ilmasto, liikenne, liikennepolitiikka, työryhmät, yleinen

Liikenteellä tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa

Sabina-Lindstrom-impulssiblogiin-1200x630
Johtaja, liikenneneuvos Sabina Lindström. (Kuva: LVM / Tomi Parkkonen)

On hienoa, että Ilta-Sanomat uutisoi LVM:n käynnistämästä liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän työstä (IS 27.6. ja IS 2.7). Kirjoitusten antamaa osin virheellistä kuvaa työryhmän työskentelystä ja työn tavoitteista on kuitenkin syytä täsmentää.

Toisin kuin Ilta-Sanomat kirjoittaa, työryhmän papereista ei ole luettavissa ”selkeitä tulevan poliittisen päätöksenteon tueksi tarkoitettuja linjoja”.

Työryhmän tehtävä on selvittää vaihtoehtoisia polkuja sille, miten liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa kotimaan liikenteessä vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteena on tuoda esille erilaisten tulevaisuuspolkujen mahdollisuuksia ja rajoitteita. Tarkoituksena on myös mahdollistaa aiheesta käytävä keskustelu.

Myöskään työryhmän kokoonpanoa ei voi pitää suppeana. Kokoonpano edustaa laajasti suomalaista liikenne- ja ympäristöasioiden asiantuntemusta. Mukana on yhteiskunnan eri alueilta: teollisuudesta, yliopistomaailmasta ja etujärjestöistä.

Ryhmän työskentely on avointa ja asiakirjat ovat saatavilla valtioneuvoston verkkopalvelussa osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet (hankenumero LVM028:00/2018). Työn etenemistä voi seurata myös Twitterissä tunnisteella #ilmo45.

Työ on jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe päättyy 14.9. ja silloin julkaistaan työryhmän väliraportti. Siinä tullaan esittämään kolme toisistaan eroavaa polkua: biopolttoaineisiin, muihin uusiutuviin energialähteisiin ja päästökauppaan perustuva malli, sähköautoihin ja muihin vaihtoehtoisiin teknologioihin painottuva malli sekä palveluihin ja liikkumistapojen muutokseen perustuva malli. Työryhmän loppuraportti julkaistaan 12.12.2018

Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia ns. taakanjakosektorin päästöistä.

Suomessa hallitus hyväksyi marraskuussa 2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Siinä on esitetty tavoite päästöjen vähentämisestä 50 prosentilla verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Toivon, että keskustelu päästövähennyskeinoista jatkuu!

Sabina Lindström

Kirjoittaja on liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän varapuheenjohtaja.

Kommenttia tarjottiin myös Ilta-Sanomien julkaistavaksi.

Valtioneuvosto.fi: Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä (LVM028:00/2018)

 

 

automatisaatio, digitalisaatio, yleinen

Kohti tietoliiketoimintaa – mistä osaajat?

Anne Miettinen
Anne Miettinen, tutkimuspäällikkö (kuva: LVM)

Pärjätäkseen kilpailussa jokaisen yrityksen pitää olla tavallaan data-analyysiyritys. Pitää osata yhdistellä ja analysoida tietoja liiketoimintaympäristöstä ja asiakkaista sekä kehittää ja tarjota palveluja ja tuotteita yhä runsaamman ja reaaliaikaisemman datan pohjalta asiakkaiden oikeuksia kunnioittaen. Kilpailluilla markkinoilla pitää osata hyödyntää älykästä automatiikkaa ja robotiikkaa niin, että tuottavuus lisääntyy, tietotyö ja fyysinen työ helpottuvat. Palvelujen ja tuotteiden on toimittava laadukkaasti, eettisesti ja turvallisesti.

Osa nykyisistä työtehtävistä muuttuu tai jopa häviää kun tulevaisuudessa dataa, automaatiota ja robotisaatiota hyödynnetään tehokkaasti. Toisaalta työvoiman kysyntä voi kasvaa kun uudenlaisia, suomalaiseen osaamiseen pohjautuvia tuotteita ja palveluita saadaan markkinoille.

Suomessa on huippuosaamista mm. data-analyysissa ja keinoälyssä, mutta myös sovellusaloilla kuten lääketieteessä, biotieteissä, liikenteessä ja energia-alalla. Tulevaisuuden tarpeiden kannalta sisällöllisesti ja määrällisesti oikein suunnattu ja riittävä koulutustarpeiden ennakointi ja erityisesti koulutuksen nopea uudelleensuuntaaminen on välttämätöntä, jotta osaaminen mahdollistaisi kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen ja uudet digitaaliset toimintamallit.

Nykyiseen satunnaiseen ja hajanaiseen täydennyskoulutukseen on syytä kiinnittää huomiota, sillä sen tarve kasvaa koko ajan. Kehittämistä on myös yritysten uusien liiketoimintamahdollisuuksien ymmärtämisessä sekä investointihalukkuudessa uuteen liiketoimintaan.

Suomessa suurten tietoaineistojen, ns. massadatan (big datan) hyödyntäminen liiketoiminnassa on vahvistumassa. Noin neljännes suomalaisista yrityksistä hyödyntää jo massadataa, mutta älykkään automaation ja robotiikan osalta ollaan vielä alkumetreillä lukuun ottamatta perinteistä teollisuusautomaatiota ja palvelurobotiikan ja ohjelmistoautomaation edelläkävijäyrityksiä. Osaamistarpeiden tunnistaminen ja niiden huomiointi rekrytoinneissa haastaa yrityksiä.

Suurin osaamisvaje kohdistuu mm. datatieteilijöihin, robotiikan ohjelmisto-osaajiin ja pilviteknologioiden osaajiin. Yrityksissä tarvitaan erityisesti moniosaajia, joilla on vahvaa menetelmä- tai teknologiaosaamista omalta alalta ja osaamista joltain sovellusalueelta sekä moniammatillisia tiimejä.

Yksi ratkaisu liiketoiminnan kehittämiseen on, että osaajia tarvitsevat yritykset jakavat omistamaansa dataa ja laitteitaan hackathonien, oppilaitosten tai jopa toisten yritysten käyttöön siten, että moniammatilliset tiimit tuottavat palvelu- ja tuoteideoita, ohjelmia tai robotteja. Hackathonissa osaamista voi testata ennen rekrytointia tai liiketoimintayhteistyön aloittamista.

Suomen nousu massadatan hyödyntämisen ja robotiikan kehityksen kärkimaaksi edellyttää laaja-alaista yhteistyötä ja määrätietoisia toimia mm. tutkimus- ja innovaatiorahoituksen suuntaamisessa, liiketoimintaekosysteemien kehittymistä tukevissa verkostoissa ja osaamiskeskittymissä sekä kokeiluympäristöjen ja kokeilujen toteuttamisessa.

Verkostoituminen ja tutustuminen automaation, robotiikan ja keinoälyn mahdollisuuksiin ja oikeisiin robotteihin on mahdollista robottiviikoilla 21.–27.11.

Kokemuksia massadatan, omadatan sekä älykkään robotiikan ja automaation osaamistarpeista ja –tarjonnasta (LVM:n julkaisuja 13/2016)

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa

Valtioneuvoston periaatepäätös älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta

Suomi edelläkävijäksi merisektorin automaatiokokeilussa

Robottiviikko

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuspäällikkö.

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö

Digitalisaatio Ratkaisujen Suomessa

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)
Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)

Ratkaisujen Suomi on ensimmäinen digitaaliajan hallitusohjelma. Digitalisaatio on koko ohjelman läpileikkaava teema, ja lisäksi kahden kärkihankkeen pääsisältö.

Julkisen talouden tuottavuusloikkaan pyritään kärkihankkeella Hallinnon palveluiden digitalisointi. Hallinnon prosessit digitalisoidaan yhtenäisin periaattein. Kansalaiselta ja yritykseltä kysytään samaa tietoa vain kerran ja jokaisen oikeutta omaan tietoon vahvistetaan.

Julkishallinnon tuottavuusloikka ei kuitenkaan vielä Suomea ahdingosta nosta. Elinkeinoelämän digitalisaatio on se voima, jolla maa saadaan kasvuun. Digitaaliset tuotteet ja palvelut voivat olla myös merkittäviä vientituotteita. Hallituksen toinen kärkihanke on perustellusti Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentaminen. Liiketoiminta-alueista on erikseen mainittu liikenne palveluna, terveydenhuolto, oppiminen ja teollinen internet.

Hallitus edistää uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintakonseptien käyttöä lainsäädännöllä. Se tarkoittaa uusia liiketoimintamalleja haittaavien normien purkua osana mittavia norminpurkutalkoita. Esineiden internet –ohjelma koordinoi eri ministeriöiden toimet. Tässä hankkeessa esille nousevat mm. viestinnän infrastruktuurikysymykset ja robotisaatio koko laajuudessaan. Vihdoinkin robotisaatio saa ansaitsemansa huomion.

Hallitus tavoittelee tilannetta, jossa kaikista julkisista hankinnoista 5 prosenttia on innovatiivisia. Tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen kohdentamista digitaalisiin palveluihin edistetään.

Strategisenakin hallitusohjelma antaa lujan pohjan digitalisaatiolle.

Kärkihankkeet puretaan vielä toimintasuunnitelmaksi. Aiheita työhön ovat mm. liikennealan normien perkuu ja toimialan sääntelyn yhtenäistäminen liikennekaarella. Niin ikään viestintälainsäädännön säännökset on arvioitava kriittisesti. Vaalikaudella on luotava mahdollisuudet 5G-teknologian varhaiselle käyttöönotolle ja arvioitava digitalisaation vaikutuksia mm. media-alalle, joka on kehityksen kärjessä. Liikenteen automatisaatio ja robotit kuuluvat eturivin hankkeisiin. Liikennelabran tavoin erilaiset kokeilut kuuluvat luontevasti digitalisaation työkaluihin.

Digitaalinen liiketoiminta vaatii selkeää ja hyvää säädösympäristöä kaikilla toimialoilla. Hallitusohjelma ottaa tämän haasteen napakasti vastaan. Hyvä kasvuympäristö digitaaliselle liiketoiminnalle luo kasvua ja on hyvä ympäristö hyville kuluttajan palveluille Ratkaisujen Suomessa.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.