä seurataan säännöllisesti työtyytyväisyysmittauksilla. Toimiva työyhteisö tukee myös häirintätapauksissa, koska luottamus työyhteisön apuun on olemassa.

Valtioneuvostoon on tulossa yhteinen varhaisen tuen malli, mutta häirinnän ja epäasiallisen käytöksen osalta mennään toistaiseksi ministeriöiden omien ohjeiden mukaan. Liikenne- ja viestintäministeriön varhaisen tuen mallissa on ohjeet, miten häirintätapauksissa toimitaan. Lähtökohta on, että häirintään puututaan aina ja kaikki tapaukset selvitetään osapuolia kunnioittaen. Olennaista on, että häirintäkokemusta ei vähätellä tai jätetä huomiotta. Siksi onkin tärkeää, että häirinnän kohde tai työkaveri, joka havaitsee häirintää ottaa asian esille.

Häirintätapaukset ovat kaikille vaikeita ja herkkiä. Asian käsittelyn tueksi mallissa on määritelty tarkasti osapuolten roolit ja vastuut sekä esimiehen muistilista häirintätilanteen selvittelyssä. Tarvittaessa mukaan asiaan voidaan ottaa työsuojeluhenkilöstö ja työterveyshuolto. Ministeriön HR sekä puheeksi ottolomakkeet tukevat osaltaan asian tasapuolista käsittelyä.

Häirinnällä on aina vaikutuksia koko työyhteisöön. Siksi liikenne- ja viestintäministeriössä varhaisen tuen ohjeistus käydään läpi koko henkilöstön kanssa. Lisäksi esimiestyötä tuetaan valmennuksin niin varhaisessa tuessa kuin muussakin johtamisessa.

Jussi Luomajärvi

Kirjoittaja on hallintoyksikön johtaja liikenne- ja viestintäministeriössä

podcastit

Impulssi-podcast: Tulevaisuudessa sinun ei tarvitse omistaa autoa

Liikkuminen palveluna -ajatuksen taustalla ovat vaikuttaneet teknologinen kehitys ja toisaalta ilmastotavoitteet. Teknologia mahdollistaa esimerkiksi autojen avaamisen kännykällä sekä tietojen jakamisen eri liikennevälineiden kesken. Ilmastotavoitteet taas pakottavat meidät miettimään liikkumistapojamme uudestaan.

Mutta miten liikkuminen palveluna vaikuttaa käytännössä? Muuttuuko katukuva tulevaisuudessa parkkipaikattomaksi? Miksi tulevaisuudessa ei tarvitse omistaa autoa? Miten liikkuminen helpottuu maaseudulla? Miksi Suomi on kehityksen edelläkävijä?

Vieraina OPn liikkumisen palveluista vastaava hankejohtaja Sonja Heikkilä sekä Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Olli-Pekka Rantala. Keskustelua johdattelee ministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun

podcastit

Impulssi-podcast: Tulevaisuudessa jokaisella on oikeus omaan dataan

Impulssi-podcastin kolmannessa jaksossa keskitytään tietoon eli dataan. Miten tulevaisuuden palveluita räätälöidään datan perusteella? Minkälaisia muita mahdollisuuksia yksityiskohtainen data tuo kuluttajille, yrityksille ja julkiselle sektorille? Mitä on omadata? Miten dataan liittyvästä tietoturvasta huolehditaan? Tiedämmekö, missä kaikkialla meistä on dataa?

Datan yhteiskunnallisesta ja liiketoiminnallisesta merkityksestä keskustelemassa Keskon Chief Digital Officer Anni Ronkainen sekä Liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston osastopäällikkö Laura Vilkkonen. Keskustelua johdattelee ministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun

digitalisaatio, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, viestintäpolitiikka

Sujuva arki tavoitteena niin Soulissa kuin Seinäjoella

Viestintäpäällikkö Johanna Stenholm (kuva: LVM)
Viestintäpäällikkö Johanna Stenholm (kuva: LVM)

Millainen palvelu liikenne on Koreassa ja erityisesti sen pääkaupungissa Soulissa? Tulevaisuuden liikennettä suunnitellaan Suomessa ja Koreassa yllättävän samoin arvoin ja visioin, vaikka Koreassa onkin asukkaita kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa. Koreassa asukastiheys ja sen myötä liikenteen kysyntä on toki eri mittaluokassa kuin Suomessa, joten palveluiden tuottaminen on siellä lähtökohtaisesti tehokkaampaa. Tässä joitakin huomioita marraskuiselta Korean-opintomatkalta.

  1. Suuret megatrendit ohjaavat liikenteen ja liikennejärjestelmän suunnittelua niin Suomessa kuin Koreassa. Ilmastonmuutoksen hillintä ja kaupungistuminen koskettavat koko maailmaa. Digitalisaatio ja teknologinen kehitys ovat mahdollistaneet liikenteenkin kehittämisen aivan uudella tavalla.
  2. Liikennemuotojen integroiminen ja sujuvat matkaketjut ovat suunnittelupöydällä molemmissa maissa. Miten päästä helpoiten paikasta A paikkaan B ja miten tarjota kansalaisille mahdollisimman hyvää liikenteen palvelua ja valinnan mahdollisuuksia?
  3. Suomessa puhutaan MaaSista, eikä se ihan vieras termi ole Koreankaan liikennealalla. Kansalaisten keskuudessa MaaS ei ole tuttu termi, mutta toisaalta miksi pitäisi ollakaan? En usko, että kovin moni suomalainenkaan tietää mitä MaaS tarkoittaa. Olennaista eivät ole termit, vaan lopputulos: Sujuvat, saumattomat liikkumispalvelut kaikille kansalaisille.
  4. Elämänlaatua ja yksilöiden hyvinvointia halutaan parantaa meillä ja muualla. Koreassa on tavoitteena lisätä merkittävästi kävelyä ja pyöräilyä. Eurooppalaisilta he haluaisivat oppia sen, että kävelyllä voi olla jokin muukin merkitys kuin siirtyminen paikasta toiseen. Kävelijöille tarkoitettujen alueiden määrää Soulissa on lisätty ja kaupungin keskustaan on rakennettu kilometrien pituinen virkistysalue joen varrelle. Kaupunkipyörät on otettu käyttöön.
  5. Hyvin toimiva joukkoliikenne on perusta sille, että liikenne ylipäätään voi toimia palveluna. Raideliikenne toimii runkona muulle liikenteelle. Tarvitaan myös paljon tietoa liikenteestä ja liikkumisesta, jotta kokonaisjärjestelmää olisi mahdollista kehittää. Soulin kaupungilla on erittäin moderni liikennetietojärjestelmä, jonka avulla saadaan reaaliaikaisesti tiedot esimerkiksi teiden ruuhkaisuudesta, liikenteessä olevien taksien määrästä sekä matkustajamääristä joukkoliikenteessä ja pysäkeillä. Käyttäjille jaetaan tietoa useiden eri kanavien kautta, esimerkiksi verkkosivuilla ja kännykkäsovelluksissa.
  6. Jakaminen on nostettu yhdeksi pääteemaksi Soulin liikenteen visiossa vuodelle 2030. Soulissa tämä tarkoittaa erityisesti joukkoliikenteen ja raideliikenteen kehittämistä. Tavoitteena on, että metroasema löytyisi 10 minuutin matkan päästä. Jakaminen tarkoittaa myös sitä, että nykyisin autoille varatuista kaduista jaetaan tilaa myös kävelijöille ja pyöräilijöille.
  7. Kokeilut ovat olennainen osa tulevaisuuden liikenteen kehittämistä. Miksi valitsin tämän kirjoituksen otsikkoon Suomen kaupungeista juuri Seinäjoen? Siksi että Seinäjoki on yksi niistä kaupungeista, joissa on jo kokeiltu MaaS-palveluja. Soulia ja Seinäjokea yhdistää myös se, että yksityisautoilulla on molemmissa kaupungeissa iso merkitys.
  8. Suomen hallinnossa toteutettu liikenteen ja viestinnän yhdistäminen kiinnosti Koreassa. Mitä yhteistä näillä kahdella sektorilla on? Digitalisaation myötä ne alkavat olla yhtä, ja hallinnonalallamme on puhuttu jo pitkään tiedosta yhtenä liikennemuotona. Aivan yhtä lailla Koreassa liikenteen palveluja kehitetään digitalisaation avulla, mutta hallinnollisesti liikennettä ja viestintää ei ainakaan vielä osata nähdä tiiviinä parina.
  9. Hyvien liikenne- ja viestintäpalvelujen perustana ovat tiedon ohella hyvät, toimivat verkot. Korea on teknologisesti hyvin kehittynyt maa ja se pyrkii ottamaan johtoaseman myös 5G-kehityksessä. Pilottiverkko aiotaan lanseerata Pyeongchangin talviolympialaisissa 2018.
  10. Tarvitaan oivalluksia ja arjen helpottajia. Mitä sanoisit palvelusta, josta voisit tilata kuljettajan ajamaan autosi kotiin ravintolaillan jälkeen? Tällainenkin palvelu löytyy Koreasta. Se ratkaisee käytännön ongelmia, parantaa liikenneturvallisuutta ja luo samalla työpaikkoja.

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan tulevaisuuskatsausta valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta. Tämän työn tueksi olemme käyneet tutustumassa kiinnostaviin maihin ja toimijoihin maailmalla. Korea oli näistä kohteista ensimmäinen.

Johanna Stenholm

Kirjoittaja on viestintäpäällikkö liikenne- ja viestintäministeriössä.

podcastit

Impulssi-podcast: Liikenteen automaatio muuttaa liikennettä turvallisemmaksi

Impulssi-podcastin toisessa jaksossa pohditaan, mitä liikenteen kehittyminen tarkoittaa liikenneturvallisuudelle. Miten liikenteen automatisaatio vaikuttaa liikennekulttuuriin? Tekevätkö autojen jakamispalvelut liikenteestä turvallisemman? Miten julkiset toimijat ja yritykset saadaan jakamaan liikenneturvallisuutta lisäävää dataa toisilleen?

Keskustelemassa työelämäprofessori, entinen Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sekä Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäneuvos Timo Kievari. Keskustelua johdattelee ministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.

Lue loppuun

yleinen

Viisi kysymystä Impulssi-podcastista

Verkkoviestintäpäällikkö Antti Ellonen (Kuva: LVM)
Antti Ellonen, verkkoviestintä- päällikkö (Kuva: LVM)

Mikä Impulssi podcast on?

Impulssi on nyt myös podcast, kuin radio-ohjelma, mutta netissä. Impulssi-podcastissa käsitellään liikenteen ja viestinnän suuria digitaalisia mullistuksia Suomen ja suomalaisten näkökulmasta. Muutosvoimien myllerrys ja toisin tekeminen muuttavat kokonaisia toimialoja. Vanhan viilaamisella ei pärjää, kun uudet tulijat horjuttavat rakenteita tekemällä paremmin, kiinnostavammin, enemmän ja vähemmällä kuin mihin aikaisemmin on totuttu. Muun muassa tästä Impulssi-podcastissa keskustellaan.

Kenelle Impulssi-podcast on tarkoitettu?

Impulssi-podcast on tarkoitettu juuri sinulle, joka luet tätä blogipostausta. Se on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita ja haluavat osallistua keskusteluun LVM toimialan tulevaisuuden suurista haasteista ja mahdollisuuksista. Käymme moniäänistä keskustelua vieraittemme kanssa. Hienoa, jos myös sinä osallistut ja keskustelu studiossa pohdituista aiheista laajenee some-kanaviin. Seuraamme ja osallistumme! Käytämme aihetunnistetta #impulssipodcast.

Keitä Impulssi-podcastissa kuullaan?

Podcastia vetää liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara ja vieraina yksi superasiantuntija ministeriöstä ja yksi kiinnostava henkilö muualta yhteiskunnasta. Myös sinun ajatuksesi kiinnostavat meitä. Kuuntele ja anna palautetta sähköpostilla tai osallistu keskusteluun some-kanavissa aihetunnisteella #impulssipodcast.

Mitä lupaamme?

Lupaamme, että Impulssi-podcastissa ajatellaan ja puhutaan suuria ja kysytään tyhmiäkin kysymyksiä. Lupaamme, että käsittelemme liikenne- ja viestintäalaa ravistelevia muutoksia ja megatrendejä kiinnostavasti ja moniäänisesti. Lupaamme, että kuuntelemalla Impulssia, olet keskustelun ytimessä ja ymmärrät paremmin liikenteen ja viestinnän suuret haasteet ja mahdollisuudet.

Miten Impulssi-podcastia voi seurata?

Löydät podcastin osoitteesta lvm.fi/podcast, Applen podcast-hakemistosta tai Spotifysta hakusanalla Impulssi-podcast. Twitterissä ja Facebookissa tavoitat meidät tunnuksella @lvmfi tai aihetunnisteella #impulssipodcast.

Antti Ellonen

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön verkkoviestintäpäällikkö.