digitalisaatio, viestintä, viestintäpolitiikka, yleinen

Kohti 5G-superlaajakaistaa

Kaisa Laitinen, viestintäneuvos (Kuva: LVM)

Seuraavan sukupolven mobiiliteknologia 5G:stä hypetetään sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Miksi uusi teknologia ansaitsee kaiken saamansa huomion ja miten se eroaa edellisistä versioista?

Yksittäinen teknologia, kuten 5G, ei ole itseisarvo, vaan sillä saavutettavat moninaiset yhteiskunnalliset hyödyt. Kuluttajankin kannalta lienee yhdentekevää, näkyykö puhelimen näytössä 3G, 4G vai 5G. Tärkeintä on, että yhteydet ovat riittäviä senhetkisiin käyttötarpeisiin.

5G:n sanotaan muuttavan perusteellisesti langattomien teknologioiden roolin yhteiskunnassa. Esimerkiksi esineiden internet, koneiden ja laitteiden välinen viestintä, virtuaalitodellisuus ja automaatio edellyttävät nopeita, lähes viiveettömiä ja turvallisia langattomia verkkoja. 5G mahdollistaa monikymmenkertaisesti nopeammat langattomat yhteydet sekä esimerkiksi pienemmän viiveen tiedonsiirrossa ja paremman energiatehokkuuden.

Ei evoluutio vaan revoluutio

5G -teknologian käyttöönotto lisäisi uusia palveluita ja liiketoimintamahdollisuuksia monilla aloilla. Nopeat ja viiveettömät verkot voivat mahdollistaa keinoälyn, liikenteen automaation ja robotisaation kaltaisia innovaatiota ja massiivisen esineiden internetin teollisuudessa. 5G:llä voidaan toteuttaa erittäin lyhyttä viivettä vaativia, reaaliaikaisia ja tietoturvallisia palveluja.

5G:n sanotaankin olevan evoluution sijasta revoluutio. Uutta mobiiliteknologiaa on ilmiönä verrattu painokoneen tai sähkön keksimiseen, ja sen sanotaan jopa mahdollistavan neljännen teollisen vallankumouksen, kun terveydenhuolto, energia, liikenne ja teollisuus digitalisoituvat. 5G-teknologian yhteiskunnalliset vaikutukset ovatkin horisontaalisia. Eikä pidä unohtaa, että jo käytössä oleva 4G-teknologia kehittyy samaan aikaan ja mahdollistaa uusia toimintoja.

Suomi mobiiliteknologian edelläkävijänä

Ministeriömme tehtävänä on luoda suotuisa toimintaympäristö liikenne- ja viestintäpalvelujen tarjonnalle. Ilman toimivia viestintäverkkoja ei ole digitalisoituvaa modernia yhteiskuntaa. Taajuudet ovat perusta ja edellytys 5G:n käyttöönotolle ja Suomen pysymiselle kehityksen kärjessä.

Suomi tunnetaan kansainvälisesti mobiiliteknologian edelläkävijänä. Kattavissa verkoissamme liikkuu eniten dataa asiakasta kohden koko maailmassa. Taajuuksia on osoitettu langattomalle laajakaistalle suhteessa väkilukuun enemmän ja nopeammin kuin muualla Euroopassa. Tämä helpottaa mobiiliverkkojen suunnittelua, vähentää niiden ruuhkaisuutta ja mahdollistaa käyttäjille paremman kapasiteetin.

Laajakaistaliittymiä tarjotaan laajasti ilman datakattoa, edullisin hinnoin ja kattavalla väestöpeitolla. Uskaltaisin sanoa, että taajuuspolitiikkamme on ollut edistyksellistä ja onnistunutta. Se on omalta osaltaan mahdollistanut kilpaillut markkinat ja rajattomat liittymät.

Langattomat laajakaistaverkkomme, niin 3G kuin 4G kattavat nyt noin 99 prosenttia väestöstämme, huolimatta harvasta asutuksesta ja markkinoiden verrattain pienestä koosta.

Tarvitaan kiinteät ja langattomat verkot

Emme voi unohtaa myöskään kiinteitä yhteyksiä. Kiinteiden ja langattomien verkkojen vastakkainasettelu on turhaa: molempia tarvitaan.

Tällä hetkellä toimintavarmimmat ja nopeimmat kiinteät yhteydet toteutetaan valokuidulla. Kiinteitä yhteyksiä tarvitaan erityisesti suurta ja ennakoitavaa yhteysnopeutta vaativiin palveluihin. Lisäksi valokuituyhteydet toimivat huippunopeiden langattomien yhteyksien perustana, koska 5G:n suuret tiedonsiirtonopeudet edellyttävät valokuituyhteyksiä myös tukiasemille.

Erilaiset viestintäverkot muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa tietoyhteiskunnan kehityksen ja kaikenlaisten palvelujen käyttämisen. Ministeriössämme valmistellaan parhaillaan kansallista digitaalisen infrastruktuurin strategiaa, jonka tavoitteena on edistää valokuituyhteyksien rakentamista ja linjata tarvittavat taajuuspoliittiset toimenpiteet 5G:n käyttöönottamiseksi Suomessa.

5G:n kärkimaa ottaa ensimmäiset taajuudet kaupalliseen käyttöön jo 2019

5G -teknologiaa kehitetään ja testataan parhaillaan ympäri maailmaa. Vaikutamme kansainvälisesti ja EU:ssa siihen, että 5G:lle harmonisoidaan riittävästi tarkoituksenmukaisia taajuuksia. Teknologia tarvitsee sekä leveäkaistaisia, äärimmäisen nopeita tiedonsiirtoyhteyksiä mahdollistavia erittäin korkeita taajuuksia, että kattavamman maantieteellisen rakentamisen mahdollistavia matalia taajuuksia.

Suomessa 5G:tä on testattu jo vuodesta 2015 lähtien. Viestintävirasto on myöntänyt 5G:n testaamiseen jo yli 20 radiolupaa teleyrityksille, laitevalmistajille ja erilaisiin tutkimushankkeisiin. 5G:n testaaminen onkin edennyt laboratorioista ulkotiloihin ja vauhdittaa teknologian tulevaa käyttöönottoa. Suomalainen testausekosysteemi on kilpailuvaltti digitalisoituvassa maailmassa.

Ensimmäisiä 5G-päätelaitteita odotetaan markkinoille jo ensi vuoden aikana. 5G:n on arvioitu tulevan laajamittaisemmin kaupalliseen käyttöön 2020-luvun alussa. Suomen tavoitteena on olla 5G:n kärkimaa ja ensimmäisiä 5G taajuuksia tullaankin ottamaan meillä käyttöön jo ensi vuoden alusta.

Olemme siis jälleen ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Suomessa 5G:n käyttöönottoon valmistaudutaan yhdessä ja toimialan yhteistyöllä ja avoimella dialogilla voidaan varmistaa pysymisemme jatkossakin mobiililaajakaistan ykkösmaana.

Emme voi jäädä taputtelemaan itseämme selkään. Palvelut ja kuluttajien käyttötottumukset muuttuvat. Vuonna 2030 tiedonsiirron määrän ennustetaan kasvavan jopa satakertaiseksi nykyisestä. Teknologian ja digitaalisten palveluiden maailmanlaajuisen kehityksen vauhdissa pysyminen edellyttää Suomelta jatkossakin aktiivista taajuuspolitiikkaa.