automatisaatio, digitalisaatio, liikenne

Raideliikenteen automaatiolla lisää turvaa ja tehoa

Janne Hauta (Kuva: LVM)

Junat ja raitiotiet olivat industrialismin ensimmäisiä ”moderneja” kulkutapoja. Kiskot mahdollistivat tavaroiden ja ihmisten liikkumisen myös seuduilta, joissa ei ollut vesireittiä. Tämän seurauksena teollistuminen levisi huomattavasti aikaisempaa laajemmille aluille.

Tieliikenteen automatisoituminen ja palveluistuminen etenee kovalla vauhdilla ja nämä trendit tulevat myös vauhdilla raideliikenteeseen. Automaatiota on kuitenkin hyödynnetty kaupunkiraideliikenteessä jo kauan.

Esimerkiksi Lontoossa, Kööpenhaminassa ja Pariisissa on ollut automaattisia metrolinjoja jo vuosien ajan. Kuten muussakin automaatiossa, myös kaupunkiraideliikenteessä sillä pyritään lisäämään turvallisuutta, tehostamaan ratakapasiteetin käyttöä sekä energiatehokkuutta. Metrojärjestelmät ovat toimintaympäristöinä suljettuja ja tämän vuoksi yksinkertaisempia toteuttaa automaattisen operoinnin näkökulmasta. Suomessa metroliikenteen automaation odotetaan tapahtuvan 2020-30 -luvun taitteessa kalustouudistusten yhteydessä.

Raitiovaunuliikenteen automaation osalta on todennäköistä, että automaattiajamisen teknologiaa kehitetään ensin autoihin ja tätä kehitystyötä hyödynnetään raitiovaunuihin. Tähän on syynä turvallisuus: Raitiovaunuliikenne toimii avoimessa vuorovaikutteisessa ympäristössä muun liikenteen ja tienkäyttäjien kanssa.

Viime aikoina sekä EU:n rautatievirasto ERA:ssa että Euroopan sateliittinavigointivirastossa GSA:ssa on kiinnitetty huomiota satelliittipaikannuksen ja automaation tuomiin mahdollisuuksiin raideliikenteen kulunvalvonnassa. Suomen onkin hyvä seurata tiiviisti sitä, miten uudet tekniikat kehittyvät ja miten niitä otetaan eri maissa turvallisesti käyttöön. Uusiin tekniikoihin sisältyy mahdollisuus tehdä asiat ja investoinnit halvemmalla. Raideliikenne ei tee tässä poikkeusta.

Junaliikenteessä automaatiota hyödynnetään jo kuljettajien apuna. KUPLA eli kuljettajien päätelaite on tablettisovellus, joka otettiin käyttöön reilu vuosi sitten, toimii veturinkuljettajien ensisijaisena tiedonlähteenä. Sovellus mahdollistaa nopean ja reaaliaikaisen tilannetiedon välittämisen junan kuljettajalle.

Lentoasemien terminaalien välisessä liikenteessä täysin automaattiset tai kokonaan kauko-ohjatut junat ovat olleet maailmalla käytössä jo pitkään. Näissä kohteissa pitkälle viedyn automaation mahdollistaa muulta liikenteeltä erotettu rataverkko, joka yksinkertaistaa toimintaympäristöä merkittävästi.

Raideliikenne on aina ollut, ja tulee olemaan, tärkeä osa arjen ja loman liikkumista. Automaation avulla siitä on mahdollista tehdä vieläkin kilpailukykyisempää ja turvallisempaa.

Janne Hauta

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön Tieto-osaston neuvotteleva virkamies.

 

digitalisaatio, yleinen

Innovaatioilla ilmastonmuutoksen kimppuun

Juhani Damski 009_rajattu_w300pxMaapallon keskilämpötila on noussut esiteollisista ajoista noin yhden asteen. Viime joulukuussa sovitun Pariisin ilmastosopimuksen kunnianhimoisena tahtotilana esitetään lämpenemiselle 1,5 asteen rajaa. Olemme siis käyttäneet jo 2/3 nousuvarasta.

Suomen keskilämpötila on noussut noin kaksi astetta esiteollisista ajoista. Vaikka lopettaisimme kaikkien kasvihuonekaasujen ja niihin liittyvien pienhiukkasten päästöt nyt, lämpeneminen jatkuisi vielä muutaman vuosikymmenen. Tuona aikana Suomen keskimääräinen lämpötila nousisi todennäköisesti vielä noin 1-2 astetta.

Pariisin sopimuksen pääteemoja ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen. Hillintä vaatii nettopäästöjen nollaamista vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla. Kunnianhimoinen tavoite edellyttää innovatiivisia ratkaisuja päätöksenteon ja uuden teknologian käyttöönoton osalta. Olemme kenties tietoisesti ottamassa innovaatiovelkaa.

Ilmastonmuutostutkimusta tarvitaan lisää. Esimerkiksi alueellisesti tarkempien laskelmien pohjalta voidaan tukea muuta ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ja tarvittavaa päätöksentekoa sekä arvioida hillintä- ja sopeutumistoimenpiteiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tarvitaan myös rakenteet kasvihuonekaasupäästöjen monitoroinnille ja päästötavoitteiden toteutumisen seurannalle. Lisäksi on arvioitava hillintäkeinojen mahdollisia haittavaikutuksia.

Kaikki ilmastonmuutoksen ulosmitattavissa olevat mahdollisuudet ovat myös potentiaalisia sopeutumis- ja hillintätoimia. Teknologian kehittämisen näkökulmasta ilmastonmuutos voidaan jopa nähdä mahdollisuutena, jonka hyödyntäminen on itsessään hyve.

Suomessa on paljon huippuosaamista, jota voidaan hyödyntää sopeutumisessa ja hillinnässä. Pelkästään liikenne- ja energiasektoreilla voidaan kehittää toimintaa, joka auttaa Suomea toteuttamaan kestävällä tavalla Pariisin sopimuksen tavoitteet.

Energiataloudellisesti kestävästi toteutettu digitalisoituminen ja robotiikan kehittyminen on yksi tapa vaikuttaa Pariisin sopimuksen menestymiseen. Digitalisoituva yhteiskunta on yhä kuitenkin herkempi lisääntyville ääriolosuhteille, mikä edellyttää yhä parempia sää-, ilmasto-, meri- ja ennakkovaroituspalveluita.

Digitalisaation ja avoimen datan mahdollisuuksien hyödyntämisestä voi syntyä uudenlainen globaali kilpailuasetelma, joten lienee selvää, että emme voi menestyä ilman rohkeita valintoja. Tässä on nyt Suomella upea näytön paikka ja mahdollisuus toimia globaalina suunnannäyttäjänä.

Juhani Damski

Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja.

 

lainsäädäntö, liikennepolitiikka

Tieliikenteeseen tuoreet lait

Meneillään oleva tieliikennelain kokonaisuudistus on iso remontti. Nykyisin voimassa oleva laki on peräisin vuodelta 1981 ja sitä täydentävät monet asetukset eri vuosilta. Laissa on noin sata pykälää ja asetuksissa pykäliä on satoja.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Ei tarvitse kuin muistella 80-luvun alun automalleja oivaltaakseen, kuinka paljon sekä maailma että liikenne ovat tänä aikana muuttuneet. Tähän asti lainsäädäntöä on toki korjailtu ja ajantasaistettu sieltä täältä, mutta nyt se perataan pohjia myöten.

Tarkoituksena on luoda uusi säädöskokonaisuus, joka pysyisi muun muassa autotekniikan ja älyliikenteen kehityksen vauhdissa. Lisäksi tavoitteena on esimerkiksi yksinkertaistaa viranomaisten menettelytapoja, kiinnittää nykyistä enemmän huomiota liikenneturvallisuuteen ja kansalaisten oikeusturvaan. Viimeksi mainittuun poistamalla säädöksistä tulkinnanvaraisuutta.

Työ alkoi kesällä 2013. Nyt kirjoitetaan säädösluonnoksia useissa työryhmissä. Seuraava vaihe on luonnosten lähettäminen lausuntokierrokselle ennen kuin niistä tulee hallituksen esityksiä, jotka annetaan eduskunnalle. Tämän arvioidaan tapahtuvan vuoden kuluttua eli syksyllä 2016.

Lainsäädäntöprosessi on yhtä monipolvinen riippumatta siitä, onko kyseessä iso vai pieni laki. Siksi nyt olisi järkevää niputtaa pienemmät säädöstarpeet samaan nippuun kokonaisuudistuksen kanssa.

Näin on luontevaa toimia esimerkiksi raskaiden ajoneuvojen rengasvaatimusten kanssa. Asia puhutti erityisesti pohjoisessa viime talvena. Kuljetus- ja rengasala esittivät talvirenkaille uusia vaatimuksia ja asian korjaamista pikaisella lakimuutoksella. Poliisin ja Trafin tienvarsitarkastusten perusteella raskaan kaluston renkaat ovat kuitenkin varsin hyvässä kunnossa, eikä vaatimusten kiristämiseen ole kiireellistä tarvetta.

Jos säädöksiä muutettaisiin nyt, ne jouduttaisiin kuitenkin avaamaan uudelleen kokonaisuudistuksen yhteydessä lakiteknisistä syistä.

Tieliikennelain kokonaisuudistus on paketti, joka koskettaa käytännössä meitä jokaista. Liikenne on myös asia, josta jokaisella on mielipide.

Lain valmistelu on avoin prosessi. Kaikista teksteistä pyydetään lausuntoja ennen kuin niistä muovautuu virallisempia esityksiä. Lausunnot eivät ole vain valittujen tahojen yksinoikeus, vaan mielipiteensä voi kertoa kuka tahansa. Tämä olisikin tervetullutta.

Kun lausuntojen aika tulee, kannattaa käyttää tilaisuutta hyväkseen. Koska liikenne koskee meitä kaikkia.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeri

liikenne

Liikenneturvallisuus on sinun, minun ja meidän asia

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (Kuva: LVM)

Viime viikkoina on tapahtunut luvattoman paljon vakavia liikenneonnettomuuksia erityisesti pienille jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Jokainen onnettomuuksissa menetetty ihmishenki on liikaa ja elinikäinen suru uhrien omaisille. Haluankin välittää syvän osanottoni omaisten ja läheisten suruun.

Liikenteessä liikuttaessa meillä on oikeuksia ja velvollisuuksia, mutta ennen kaikkea tarvitsemme toisen huomioon ottamista. Liikenneturvallisuus on vahvasti tahto- ja kulttuurikysymys, jossa jokaisella meistä on rooli. Kukin meistä toimii esimerkkinä muille, ja aikuisilla on tässä suurin vastuu.

Tosiasia on, että suomalaisessa liikennekulttuurissa on parantamisen varaa, vaikka tutkimuksen mukaan kehitys on ollut vuosikymmenten aikana myönteistä. Suojatie ei ole meillä koskaan ollut nimensä veroinen, vaan varomattomuutta ja piittaamattomuutta on aivan liikaa.

Nyt on tullut korkea aika muuttaa asenteita ja toimintatapoja. Suojatien läheisyydessä on hiljennettävä ja annettava selkeästi tilaa sillä kulkevalle tai sille astumassa olevalle henkilölle. Suojatien eteen pysähtynyttä autoa ei saa ohittaa, saatikka ajaa päin punaista. Näiden yksinkertaisten sääntöjen noudattaminen ei heikennä liikenteen sujuvuutta, vaan parantaa sitä. Olemme jokainen voineet todistaa tämän melkein missä tahansa Euroopan suurkaupungissa.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on meneillään tieliikennelain kokonaisuudistus. Tarkoituksena on luoda uusi tieliikennettä koskeva laadukas säädöskokonaisuus, joka huomioi nykyistä paremmin liikenneturvallisuuden ja kansalaisten oikeusturvan sekä uudistaa liikennerikkomuksia ja -rikoksia koskevan rangaistusjärjestelmän. Erityiseen pohdintaan otetaan kevyen liikenteen ja suojateiden turvallisuus.

Liikenneturvallisuus ei parane yksinomaan liikenteen lainsäädäntöä kehittämällä. Liikenneturvallisuus on koko yhteiskunnan asia. Siksi olenkin jo kesällä tehnyt aloitteen sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministerityöryhmälle, että katsomme myös liikenneturvallisuutta osana sisäistä turvallisuutta. Ryhmässä ovat edustettuina kaikki ne ministerit, joilla on rooli liikenneturvallisuudessa eli sisäministeri, oikeus- ja työministeri, perhe- ja peruspalveluministeri ja opetus- ja kulttuuriministeri. On tärkeää selvittää, mitä eri sektoreilla voidaan tehdä liikenneturvallisuuden eteen.

Vetoan kaikkiin suomalaisiin – otetaan huomioon muut liikenteessä liikkuvat. Sinä ja minä teemme suojatien. Sinä ja minä teemme liikenteestä turvallisemman.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeri