digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, yleinen

Ihminen data-avaruudessa

Taru Rastas (2)
Taru Rastas 

Datauniversumi laajenee kiihtyvällä vauhdilla esimerkiksi mobiililaitteista ja sovelluksista kertyvästä datasta. Tuotamme digijalanjälkeä myös tilanteissa, joissa emme tunnista datan keruuta. Kilpailu data-avaruuden kiintotähden paikasta – esimerkiksi Googlen liiketoimintamalli – perustuu datan myyntiin. Erityisesti henkilötiedon arvo on nousussa.

Entä jos voisin itse päättää, miten tarjoan datani niille palveluille, joihin luotan? Palvelujen kirjo ja laatu voi kasvaa, kun dataa yhdistellään uusilla tavoilla. Esimerkiksi aktiivisuusmittarini dataa liitettäisiin terveystietoihini, ostoskäyttäytymiseeni, liikkumishistoriaani, vertaiseni terveysdataan tai rikastettaisiin datalla ilmanlaadusta lenkkipolun valinnaksi. On aika, että yksilö määrittää itse datansa käyttökohteita.

Itsesuojeluvaisto on tarpeellinen ominaisuus myös datan aikakaudella. Homo Laiscimuksen tulisi myös käyttää tietosuojaan kehitettyjä ratkaisuja. Esimerkiksi MyGeoTrust-hankkeen työkalut auttavat yksityisyyden säätämistä erilaisissa palveluissa sopivalle tasolle.

Haluamme lisätä ja tehdä muutosta tapaan, jolla dataa hyödynnetään liiketoiminnassa. Tämä vaatii osaamista, pelisääntöjä ja toimijoita, joilla on kyky hallita toisten puolesta henkilötietoa. Samoin tarvitaan yhteistyötä, jotta yhteen toimivia ratkaisuja datan käyttöön voi syntyä.

Hallituksen kärkihankkeessa kehitämme ihmiskeskeistä datan hallintaa yritysten, tutkimuksen ja hallinnon kesken MyData-allianssina. Hallitus linjasi toukokuussa periaatepäätöksessä toimet, joilla luodaan edellytyksiä omadatan käyttöön tarkoituksenmukaisella tavalla.

Visiona on dataympäristö, jonka kirkkaimpana tähtenä ovat ihmisten tarpeet. Luomme olosuhteita, joissa yksilölliset palvelut ja liiketoiminta voivat kasvaa. Datatalouden tasapainossa on äärettömästi tekijöitä ja niiden riippuvuuksia ratkottavana. Tarvitsemme luottamusta, liiketoimintamalleja, kokeilua, sääntelyn arviointia ja resursseja.

Tarvitsemme siten toimintamalleja, joiden avulla data liikkuu henkilön suostumuksella palveluiksi. Meille etua tuo se, että dominanttien yritysten maakeskeistä kuvaa ei ole laajasti haastettu uusilla ratkaisuilla. Pienenä aurinkokuntana pystymme kehittämään toimivia käytäntöjä.

Yhteiskehittelyllä pääsemme eteenpäin. Elo-syyskuun vaihteessa kokoonnumme Helsinkiin kansainväliseen MyData2016-konferenssiin keskustelemaan ja ideoimaan aiheesta.

Tervetuloa rakentamaan maailmankuvaa, jossa ihminen aurinkona voi kiitää data-avaruudessa palveluplaneetat mukanaan.

Taru Rastas

Kirjoittaja on viestintäneuvos tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä.

MyData2016-kongressi Helsingissä 31.8.-2.9.2016

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS DATAN HYÖDYNTÄMISESTÄ LIIKETOIMINNASSA

digitalisaatio, yleinen

Innovaatioilla ilmastonmuutoksen kimppuun

Juhani Damski 009_rajattu_w300pxMaapallon keskilämpötila on noussut esiteollisista ajoista noin yhden asteen. Viime joulukuussa sovitun Pariisin ilmastosopimuksen kunnianhimoisena tahtotilana esitetään lämpenemiselle 1,5 asteen rajaa. Olemme siis käyttäneet jo 2/3 nousuvarasta.

Suomen keskilämpötila on noussut noin kaksi astetta esiteollisista ajoista. Vaikka lopettaisimme kaikkien kasvihuonekaasujen ja niihin liittyvien pienhiukkasten päästöt nyt, lämpeneminen jatkuisi vielä muutaman vuosikymmenen. Tuona aikana Suomen keskimääräinen lämpötila nousisi todennäköisesti vielä noin 1-2 astetta.

Pariisin sopimuksen pääteemoja ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen. Hillintä vaatii nettopäästöjen nollaamista vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla. Kunnianhimoinen tavoite edellyttää innovatiivisia ratkaisuja päätöksenteon ja uuden teknologian käyttöönoton osalta. Olemme kenties tietoisesti ottamassa innovaatiovelkaa.

Ilmastonmuutostutkimusta tarvitaan lisää. Esimerkiksi alueellisesti tarkempien laskelmien pohjalta voidaan tukea muuta ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ja tarvittavaa päätöksentekoa sekä arvioida hillintä- ja sopeutumistoimenpiteiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tarvitaan myös rakenteet kasvihuonekaasupäästöjen monitoroinnille ja päästötavoitteiden toteutumisen seurannalle. Lisäksi on arvioitava hillintäkeinojen mahdollisia haittavaikutuksia.

Kaikki ilmastonmuutoksen ulosmitattavissa olevat mahdollisuudet ovat myös potentiaalisia sopeutumis- ja hillintätoimia. Teknologian kehittämisen näkökulmasta ilmastonmuutos voidaan jopa nähdä mahdollisuutena, jonka hyödyntäminen on itsessään hyve.

Suomessa on paljon huippuosaamista, jota voidaan hyödyntää sopeutumisessa ja hillinnässä. Pelkästään liikenne- ja energiasektoreilla voidaan kehittää toimintaa, joka auttaa Suomea toteuttamaan kestävällä tavalla Pariisin sopimuksen tavoitteet.

Energiataloudellisesti kestävästi toteutettu digitalisoituminen ja robotiikan kehittyminen on yksi tapa vaikuttaa Pariisin sopimuksen menestymiseen. Digitalisoituva yhteiskunta on yhä kuitenkin herkempi lisääntyville ääriolosuhteille, mikä edellyttää yhä parempia sää-, ilmasto-, meri- ja ennakkovaroituspalveluita.

Digitalisaation ja avoimen datan mahdollisuuksien hyödyntämisestä voi syntyä uudenlainen globaali kilpailuasetelma, joten lienee selvää, että emme voi menestyä ilman rohkeita valintoja. Tässä on nyt Suomella upea näytön paikka ja mahdollisuus toimia globaalina suunnannäyttäjänä.

Juhani Damski

Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja.